Sosiaali- ja terveysjohtajat uskovat aiempaa vähemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen, kertoo vuoden 2018 sosiaalibarometri. Ensi kertaa barometrin sote-osuuteen vastanneet sosiaalityöntekijät olivat sote-johtajiakin kriittisempiä.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on selvittänyt sosiaali- ja terveysjohtajien, järjestöjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden arvioita sote-uudistuksesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnissa kysyttiin muun muassa eriarvoisuuden vähenemisestä, aikataulun realistisuudesta, kustannusten hillitsemisestä, sote-palvelujen integraatiosta ja lähipalvelujen turvaamisesta. Kyselytulosten mukaan useiden osa-alueiden arvioinnit heikentyivät viime vuodesta.
Sosiaali- ja terveysjohtajista 36 prosenttia piti viime vuonna sote-uudistusta huonona kokonaisuudessaan. Tänä vuonna heidän osuutensa oli kasvanut jo 45 prosenttiin.
SOSTEn tutkija Ari-Matti Näätänen ei usko, että syynä on negatiivissävytteinen mediarummutus aiheen ympärillä vaan hän arvioi tulosten kertovan sote-johtajien paremmasta perspektiviistä koko maakunta- ja sote-uudistukseen.
– Hehän ovat uudistuksen hallinnon päälliköitä, ovat mukana valmistelussa ja ovat syvällä asiassa. Näkemykset vain vahvistavat käsitystä siitä, mitä on voinut lukea mediasta ja mitä monet muut asiantuntijat ovat uudistuksesta lausuneet, Näätänen sanoo.
JHL:n erityisasiantuntija Johanna Värmälä ei yllättynyt siitä, että tulokset ovat laskeneet viime vuodesta.
– Uudistusta on tehty useita vuosia. Lisäksi erityisesti viimeisimmät esitykset ovat aiheuttaneet suurta huolta niihin liittyvien uhkakuvien ja ristiriitaisuuksien vuoksi, hän sanoo.
Sosiaalityöntekijät pomoja kriittisempiä
Sosiaalityöntekijöiden arviot olivat lähes kaikissa arviointikohdissa kriittisempiä kuin sote-johtajien. Sote-johtajien enemmistö arvioi, että uudistus epäonnistuu eriarvoisuuden vähentämisessä (2017 47 % ja 2018 56 %) ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisäämisessä (2017 40 % ja 2018 61 %). Sosiaalityöntekijöistä peräti 67 prosenttia arvioi, että eriarvoisuus ei vähene. Sen sijaan integraation heikkenemiseen heistä uskoi 55 prosenttia (sosiaali- ja terveysjohtajat 61 %).
Myös usko sote-uudistuksen aikatauluun ja kustannusten hillintään hiipuu. Vuosi sitten 72 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi uudistuksen onnistuvan huonosti sille asetetussa aikataulussa, mutta tänä vuonna usko horjui jo 78 prosentilla (sosiaalityöntekijät 81 %). Kun vuosi sitten 57 prosenttia vastaajista katsoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemisessä, vuonna 2018 vastaava luku nousi jopa 77 prosenttiin.
Enemmistö sote-johtajista kuitenkin uskoi, että uudistus parantaa terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyttä. Heistä noin kaksi viidestä (39–44 %) uskoo uudistuksen vahvistavan terveyspalvelujen laatua perus- ja erityistasoilla. Sekä viime että tänä vuonna sote-johtajista 58 prosenttia ennakoi, että sote-uudistus turvaa lähipalveluita huonosti. Toisaalta niiden sote-johtajien osuus, jotka arvioivat uudistuksen onnistuvan tässä asiassa hyvin, nousi 11 prosentista 17 prosenttiin. Sosiaalityöntekijöistä peräti 74 prosenttia ei usko, että sote-uudistus turvaa lähipalvelut.
– Erot eivät kavennu, jos asukkaat eivät saa tarvitsemiaan sosiaalipalveluja, vaikka kunnissa tehtäisiin erinomaista hyte-työtä.
Näätänen on huolissaan sote-uudistuksen aikataulupaniikista ja asiantuntijakritiikin ohittamisesta.
– Kirjallisen valmistelun vuoksi ei pitäisi tehdä hätiköityjä päätöksiä vaan kritiikki pitäisi ottaa huomioon ja tehdä muutoksia niiden pohjalta. Käsittelyä pitäisi siirtää ja arvioida, mitä sotessa on jo tehty ja saatu aikaan, muun muassa Siun sotessa ja Eksotessa on onnistumisia. Onnistumisia pitäisi soveltaa kuhunkin maakuntaan sopivalla tavalla ja maakuntien omien tarpeiden kautta.
Kunnillekin jää työsarkaa
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistäminen ja vahvistuminen kunnissa. Vastaajien selkeä enemmistö, yli 70 % ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista ja vähentää hyte-toiminnan resursseja.
Vastaajat turvaisivat hyte-toimintaa nimeämällä kuntiin vastuuhenkilöt sitä varten, selkeyttämällä kunnan ja maakunnan työnjakoa ja rakentamalla hyte selkeäksi osaksi kunnan perustoimintoja.
Värmälä pitää yhdenvertaisia peruspalveluita tärkeänä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa. Hänen vastuualueeseensa JHL:ssä kuuluu muun muassa maakuntauudistus.
– Erot eivät kavennu, jos asukkaat eivät saa tarvitsemiaan sosiaalipalveluja, vaikka kunnissa tehtäisiin erinomaista hyte-työtä.
Hän muistuttaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote- ja maakunta-uudistuksen jälkeenkin kuntien vastuulla.
– Kuntien tulee edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä muu muassa kaavoituksella ja liikuntapalveluilla. Kuntien ja maakuntien väliseen hyte-yhteistyöhön tarvitaan koordinoivia henkilöitä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeenkin.
Varsinais-Suomen kunnissa on otettu etunoja hyten koordinoinnissa ja perustettu huhtikuussa hyte-koordinaattoriverkosto. Kaikkiin 27 Varsinais-Suomen kuntaan aiotaan nimetä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori.
Värmälä peräänkuuluttaa kunnille riittävästi rahaa palkata lisää työntekijöitä muun muassa nuorisotyöhön, jolla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
– On harmillista, että kunnissa joudutaan sulkemaan nuorisotiloja työntekijöiden lomien tai nuorisotoimen järjestämien leirien ajaksi, vaikka nuorisotyöllä olisi kohdattavana useita nuoria turuilla ja toreilla. Tilanne johtuu siitä, että kyseisessä työssä ei ole riittävästi työntekijöitä.
Sosten kyselyyn vastasi 154 sosiaali- ja terveysjohtajaa, 86 järjestöjohtajaa ja 300 sosiaalityöntekijää. Kysely toteutettiin sähköisesti 8.1.–18.2.2018. Sosten Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista