Entinen metroliikennejohtaja Tapio Hölttä on seurannut surullisena HKL:n ja metroliikenteen viime vaiheita. Erityisesti häntä ihmetyttää irtisanoutuneiden metrojunankuljettajien määrä. – Jokin on pielessä, sillä aiemmin irtisanoutumisia oli tuskin lainkaan, hän sanoo.
Ex-metroliikenteenjohtaja Tapio Hölttä (oik.) ihmettelee HKL:n nykymenoa. Kuvassa myös Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.
Länsimetro avautui runsaan vuoden myöhässä aikataulusta viime marraskuussa. Ensimmäinen päivä sujui hyvin, mutta sen jälkeen metroliikennettä koskevat uutiset ovat olleet mollivoittoisia – teknisiä vikoja, toistuvia liikennehäiriöitä, henkilöstöpulan takia peruuntuneita vuoroja sekä uupuneita ja työoloihin tyytymättömiä kuljettajia.
Entinen metroliikennejohtaja Tapio Hölttä tarkastelee tilannetta matkan päästä, viitta vaille eläkeläisenä. Viimeinen työpäivä on takana ja edessä enää muutama kuukausi pitämättömiä lomia, joka jälkeen hän jää virallisestikin eläkkeelle.
– Minulla ei ole tarvetta ärsyttää ketään, mutta tämä tilanne minua ärsyttää. Sympatiani ovat enimmäkseen kuljettajien puolella, hän toteaa.
Uudistus epäonnistui
Tapio Hölttä tuntee metroliikenteen perin pohjin, sillä hän toimi HKL:n metroliikennejohtajana vuoden 2015 loppuun, yli kymmenen vuotta. Vuonna 2016 koko HKL:n organisaatio meni uusiksi ja hänet sekä raitioliikenteen johtaja Eija Tuomonen nimitettiin senior advisoreiksi (vanhempi neuvonantaja).
– Uudistuksessa metro ja raitiovaunuliikenne yhdistettiin samaan liikennöintiyksikköön. Tarkoitus saattoi olla hyvä, mutta toteutus epäonnistui. Saatiin huonompi organisaatio kuin mitä entinen oli, Hölttä sanoo.
Juuri epäonnistunutta organisaatiouudistusta hän pitää keskeisenä syynä metroliikenteen ja koko HKL:n nykyisiin ongelmiin.
– Aiemmin metrolaiset olivat metrolaisia, ja ylpeitä siitä. Sekä metroliikennejohtaja että raitioliikenteen johtaja hoitivat oman tonttinsa, eikä toimitusjohtaja kovasti puuttunut yksiköiden asioihin, vaan hoiti yleisjohdon ja hallinnon.
Osaaminen katosi
Organisaatiouudistus tarkoitti HKL:n avainpaikkojen miehittämistä uusilla johtajilla sekä kokonaan uutta toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin muutos oli Höltän mukaan suurin juuri metroliikenteessä.
– Uudet toimintatavat tulivat raitioliikenteestä tai kokonaan ulkopuolelta, ja johtajiksi valittiin henkilöitä, joilla ei ollut kokemusta metron operatiivisesta toiminnasta. Kun samaan aikaan osui vielä useita eläkkeellesiirtymisiä, ei organisaation ylätasolle jäänyt kovinkaan paljon metro-osaamista, hän analysoi muutosta.
Hölttä muistaa viimeisen työpäivänsä metrojohtajana, jolloin hän kävi vilkuttamassa kuljettajille hyvästiksi.
– Yksi kuljettaja tarttui hihasta ja pyysi katsomaan ilmoitustaululle, jonne oli tullut 16 uutta ohjetta. Osa ohjeista oli ihan fiksuja, osa ei kovinkaan, mutta hölmöintä oli, ettei ohjeistuksesta ollut keskusteltu sanallakaan kuljettajien kanssa.
Nykyään kuljettajat moittivat HKL:ää pelkäksi ohjesääntöorganisaatioksi, joka on unohtanut ihmiset. Hölttä sanoo ymmärtävänsä kritiikin.
– Allekirjoitan tuon täysin, juuri siitä on kyse.
Kaukana normaalista
Moni metronkuljettaja on reagoinut tilanteeseen irtisanoutumalla. Viime vuoden ja tämän alkuvuoden aikana irtisanoutuneita on ollut Motiivine tietojen mukaan yhteensä 16, kymmenen prosenttia vahvuudesta. Lisäksi alkuvuonna 2018 on seitsemän kuljettajaa lähtenyt opintovapaalle.
– Ottaa hiukan päähän, kun HKL:n johto antaa julkisuudessa ymmärtää, että henkilöstöpoistuma on normaali. Muutos entiseen on merkittävä: Ennen organisaatiouudistusta irtisanoutumisia ei tapahtunut juuri lainkaan, Hölttä huomauttaa.
Jos johdon ja kuljettajien välillä vallitsisi luottamus, ei irtisanoutumisia tässä mitassa olisi, eikä HKL:n tarvitsisi järjestää aina uusia kuljettajakursseja.
– Eihän siinä ole mitään järkeä, että pitää kaiken aikaa kouluttaa uutta henkilökuntaa poistuneiden tilalle, Hölttä puuskahtaa.
Melkein kriisissä
Osa metron viimeaikaisista toimintahäiriöistä johtuu Tapio Höltän mukaan siitä, että HKL vastaanotti länsimetron keskeneräisenä rakennuttajalta.
– Varoitin toimitusjohtaja Ville Lehmuskoskea vielä viikkoa ennen matkustajaliikenteen aloittamista, että 2,5 minuutin vuoroväli edellyttää toimintavarmuutta ja että teknisesti vaativiin järjestelmiin sisältyy vielä liian paljon epäselviä asioita. Sillä ei ollut vaikutusta.
Johdon paineet ovat ymmärrettäviä, sillä länsimetron liikenteen viivästyminen alkoi olla yleinen vitsailun aihe. Siinä hötäkässä kaikkia ennalta suunniteltuja testiajojakaan ei tiettävästi ehditty tehdä.
Kaiken tämän jälkeen: Onko HKL mielestänne kriisissä, Tapio Hölttä?
– Kriisissä ollaan, jos metrojunat lakkaavat kulkemasta, mutta onneksi ne nyt kuitenkin enimmäkseen kulkevat.
Lue laajempi juttu HKL-metroliikenteen tilanteesta tästä.