6.2.2019

Kun informaatikko Niina Holm aloitti keskustakirjasto Oodissa, edessä oli hurja urakka: ”Kolmessa viikossa tehtiin kahden kuukauden työ”

JHL:läinen Niina Holm siirtyi pienestä kaupunginosakirjastosta informaatikoksi uuteen ja uljaaseen keskustakirjasto Oodiin. Hän ja koko muu työyhteisö ovat päättäneet luoda maailman parhaan kirjaston. Siihen tarvitaan Oodi-henkeä, josta tuli henkilökunnan kesken nopeasti käsite.

Niina Holm sai huhtikuussa iloisia uutisia: hänet oli valittu informaatikoksi upouuteen toimipaikkaan, Helsingin keskustakirjasto Oodiin.

Pääkaupungin paraatipaikalla Töölönlahdella sijaitseva Oodi lienee kaikkien aikojen kunnianhimoisin suomalainen kirjastohanke. JHL:läinen Holm, 42, siirtyi keskustakirjastoon pienestä Tapulikaupungin lähikirjastosta Koillis-Helsingistä.

Titteli vaihtui erikoiskirjastonhoitajasta informaatikoksi. Vaihtoon menivät myös tehtävät ja työyhteisö. Oodissa Holmilla on 53 työkaveria, kun Tapulikaupungissa heitä oli yhden käden sormilla laskettava määrä.

JHL:läinen Niina Holm on Oodin informaatikko.

JHL:läinen Niina Holm on Oodin informaatikko.

Työsuhde alkoi virallisesti lokakuun alussa, mutta Holm alkoi suunnitella kirjaston kokoelmia jo kesällä. Aineistot olivat olleet mietinnässä monta vuotta, ja ensimmäisenä työnä oli kartoittaa, mitä on valmiina ja mitä vielä tarvitaan.

– Pohdimme, millaisin painotuksin lähdemme liikkeelle: mikä on aikuisten ja lasten aineistojen suhde. Ja miten laaja on esimerkiksi ruotsinkielinen aineisto. Samalla yritimme hieman ennustaa erityyppisten asiakkaiden kiinnostuksen kohteita.

Valtava määrä hikeä ja jokunen uupumuksen kyynelkin vuodatettiin, että uuden kirjaston ovet saatiin yleisölle avoimiksi sovitussa aikataulussa joulukuun alkupäivinä.

– Oikeastaan kolmessa viikossa tehtiin kahden kuukauden työ.

Tilojen valmistuminen viivästyi, ja se aiheutti loppusuoralla pitkiä ja raskaita työrupeamia koko 54 hengen henkilöstölle. Rakennukseen oli mahdollista päästä vasta 9. marraskuuta käsittelemään ja hyllyttämään aineistoja.

– Oikeastaan kolmessa viikossa tehtiin kahden kuukauden työ. Tohinaa riitti, Holm muistelee.

Yhteen hiileen puhaltaminen osoitti heti voimansa. Koko henkilöstö osallistui aineistojen lajitteluun ja paikoilleen laittamiseen. Työntekijöiden kesken oli jo syntynyt käsite Oodi-henki.

Työ ohjaa tekijäänsä

Oodiin syntyi valtava yleisöryntäys, ensimmäisen reilun viikon aikana kävijöitä oli yli 130 000. Haastatteluhetkellä avajaisista on kulunut vajaat pari viikkoa. Salamasuosion ja toisen kerroksen kaupunkiverstaan viimeistelyjen vuoksi henkilökunta ei ole vielä päässyt normaaliin työrytmiin.

Kävijöitä oli avausviikolla enemmän kuin Holmin edellisessä työpaikassa koko vuonna. Jatkossa päivittäiseksi vierailijamääräksi on arvioitu noin 10 000. Asiakaspaljous ei ole ainoa asia, joka on tyystin uutta.

– Puitteet ja työyhteisö ovat huiman erilaiset. Myös asiakasprofiili on toisenlainen täällä keskustassa, Holm miettii.

Tältä näyttää keskustakirjaston aulassa.

Joustavuuteen Holm kertoo oppineensa jo edellisessä toimipaikassa Tapulikaupungissa. Kokonaisuus pysyi hallussa, kun pääsi tekemään kaikkea, mitä kirjastotyö pitää sisällään.

– Sama suuntaus on täälläkin, eli ei pidetä liian tiukasti kiinni titteleistä tai annetuista rooleista. Toimeen tartutaan siellä, missä on isoin tarve.

Alkuvilinän aikana on aikataulutettu sitä, kuka on milloinkin tietyssä työtehtävässä ja -pisteessä. Tilanteen rauhoituttua on tarkoitus siirtyä malliin, jossa työntekijät saavat päättää tehtävistään ja sijoittumisestaan vapaammin. Samalla monen toiminnan talossa opetellaan myös aivan uudenlaisia töitä.

Lue lisää ja katso video: Informaatikko Niina Holm siirtyi sivukirjastosta uuteen ja uljaaseen keskustakirjasto Oodiin – Ensimmäisellä työviikolla eteen tuli kaksi isoa yllätystä

Oodin syntyvaiheita. Vuonna 2016 järjestettyyn avoimeen nimikilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, joista 1 600 erilaista. Tuomaristo valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen Oodi.

Maailman parhaaksi

Henkilöstö sai rauhassa tutustua toisiinsa ennen kuin siirtyi päivittäiseen rutiiniin.

– Pohdimme, millainen työyhteisö oikeasti haluamme olla. Sovimme pelisäännöistä ja mietimme yhteisiä arvoja, joihin olemme valmiita sitoutumaan. Näihin kaikkiin perustuu Oodi-henki.

Yhteistyön tuloksena syntyi myös Oodi-opas kaikille talossa työskenteleville. Keskustakirjastossa painotetaan avoimuutta ja tasa-arvoa. Kaikki ovat samalla viivalla, kirjastonjohtajasta siistijöihin.

Työyhteisössä on luvattu pitää aistit valppaina. Jos joku vaikka näyttää väsyvän, toiset paikkaavat.

– Oodi-henki perustuu yhteisiin arvoihin.

– Kannustamme myös oman hyvinvoinnin tarkkailuun ja siitä huolehtimiseen. Saattaa olla, että olemme vielä vähän sellaisessa ihastumisvaiheen pumpulisessa ensihuumassa, mutta tunteet ja huolet ovat kyllä ihan aitoja, Holm toteaa hymyillen.

Hän lisää, että rima on asetettu korkealle suhtautumisessa niin työyhteisöön, asiakkaisiin kuin työntekoon. Henkilöstö on tosissaan tekemässä maailman parasta kirjastoa.

Kirjahyllyt ovat kunniassaan myös keskustakirjastossa, mutta ne muodostavat vain osan nykyaikaisen kirjaston tarjonnasta.

Demokratiaa, ekologisuutta, taloudellisuutta

Oodissa on valtava määrä tapahtumia ja se tarjoaa asiakkaille paitsi kirjoja, myös lukuisia muita palveluja.

– Haluamme tehdä töitä sen eteen, että Oodista tulisi luvattu sanataiteen talo, muutenkin kuin lainattavien kirjojen muodossa.

Loppuvuodesta avautui toisen kerroksen kaupunkiverstas laitteineen ja toimintoineen. Talossa ovat vuokralla myös kahvila, ravintola ja elokuvateatteri Kino Regina.

– Tänne voi kuka tahansa esimerkiksi tulla levyttämään ja tekemään vaikka musiikkivideon.

Myöhemmin keväällä saadaan käyttöön lisää ammattilaistason tiloja eri tarkoituksiin.

– Tänne voi kuka tahansa esimerkiksi tulla levyttämään ja tekemään vaikka musiikkivideon. Upeinta on se, että tilat ja laitteet ovat käyttäjille lähes maksuttomia, Holm korostaa.

Oodissa on vallalla demokratia-ajattelu: jokaisen ulottuville tuodaan laadukkaat ja viimeisimmät laitteet. Kaikki pääsevät opettelemaan tekniikan huippu-uutuuksien käyttämistä.

– Ekologisuus ja taloudellisuus ovat verstastoiminnassa isoja juttuja.

Ei tarvitse ostaa omia koneita ja laitteita. Jos lahje tai hiha repsottaa, tänne voi tulla korjaamaan. Tai printtaamaan 3D-mötikän, jolla korjaa rikkinäisen koneen.

Kuka tahansa voi tulla kokeilemaan 3D-tulostinta materiaalimaksun hinnalla.

Oikeaan osuneet verorahat

Informaatikon työpäivä sisältää asiakaspalvelua, hyllytystä, kokoelmavastuuta sekä yhteistyökumppaneiden tapaamisia. Holm järjestää muun muassa kirjailijavierailuja, joita on sovittu jo pitkälle kevääseen.

Asiakaspalautetta tulee paljon.

– Suurin osa kommenteista on positiivisia. On kiitelty, että kerrankin verovarat ovat menneet oikeaan osoitteeseen.

Avajaisista Holmin mieleen jäivät erään rouvan kyyneleet ja toteamus, että Oodi on lahja meille kaikille. Lisäksi asiakkaan sydäntä oli lämmittänyt, että vieraat päästettiin sisään jopa ennen tasavallan presidenttiä. Säätyyn katsomatta.

Henkilökunta ottaa parannusehdotuksia mielellään vastaan. Toiveisiin pyritään vastaamaan. Uutta aineistoa on palautteiden perusteella jo tilauksessa.

Lapset vanhempineen ovat ottaneet Oodin omakseen alusta lähtien.

– Hieman yllätti se, miten isolta osin Oodista muodostui heti alussa lasten- tai oikeastaan perhekirjasto, Holm sanoo.

– Oodissa on tilaa hengittää.

Se ei ole ihme. Pehmeä akustiikka ja villakatto vaimentavat äänet korvalle lempeäksi. Silmälle riittää kaunista katseltavaa.

– Tilat ovat toimivat niin työntekijöiden kuin asiakkaiden kannalta. Vaikka talo on iso ja komea, on se silti kutsuva ja ihmisen kokoinen. Täällä on tilaa hengittää ja ihmisen hyvä olla.

Oodin taakse kätkeytyy muun muassa seuraavia lukuja: