Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä edunvalvontasihteerinä toiminut JHL:n jäsen on voittanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa kiistan määräaikaisten virkasuhteiden ketjuttamisesta.
Hakija toimi määräaikaisissa virkasuhteissa vuonna 2010 helmikuusta huhtikuun loppuun ja yhdenjaksoisesti kesäkuusta 2010 aina vuoden 2015 loppuun. Määräaikaisuuksia kyseisellä ajalla kirjattiin yhteensä 13. Nimityskirjoissa määräaikaisuuden perusteena vaihtelivat sijaisuus ja työn luonne.
Tilannetta selviteltiin aluksi suoraan työnantajan kanssa. Asia ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla, joten valtion virkamieslain mukainen korvausvaatimus laitettiin vireille Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kesäkuussa 2016.
Ei katsottu väliaikaiseksi järjestelyksi
Jäsenen tapausta arvioitaessa keskeiset kysymykset liittyivät sijaisuuksien toistumiseen sekä siihen, oliko määräaikaisuuksille ollut ennalta määriteltävissä oleva tilapäinen ja kestoltaan rajattu työvoiman tarve. Työnantajalta saadun selvityksen mukaan hakija oli hoitanut edunvalvontasihteerien vuosilomasijaisuuksia sekä lisäksi yhden edunvalvontasihteerin sairauslomasijaisuutta. Tämän edunvalvontasihteerin jäätyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1.10.2010, on hakija hoitanut jäljelle jäänyttä puolikasta avointa osa-aikaista virkaa.
– Valitusprosessissa lähdin vaatimaan, että viimeistään tuosta ajankohdasta alkaen kyseessä ei ole ollut väliaikainen järjestely, koska hän hoiti samaa tehtävää tehden samoja työtehtäviä reilun viiden vuoden ajan. Määräaikaisia virkasuhteita ja nimityskirjoja kertyi lokakuun alusta 2010 vuoden 2015 loppuun yhteensä 9, asiaa ajanut JHL:n lakimies Tarja Terävä kertoo
Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että tehtävien hoitaminen määräaikaisuuksin yli viiden vuoden ajan ei ole ollut virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla väliaikainen järjestely, eikä perustetta määräaikaisiin virkasuhteisiin ole ollut. Virantäyttökiellolla ei ollut oikeudellista merkitystä arvioitaessa määräaikaisten nimitysten lainmukaisuutta.
Työn luonteen osalta työnantaja vetosi erilaisiin toiminnan muutostilanteisiin mm. uuteen asiakashallintajärjestelmään ja toimiston muuttoon. Hallinto-oikeus huomioi, että toimiston vakituinen henkilökunta, ilman heille myönnettyä virkavapautta omista tehtävistään, oli hoitanut muutostilanteet. Koska hakija oli hoitanut pääasiassa edunvalvontasihteerin pysyviä perustehtäviä, ei työn luonne ole edellyttänyt hänen nimittämistään määräaikaisiin virkasuhteisiin. Tämän perusteella hakijalla on oikeus saada korvausta virkamieslain 56 §:n perusteella.
Korvaus: 10 kuukauden palkka ja oikeuskulut
Hallinto-oikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan summan.
Määrää harkittaessa otettiin huomioon muun muassa henkilön ikä, mahdollisuudet työllistyä myöhemmin koulutustaan vastaavasti sekä virkamieslain määräysten laiminlyönti nimityskirjoissa. Lisäksi Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulut. Päätös ei ole lainvoimainen.
Määräaikaisuudet tarkempaan syyniin
– Tämäkin hallinto-oikeuden päätös – vaikka se ei vielä ole lainvoimainen – osoittaa sen, että määräaikaisuuksissa on vielä runsaasti perattavaa. Ei pelkästään kuntien osalta, vaan myös valtiosektorilla, Terävä painottaa.
Lue aiheeseen liittyviä aiempia artikkeleja:
Määräaikainen työsuhde on vain harvoin oma valinta
Lakimies vastaa: Kannattaako vaatia vakinaistamista?
Lakimies vastaa: Voiko ulkopuolinen rahoitus olla määräaikaisuuden peruste?
JHL:n nettisivuilla on laskuri, jolla voit tarkistaa onko määräaikainen työsuhteesi kunnossa.