Aluetoimistojen seinät eivät jatkossa määrittele, missä yhdistysten kanssa tehdään työtä. Lähipalvelumalli tuo JHL:n aluetoimistojen työntekijät kentälle palvelemaan jäseniä aiempaa suunnitelmallisemmin.
Satakunnan aluetoimiston aluepäällikkö Seija Johansson ja aluetoimitsija Outi Kortelainen hyppäävät autoon ja suuntaavat elokuisena maanantai-iltapäivänä kohti Köyliön terveysasemaa, jossa heitä odottaa joukko oman alueen yhdistysaktiiveja. Aamulla kaksikko on jo ehtinyt tavata Porin kotihoidon työntekijöitä.
Satakunnan aluetoimisto on konkari lähipalvelutyössä, sillä vuodesta 2016 lähtien työntekijät ovat palvelleet alueen yhdistyksiä jalkautumalla niiden pariin. Työn tarkoituksena on saada yhä parempi kontakti oman alueen jäseniin, aktiiveihin, yhdistyksiin ja työnantajien edustajiin.
Satakunnan aluetoimistossa työskentelee kolme henkilöä, minkä vuoksi lähipalvelumallin toteuttaminen vaatii yhteistä työajan ja tekemisen suunnittelua. Suunnittelun pohjana on lähipalvelukalenteri, johon käynnit aikataulutetaan aina puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kun aluepäällikön ja aluetoimitsijan muodostama pari on kentällä, päivystää palveluneuvoja toimistossa. Tällä hetkellä kenttäpäiviä on kaksi viikossa, ensi vuoden alusta lähtien yksi. Kenttäpäivän jälkeen käydään läpi kuluneen viikon aikana esiin nousseet asiat ja suunnitellaan seuraavan viikon käynnit.
– Tapaamme käynneillämme yhdistysten puheenjohtajia, pääluottamusmiehiä ja yhdistysten hallitusten jäseniä sekä työntekijöitä, jäseniä ja työnantajien edustajia. Yleensä keskustelemme yhdistyksen puheenjohtajan kanssa yhdistyksen ja sen hallituksen tilasta: Mitkä asiat ovat kunnossa, mitkä kaipaavat kehittämistä? Käymme läpi muun muassa yhdistyksen jäsenten ja maksavien jäsenten määrän, taloudellisen tilan, toimintasuunnitelman ja jäsenkehityksen, Seija Johansson luettelee työn sisältöä.
”Käymme läpi muun muassa yhdistyksen jäsenten ja maksavien jäsenten määrän, taloudellisen tilan, toimintasuunnitelman ja jäsenkehityksen.”
Tämän jälkeen sovitaan uusi tapaamisaika, jolloin kohdataan yhdistyksen hallitus. Tapaamisessa hallituksen jäsenet sopivat yhdessä esimerkiksi muutaman kehittämiskohteen, joita he lähtevät viemään eteenpäin.
– Hankkeille nimetään vastuuhenkilöt sekä toteuttamisajankohta. Sovimme myös noin puolen vuoden tai vuoden päähän uuden tapaamisajan, jolloin arvioimme, miten sovitut asiat ovat toteutuneet.
Tänä vuonna Satakunnassa on aloitettu erilliset tapaamiset pääluottamusmiesten kanssa. Tavoitteena on kartoittaa näiden tapaamisten avulla yhdistysten edunvalvonnallinen tila ja se, onko työpaikkaluottamusmiehiä tarpeeksi, tunnetaanko luottamusmiessopimus riittävän hyvin ja miten siitä pidetään kiinni.
– Voimme käydä läpi myös sellaisia edunvalvonta- kysymyksiä, joihin pääluottamusmies haluaa tukea, Seija Johansson korostaa.
Räätälöityä tukea
Satakunnan lisäksi lähipalvelutyötä tehdään jo muissakin JHL:n aluetoimistoissa. Vähitellen lähipalvelumallista tulee koko Suomessa osa arkea. Käytännössä työn sisältö ei muutu, mutta tekotavasta tulee entistä suunnitelmallisempi ja kehittävämpi.
Kotihoidon lähihoitaja, pääluottamusmies Arja Heinonen kertoo köyliöläisten työelämästä Satakunnan aluetoimiston Seija Johanssonille ja Outi Kortelaiselle.
– Menemme jatkossa lähipalvelussa lähemmäksi yhdistyksiä ja niiden jäseniä eli aluetoimistojen seinät eivät enää määrittele, missä työtä tehdään, kertoo alueellisen palvelutoiminnan koordinaattori Nina Heikkilä.
Heikkilän mukaan lähipalvelumallissa työnteon lähtökohtana ovat yhdistykset ja niiden tarpeet. Tämä tarkoittaa kullekin yhdistykselle nimenomaisesti räätälöityä tukea.
– Kaikelle toiminnalle mietitään oma tekemisen kaari. Kun tapaamme yhdistyksiä, sovimme, mitä asioita yhdistys tekee ja kehittää ja kaikki kirjataan ylös. Kun seuraavan kerran tavataan, tarkistetaan, onko näin tapahtunut. Lisäksi arvioidaan, mitä vaikutuksia kehittämistyöllä on ollut, Heikkilä kertoo.
Lisää voimaa aluetoimistoihin
Lähipalveluotteen leviäminen merkitsee muutosta aluetoimistojen aukioloaikoihin.
– Jotta tämä työn tekemisen tapa on mahdollinen, ovat aluetoimistojen ovet jatkossa kiinni keskiviikkoisin. Tällöin ei siis ole päivystystä, vaan päivä on tarkoitettu jalkautumiseen, työn suunnitteluun ja arviointiin, Heikkilä kertoo.
Lisäksi aluetoimistoverkostoa on muutettu siten, että Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun aluetoimistot ovat yhdistyneet Etelä-Suomen aluetoimistoksi ja Keski-Suomen ja Pirkaanmaan toimistot puolestaan Sisä-Suomen aluetoimistoksi.
Seinät eivät määrittele, missä työtä tehdään.
– Lähtökohtana on ollut se, että suuremmalla henkilöstöresurssilla nämä aluetoimistot pystyvät tekemään lähipalvelutyötä paremmin. Työtä voidaan jakaa ja suunnitella eri tavalla, ja työntekijät jaksavat paremmin – toimisto ei ole enää niin haavoittuvainen, Heikkilä perustelee.
Sama ajatus pätee myös Oulun seudun alue toimiston ja Kainuun toimipisteen tilanteeseen.
– Ajatuksena on, että näistä kahdesta tehdään yksi yhteinen Oulun seudun aluetoimisto. Henkilökunta olisi muodollisesti saman katon alla, mutta palvelu tuotettaisiin yhä lähipalveluna. Eli vaikka toimisto fyysisesti olisi Oulussa, sieltä liikutaan yhä Kainuun seudulle.
Tässä yhteydessä myös edunvalvonnan puhelinpäivystys uudistuu, sillä aluetoimistot ottavat ensisijaisen vastuun neuvontanumeroon vastaamisesta. Puhelinnumero pysyy ennallaan, mutta soittajat valitsevat jatkossa alueen ja aluetoimiston valintapainikkeella. Muutoksen jälkeen puhelut ohjautuvat soittajan omaan aluetoimistoon. Samalla palvelun nimi on muuttunut työsuhdeneuvonnaksi.
– Näin on saatu aiempaa enemmän vastaajia palvelemaan jäseniä. Tällä tavalla töitä tehdään oikeassa paikassa eli siellä, missä asioihin pystytään vaikuttamaan eniten. Puheluun vastaa henkilö, joka tuntee alueen yhdistykset ja niiden toimijat – joskus jopa työpaikat. Tarvittaessa hän pystyy ohjaamaan soittajan suoraan edunvalvontaketjun luottamusmiehelle.
Perustyötä kentällä
Nina Heikkilä muistuttaa, että lähipalvelutyötä tehdään nimenomaan yhteistyössä yhdistysten kanssa.
Perushoitaja Taru Viitala esittelee kotihoidon asiakkaiden avainkaappia.
– Työssä kunnioitetaan yhdistysten toimintaa. Voimme tuoda esille erilaisia hyväksi koettuja toimintatapoja, mutta yhdistykset pohtivat itse, olisiko niistä hyötyä. Aluetoimistot eivät pakota yhdistyksiä tekemään mitään, mistä ei koeta olevan hyötyä omalle toiminnalle.
Aluepäällikkö Seija Johanssonin mukaan lähipalvelu on otettu Satakunnassa erittäin hyvin vastaan.
– Henkilökohtaiset kontaktit ja tapaamiset ovat luoneet yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, luottamusta ja iloa työpäivään. Parityöskentely on hyvä asia, vaikka se sitookin kaksi työntekijää. Tämä on kuitenkin sitä perustyötä, jota tulee tehdä pääasiassa kentällä eikä toimiston seinien sisällä.
Nina Heikkilä uskoo, että lähipalvelusta saatavat hyödyt ulottuvat aina yksittäiseen jäseneen asti.
– Lähipalveluun kuuluvien työpaikkavierailujen ja ammattialatoiminnan kautta JHL:n jäsenet saavat konkreettisesti omaan työpaikkaan tai alaan liittyvää toimintaa. Toisaalta yhdistysten toiminnan tukeminen varmistaa myös sen, että kaikkia jäseniä palvellaan yhtä laadukkaasti.