Noin puolet tuomioistuimiinkin edenneistä JHL:n jäsenten palvelussuhderiidoista sovitaan.
Viimeisen kolmen vuoden aikana on sovinto ollut ratkaisuna lähes puolessa niistä tapauksista, joista liiton oikeudellisella toimialueella on tehty liiton sääntöjen mukainen oikeustapausselostus liiton hallitukselle. Nämä kaikki olivat riitoja, joissa oli jo päädytty käräjä- tai hallinto-oikeuteen taikka työtuomioistuimeen.
Ennen kuin asia on edennyt liiton lakimiehen työpöydälle, on erimielisyydestä neuvoteltu työnantajan kanssa joko luottamusmiehen tai aluetoimitsijan aloitteesta. Jos riita koskee työehtosopimuksen määräystä, tulee riidasta käydä työehtosopimuksen mukaiset erimielisyysneuvottelut, ennen kuin se päätyy työtuomioistuimeen.
Näillä kaikilla tasoilla saatetaan päätyä ratkaisemaan asia sovinnollisesti. Ennen kanteen kirjoittamista liiton lakimieskin ehdottaa yleensä työnantajalle riidan sopimista. Tämän vuoksi on selvää, että reilusti yli puolet liittoon tulleista palvelusuhderiidoista sovitaan.
Miksi vielä oikeuskäsittelyn kuluessakin sovitaan noin puolet riidoista? Tähän vaikuttaa sekä riidan osapuolten että sen ratkaisijan, eli tuomioistuimen toiminta. Tuomioistuimet pyrkivät varsin voimakkaasti ohjaamaan osapuolia sovintoon. Asioita voidaan ohjata osapuolten suostumuksella erityiseen tuomioistuinsovitteluun. Lisäksi riitajutun valmisteluistunnossa tuomioistuin on velvollinen kehottamaan asianosaisia sovintoon. Joskus tuomarit voivat olla aktiivisia sovinnon edistämisessä. Työnantajat taas ovat saattaneet olettaa, ettei työntekijäpuoli ole viemässä asiaa tosissaan tuomioistuimeen ja vasta, kun kanne tipahtaa postiluukusta, herätään miettimään jutun oikeudenkäyntikuluriskiä ja sitä, mitä todisteita heillä viime kädessä on. Voi olla, että työnantaja kääntyy lakimiehen puoleen vasta tässä vaiheessa ja arvio sovinnon järkevyydestä muuttuu lakimiehen neuvojen jälkeen.
Myös työntekijän asenne riita-asiaan muuttuu ajan kuluessa. Tuomioistuinprosessit ovat henkisesti raskaita pitkän kestonsa takia, eikä mielipahaa aiheuttavasta riidasta pääse irti kuin vasta vuosien valitusten jälkeen. Sovinto tarjoaa ratkaisun välittömästi sovintohetkellä. Olen itse joutunut usein kertomaan jäsenelle myös sen, että emme tule todennäköisesti pääsemään sovintotarjousta parempaan tulokseen tuomiollakaan. Tällöin asian ajamiselle ei ole olemassa taloudellista motiivia.
Mitä riidan ratkaiseminen sovinnolla sitten merkitsee? Ensinnäkin lopullinen tuomioistuimen ratkaisu jää saamatta. Liiton toimijoina olemme usein toivoneet, että juttu vietäisiin tuomioon asti, jotta saisimme oikeuden ratkaisulla selväksi työelämän pelisääntöjä. Jos kuitenkin näemme, että jäsenen kannalta on edullisempaa sopia, joudumme luonnollisesti suosittamaan sovintotarjouksen hyväksymistä.
Usein työnantajan vaatimuksesta sovitaan salassapidosta. Tämä estää asian ratkaisun saattamisen laajempaan tietoisuuteen, mikä on harmillista erityisesti kyseisen työpaikan näkökulmasta. Tällöin työtovereille jää epäselväksi, miten asiassa lopulta kävi.
Sovintosopimuksissa sovitaan usein myös, että oikeudenkäyntikulut jäävät osapuolten itsensä vastattaviksi, kun tuomiolla pääsääntöisesti velvoitetaan hävinnyt ne maksamaan. Toisaalta sovinnolla asia saadaan ratkeamaan lopullisesti. Tällöin ratkaisusta päättää omalta puoleltaan jäsen itse, eikä se jää kolmannen osapuolen eli tuomioistuimen harkintaan.
Sopimukseen voidaan ottaa sellaisia jäsenelle edullisia ehtoja, joita tuomioon ei ole mahdollista saada. Joskus saatetaan sopia myös työsuhteen jatkamisesta tai palauttamisesta, mitä ei voida saavuttaa tuomiolla. Sopimisella on siis myös työntekijän näkökulmasta varsin merkittäviä etuja, miksi jäsenetkin usein tilaisuuteen tarttuvat.
Lue lisää tuomio-istuinsovittelusta täältä