Alustatalous yleistyy Suomessakin muun muassa taksi- ja ruokalähettipalveluissa. Työehdot tulisi saada kuntoon akuutisti, sanovat asiantuntijat.
Tee töitä silloin kun haluat. Työskentele joustavasti ja jätä vapaa-aikaa vaikkapa opiskelulle!
Tällaisilla mainoslauseilla digitaalisen alustan kautta toimivat ruokalähettipalvelut rekrytoivat lähettejä freelancersuhteisiin. Toisin sanoen heitä värvätään palvelukseen yrittäjinä, vaikka työtä tehdään kuin työsuhteessa eli työnantajan määrittämillä ehdoilla.
– Alustatalous saattaa luoda illuusion, että työtä on tarjolla.
Näin toimiessaan yritykset ulkoistavat yrittämisen riskit työntekijöille.
Ruokatilauksia on enemmän tiettyinä kellonaikoina kuin muulloin. Kun alustayritys maksaa työntekijöille vain keikkojen perusteella, lähetit kantavat riskin siitä, ettei keikkoja aina ole.
– Alustatalous saattaa luoda illuusion, että työtä on tarjolla ja kun kirjautuu niin keikkaa pukkaa, mutta näinköhän todella on, sanoo projektitutkija Maija Mattila.
Mattila on kirjoittanut raportin alustatyön ongelmista ja ratkaisuista Kalevi Sorsa -säätiölle.
Alustayritykset tuottavat tai välittävät palveluita, joita kuluttajat tilaavat digitaalisesta sovelluksesta. Digitaalisen alustan kautta osa yrityksistä myös rekrytoi työntekijät ja ilmoittaa työtehtävistä. Joillakin alustoilla freelancer taas voi itse ilmoittaa olevansa käytettävissä erilaisiin töihin.
Maija Mattila kuvailee alustatyön keskeisiä piirteitä. #alustatalous pic.twitter.com/mYh96SJJxK
— Kalevi Sorsa -säätiö (@SorsaFoundation) April 29, 2019
Käyttämällä freelancereita työsuhdetta muistuttavassa työssä alustayritykset kiertävät työehdot ja työnantajavelvollisuudet. Työstä ei kerry sosiaaliturvaa sen enempää kuin eläkettäkään.
– Kuinkahan usein nuoret lähetit ymmärtävät, mistä jäävät paitsi?
– Kuinkahan usein nuoret lähetit ymmärtävät, mistä jäävät paitsi? Mattila miettii.
Tunnetuimpia Suomessa toimivia alustayrityksiä ovat taksipalvelu Uber ja ruokalähettipalvelut Wolt ja Foodora. Mattila määrittelee alustatyöksi työn, jossa alusta kontrolloi työn suorittajaa ja tekemisen tapaa, mutta teettää sen yrittäjätyönä.
– Esimerkiksi Foodoran rekrytointivideossa ohjeistetaan, että ruokalaukun saa avata vasta kun asiakas on avannut oven, ja että töihin on pukeuduttava pyöräilytrikoihin. Silti ruokalähettipalvelut eivät ota työnantajavastuuta.
Jos taas työnantajan kontrollin ja yrittäjätyön välistä ristiriitaa ei ole, Mattila määrittelee alustojen kautta tarjotun ja ostetun työn alustavälitteiseksi.
Vanhusten ja vammaisten hoitoa
Apua vanhuksille viiden euron tuntihintaan! Kokemus: Olen hoitanut omia isovanhempiani.
53-vuotias laitoshuoltaja-perushoitaja-kodinhoitaja-sairaanhoitaja tarjoaa vanhuksille apuaan 18 euron tuntihintaan. Muistihoitajan koulutuskin löytyy.
Tällaisia ilmoituksia voi selailla Care.com-sivustolla. Palvelu tarjoaa apua esimerkiksi vanhusten kotihoitoon ja vammaisten hoitoon, lastenhoitoon, koiran ulkoilutukseen ja siivoamiseen.
Tämä on siis alustavälitteistä työtä. Siihen halukkaat ilmoittavat hintansa ja valmiutensa. Avuntarvitsija valitsee heidän joukostaan mieleisensä.
Keikka-alusta Treamer huolehtii siitä, että keikkalaiset ovat työsuhteessa asiakkaaseen tai Treamerin tytäryhtiöön. Työkeikkoja välittävä Sumpli on sen sijaan tuonut uutena palveluna mahdollisuuden toimia kevytyrittäjänä, jolloin ei synny työsuhdetta.
– Seuraan mielenkiinnolla sitä, siirtyvätkö henkilöstövuokrausfirmat jatkossa siihen suuntaan, että välittävätkin kevytyrittäjiä eivätkä järjestä työsuhdetta.
Onko alustavälitteinen työ todella vapaata kysyy @maijamat #alustatalous pic.twitter.com/L13R2Fv9CP
— Kalevi Sorsa -säätiö (@SorsaFoundation) April 29, 2019
Joillekin ainoa tulolähde
Kalevi Sorsa -säätiö ja Palvelualojen ammattiliitto PAM selvittivät alustatyön yleisyyttä Suomessa kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkaistiin huhtikuun alussa.
Nettipaneelin kautta suoritettuun kyselyyn vastasi 2 000 työikäistä suomalaista. Kyselyyn vastanneista kahdeksan prosenttia oli tehnyt digitaalisten alustojen kautta saatavia työtehtäviä vähintään kerran viikossa.
Freelancereiden tulee Maija Mattilan mielestä saada järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus.
Vajaa kolmannes alustavälitteistä työtä tehneistä oli tehnyt korkeaa osaamista vaativaa työtä. Alustavälitteisestä työstä saatavat tulot olivat ainoa tulonlähde vajaalle kahdeksalle prosentille alustavälitteistä työtä tehneistä.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 1–2,5 prosenttia työikäisistä oli tehnyt alustatyötä 2017 julkaistujen eri tutkimusten mukaan, sanoo alustatalouteen perehtynyt Hilde Nagell norjalaisesta ajatushautomo Agendasta.
Ilmiö ei siis vaikuta tällä hetkellä merkittävän suurelta. Nagellin mielestä ammattiliitot eivät kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta ja ajatella, että tämä ei ole ongelma.
– Monessa asiassa kehitys on ensin kankeaa, minkä jälkeen se leviää aallon lailla. Tämä on halpa ja tehokas tapa järjestää palveluita asiakkaalle. Jotkut haluavat käyttää sitä säästääkseen mahdollisimman paljon rahaa, Nagell sanoo.
Ammattiliitot eivät voi ajatella, ettei alustatyö ole ongelma, sanoo norjalaisessa ajatushautomo Agendassa työskentelevä Hilde Nagell. Hän puhui Kuntatyöntekijäin Pohjoismaisen Yhteistyön kokouksessa Norjassa huhtikuun alussa.
Työntekijä heikoilla alustaa vastaan
Työtä välittävistä alustoista voi olla hyötyä niille, jotka voivat myydä erityisosaamista. Heillä on mahdollisuus neuvotella palkkioistaan ja muista ehdoista.
Matalan vaatimustason alustatyössä työntekijä taas on heikoilla, Nagell sanoo.
Työtä ei johda ihminen vaan algoritmi. Sille on turha selitellä keskustan ruuhkaa, jos ruokalähetys myöhästyy. Paikannuksen lisäksi työn valvontaan on monia muita työkaluja. Sovellus voi esimerkiksi ottaa tietokoneen näytöltä kuvakaappauksia tasaisin väliajoin tai seurata työntekijän silmänliikkeitä varmistaakseen, että tämä tekee töitä.
– Työntekijä ei voi neuvotella alustan kanssa.
Algoritmi myös kerää asiakkaiden palautteet. Työntekijä voi saada huonoa palautetta vaikka vain ihonvärinsä takia, eikä siihen pääse vaikuttamaan. Työntekijöillä ei ole sanomista myöskään siihen, millä kriteereillä joku suljetaan alustasta ulos. Kun ei ole työtiloja, ei ole myöskään työkavereita ja järjestäytyminen on vaikeaa.
Töitä on tarjolla vain silloin kun on kysyntää, eikä kukaan kanna työnantajavastuuta. Jotkut alustat edellyttävät, että työntekijä on valmis tekemään töitä käytännössä milloin vain.
– Työntekijä ei voi neuvotella alustan kanssa, toteaa Hilde Nagell.
Tanskassa ensimmäinen työehtosopimus
Ammattiliittojen pitää ottaa aktiivisempi rooli, sanovat sekä Mattila että Nagell.
Osin niin on käynytkin. Ruotsissa ja Norjassa Foodoran ruokalähetit ovat protestoineet työolojaan vastaan. He ovat liittyneet kuljetustyöntekijöiden ammattiliittoihin ja saaneet niiltä apua taistelussaan parempien työehtojen puolesta. Suomessa ruokalähetit ovat järjestäneet oman kampanjan, mutta saaneet tukea PAMilta.
Freelancereiden pitäisi voida kerryttää sosiaaliturvaa sekä ansiotyöllä että yrittäjänä tehdyllä työllä.
Työehtosopimuksistakin on yritetty neuvotella muissa Pohjoismaissa, mutta laihoin tuloksin. Tanskalainen ammattiliitto 3F solmi tiettävästi ensimmäisen alustatyötä koskevan työehtosopimuksen siivousta välittävän Hilfr.dk-alustan kanssa viime vuonna.
Hilfr.dk:n työehtosopimus (englanniksi) takaa vähintään 100 tuntia kuussa töitä tekevälle siivoojalle lähes 19 euron tuntipalkan, eläkemaksun, lomapalkan ja sairausajankorvauksen. Mutta työehtosopimuksen ehdoilla toimivan siivoojan tilaaminen on palvelun käyttäjälle vapaa-ehtoista. Siivouksen tarvitsija voi myös tilata hieman halvemmalla siivoojan, jota työehtosopimus ei koske tai joka on kieltäytynyt sopimuksesta.
Suomessa siivousta alustatyönä välittää ainakin Moppi.com.
Mattila katsoo, että ruokalähetit pitäisi pystyä tunnistamaan työsuhteisiksi työntekijöiksi Suomen nykyisen lainsäädännön puitteissa. Asiasta ei vielä ole oikeudellista ennakkotapausta, eli jonkun pitäisi riitauttaa asiansa oikeudessa.
– Nykyinen työsuhteen tunnusmerkistö on ihan riittävä Suomessa: työntekijä on työnantajan johdon ja valvonnan alainen.