Sairaalaconcierge, psykologi-autokoski, automaattimetron valvoja… Työelämän murros tuulettaa myös JHL:n ammatit ja alat. Huoli pois: osaamisellesi on käyttöä robottien aikakaudellakin, rauhoittelee tulevaisuudentutkija.
Työelämän tulevaisuutta on vaikeaa, jopa mahdotonta ennustaa.
Emme voi tietää, missä ammateissa ihmiset työskentelevät 40 tai edes kymmenen vuoden päästä. Voimme vain arvailla, mitä uusia ammatteja työelämän murros tuo, mitkä ammatit pysyvät entisellään, mitkä muuttuvat ja mitkä poistuvat.
Työelämän yleiset trendit ovat selvillä. Niitä ovat esimerkiksi digitalisaatio, robotisaatio, pirstoutuminen ja moniammatillisuus.
Trendien pohjalta arvailemme tässä jutussa, mihin suuntaan JHL:n ammattialat kehittyvät. Tulevaisuuden työhön on perehtynyt vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti ajatushautomo Demos Helsingistä. Hän on ollut laatimassa useita raportteja, jotka kartoittavat työelämän mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
Luovat taidot painottuvat. Mekaaninen suorittaminen ajautuu pienempään rooliin.
Jousilahti kuvailee työtään ongelmanratkaisuksi ja uuden luomiseksi. Näyttää siltä, että nämä luovat taidot painottuvat tulevaisuuden työelämässä, myös JHL:läisillä aloilla. Mekaaninen suorittaminen taas ajautuu pienempään rooliin.
Seuraavat rivit ovat puhdasta ajatusleikkiä. Varmaa on vain, että murros on todellinen – ja nopeampi kuin koskaan.
Uudet ammatit
Työelämä siirtyy läkähdyttävän nopeasti teollisesta ajasta jälkiteolliseen. Koneet tekevät yhä useammin työt, jotka tähän asti on tehnyt ihminen.
Se saa monet pelkäämään, että oma ammatti kuolee pois. Myrskyn silmässä on kuitenkin tyyntä: miellämme muutoksen tulevaisuudessa väijyvänä uhkana, vaikka oikeasti se on arkipäivää meille kaikille jo nyt.
Miellämme muutoksen tulevaisuudessa väijyvänä uhkana. Oikeasti se on arkipäivää jo nyt.
Nopeakaan muutos ei ehdi aiheuttaa useimmissa ammateissa vallankumousta yhden ihmisen työuran aikana.
– Julkisessa keskustelussa on muodostunut kuva, että kohta nurkan takaa tulee pommi ja räjäyttää kaiken. Mutta onhan laitoshuoltajankin työ muuttunut jo nyt. Ei sitä enää tehdä ämpärillä ja mopilla, toteaa Julia Jousilahti.
Laitoshuoltajan ammatti on hyvä esimerkki siitä, että muutostuulet eivät puhalla uusiksi niinkään ammatteja kuin niiden sisältöjä.
Vaikka työelämässä pitää yhä paremmin osata esimerkiksi verkostoitua ja viestiä somessa, laitoshuoltajalle nämä eivät välttämättä ole jatkossakaan olennaisia osaamisalueita. Sen sijaan hän saa tilaisuuden vahvistaa ammattitaitonsa asiakaspalveluun keskittyvää puolta.
– Laitoshuoltajan pomo voi ajatella, että hänen alaisensa tärkein työ on viikata vaatteita. Laitoshuoltaja itse taas saattaa sanoa pitävänsä huolta siitä, että asiakkailla on turvallinen ja hyvä olo, Jousilahti huomauttaa.
Arvaamme, että koneet korvaavat suurimman osan tehtävistä, joita laitoshuoltaja tekee nyt. Kun robotti huolehtii siivoamisesta ja ruoanjakelusta, työntekijä saa keskittyä työnsä henkiseen puoleen.
Laitoshuoltajan ammattinimike jää vuosikymmenten saatossa historiaan. Tulevaisuuden hoiva-alan uusi ammatti on sairaalaconcierge. Hän on asiakkaiden kokonaishyvinvoinnista vastaava asiakaspalvelun moniosaaja. Hänen työnkuvansa jäljittelee hotellien conciergeja, aulapalveluhenkilöitä, jotka huolehtivat asukkaiden tarpeista ja toiveista konserttilipuista aterioihin.
Sairaalaconcierge ottaa asiakkaan vastaan, suunnittelee tälle henkilökohtaisen hyvinvointiohjelman ravintoineen ja liikuntoineen, ulkoiluttaa tätä, huolehtii siitä että tämä saa lääkkeet, vaihtaa ajan kanssa kuulumisia ja lukee kirjaa, jos asiakas sitä pyytää.
Ihmisten taidot tulevat hyötykäyttöön monipuolisesti muillakin JHL:läisillä aloilla. Esimerkiksi huoltomies – tulevaisuudessa sukupuolineutraalisti huoltohenkilö – huolehtii jo nyt paitsi kiinteistön kunnossapidosta myös siitä, että asiakkaat voivat hyvin ja saavat ongelmatilanteisiin yksilöllisiä ratkaisuja. 30–40 vuoden päästä varsinainen kiinteistönhuolto voi olla lähes kokonaan robotisoitua, mutta ihmisen hyvinvoinnista voi yhä huolehtia vain toinen ihminen.
Demos Helsinki oli mukana hankkeessa, joka kokeili automaattibusseja Hernesaaren rannassa Helsingissä. Niiden kulkua monitoroi näytöltä yksi ihminen.
– Koneet pystyvät tekemään asioita, jotka on etukäteen määritelty. Heti kun tulee ongelma tai erityistilanne, tarvitaan ihmistä selvittämään sotkua, Jousilahti toteaa.
Sairaalaconcierge suunnittelee hyvinvointiohjelman ja lukee kirjaa, jos asiakas sitä pyytää.
Julkisessa keskustelussa tuppaa unohtumaan, että robotisaatio ja digitalisaatio synnyttävät uutta työtä, Jousilahti harmittelee. JHL:läisistä ammateista konstaapeli voi saada rinnalleen kyberkonstaapelin. Hän tutkii verkossa tapahtuvia rikoksia valeinformaation levittämisestä ihmiskauppaan.
Suomessa on perinteisesti arvostettu insinöörityyppistä kovaa osaamista eli hard skills -taitoja. Jousilahden mukaan pehmeä osaaminen eli soft skills – muiden johtaminen, ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot – kasvaa korkoa.
– Se näkyy varmasti palkkauksessakin. JHL:n alat ovat ihmisaloja, joilla tarvitaan edelleen tekijöitä.
Vaikka puhelimitse tai kaupan kassalla tehty asiakaspalvelu vähenee jo nyt, asiakaspalvelutaitojen kysyntä kokonaisuudessa lisääntyy.
– Meillä on jatkuvasti enemmän informaatiota, mutta ihminen ei ole kehittynyt samaan tahtiin. Se näkyy nuorten vaikeutena tehdä valintoja.
Ihminen mukautuu uuteen hitaasti. Vauhti huimaa päätä. Tarvitaan apua. Siksi tulevaisuudessa on tarvetta erilaisille valmennuspalveluille. Arvaamme, että esimerkiksi henkilökohtaisia avustajia eivät enää käytä vain erityistarpeiset ihmiset.
– Työnantajan kustantama henkilökohtainen työnohjaaja ja henkinen henkilökohtainen avustaja auttavat tekemään merkityksellisiä elämänvalintoja valtavasta suosta ja kohinasta, Jousilahti enteilee.
Tulevaisuuden uusia ammatteja voivat olla esimerkiksi:
- Sairaalaconcierge
- Henkilökohtainen työnohjaaja
- Henkinen henkilökohtainen avustaja
- Merkityksenkirkastaja
- Kyberkonstaapeli
Yhdistelmäammatit
Teollisella kaudella työ oli tarkasti rajattuna aikana tapahtuvaa suorittamista, josta työntekijä sai kuukausipalkkaa. Jälkiteollisella kaudella työ-elämä pirstoutuu yksilöllisiksi ammateiksi ja työuriksi sekä yhdistelmäammateiksi.
Yksilö voi tienata leipänsä useassa ammatissa ja monella erilaisella sopimuksella, kuten tekemällä yrityksensä nimiin yhtä työtä ja osa-aikaisella sopimuksella työsuhteisesti toista työtä.
Yhä useampi työskentelee alustataloudessa eli tarjoaa palveluitaan itsenäisenä liikkeenharjoittajana yritykselle. Monen Suomeen muualta tulleen on tällä hetkellä pakko työllistää itsensä ajamalla tilausautoa, vaikka oma ammatti olisi psykologi, opettaja tai kokki. Työnhaussa on vastassa suuria rakenteellisia muureja.
Mikä estää autokuskin pätevyyden hankkinutta psykologia tarjoamaan yhtä aikaa kyytiä ja terapiasessiota!
Maahanmuuttajien osuus työväestöstä kasvaa räjähdysmäisesti, ja missä ongelma, siellä ratkaisu: syrjiviä rakenteita vastaan on jo mekanismeja, kuten anonyymi rekrytointi. Tulevaisuudessa myös työlupa heltiää huomattavasti helpommin.
Moneen suuntaan kurkottelu pakon edessä vähenee. Työntekijä valitsee usein itse osa-aikaisen tai määräaikaisen työsopimuksen, sillä yrittäminen helpottuu ja alustataloustyöläisten ja nollasopimuksen solmineiden oikeudet vahvistuvat. Yhä useampi räätälöi itselleen yhdistelmäammatin omasta halustaan: yksilön on entistä mahdollisempaa toteuttaa intohimojaan joustavasti ja määrätä oma työtahtinsa.
Yhdistelmäammatteja syntyy myös digitalisaation ja robotisaation tuloksena. Puutarhurin työtehtäviin voi jatkossa kuulua asukkaalle kokkaaminen tai postinjakelu koko korttelille, kun puutarhan trimmaa robotti.
Ja mikä estää autokuskin pätevyyden hankkinutta psykologia tarjoamaan yhtä aikaa kyytiä ja terapiasessiota!
Tulevaisuuden yhdistelmäammatteja voivat olla esimerkiksi:
- Puutarhuri-keittäjä
- Autokuski-psykologi
- Postinkantaja-kiinteistönhoitaja
- Sähköasentaja-opettaja
Muuttuvat tai poistuvat ammatit
Osa nykyisistä ammateista poistuu, aivan kuten osa menneen maailman ammateista on jo jäänyt historiaan. JHL:n aloista tämä murros saattaa osua etenkin tietotyöhön, hallintoon ja ravitsemus- ja puhtausalaan. Myös tekniikan ja liikenteen saralla on odotettavissa myllerryksiä.
– Kehitys on mennyt tähän asti niin, että tietotyön ja hallinnon ammatteja on pystytty automatisoimaan, Julia Jousilahti toteaa.
Kenenkään ammattitaito ei mene haaskuun. Jousilahden mielestä automatisaatio voi jopa olla kaikkien etu.
– Voimme ajatella, että pitkällä aikavälillä ihannetavoite on automatisoida mahdollisimman nopeasti kaikki automatisoitavissa olevat työt, kuten tiedon syöttämisen järjestelmiin, hän visioi.
Arkistonhoitajasta voi tulla tiedonhaun laaja-alainen ammattilainen, kun hänen ei tarvitse enää arkistoida mekaanisesti. Kirjastovirkailijat ovat jo korvautumassa informaatikoilla ja kirjastonhoitajilla, joiden tehtävät sisältävät asiakaspalvelua, kokoelmavastuuta ja yhteistyökumppanien kanssa verkostoitumista.
Koneet pystyvät suorittamaan tehtäviä, mutta erityistilanteet vaativat ihmisälyä. Lentokentän turvatarkastuksessa niitä on jatkuvasti. Turvatarkastaja saattaa kuitenkin pystyä tekemään työtään jopa kotoa käsin niin, että hän tarkkailee matkalaukkuja lajittelevaa robottia. Metronkuljettajan ammattitaito taas voi tulla käyttöön kuljetusreittien suunnittelussa tai liikenteen poikkeustilanteisiin reagoinnissa.
Työelämän kansainvälistyminen lisää ihmisten vilkasta liikkuvuutta. Sen kääntöpuolena on, että liikkuminen saastuttaa. Ilmastonmuutos on yksi työelämän akuuteimmista haasteista. Ekokatasrofin ratkaisemistarve luo uusia työpaikkoja esimerkiksi raideliikenteeseen, kun lentäminen vähenee. Tietotekniikan osaajien ammattitaito korostuu.
– Työyhteisö tai projektin osapuolet levittäytyvät jopa monelle eri mantereelle, joten videopalaverimahdollisuudet ja etätyövälineet kehittyvät ja lisääntyvät, ennakoi Jousilahti.
Nämä ammatit voivat muuttua radikaalisti tai jopa poistua:
- Laitoshuoltaja
- Turvatarkastaja
- Kirjastovirkailija
- Arkistonhoitaja
- Tietopalvelun työntekijä
- Metronkuljettaja
- Haudankaivaja
- Välinehuoltaja
- Pesulatyöntekijä
Pysyvät ammatit
Inhimilliset lainalaisuudet pitävät kutinsa vimmaisimmassakin turbulenssissa. Tulipaloja syttyy. Päihdeongelmaiset tarvitsevat apua. Ihmiset tekevät rikoksia. Sairaita ja vanhuksia on hoivattava. Kuoleville on taattava inhimillinen lähtö. Hoiva-ammatit ovat kovassa kurssissa, kun väestö ikääntyy.
Myös opettajat ovat kysyttyjä. Työelämän murros vaatii työnantajilta työntekijöiden jatkuvaa kouluttamista, joka maksaa itsensä takaisin monipuolisena, alati päivittyvänä osaamisena ja tehokkaana tuloksena. Tulevaisuudessa elinikäinen oppiminen on tavallista ja ihminen voi elämänsä aikana suorittaa lukuisia ammattitaitoa ylläpitäviä kursseja ja tutkintoja. Se luo lisää työpaikkoja koulutusalalle.
– Ylipäätään sellaiset ammatit pysyvät, joissa vaaditaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Samoin kontekstisidonnaiset tehtävät, kuten tulipalojen sammutus, Jousilahti arvioi.
– Jatkossakin on arvokasta, että työntekijä on työssään pitkään ja hänen osaamisensa karttuu.
Hän huomauttaa, että työvälineet kehittyvät pysyvissäkin ammateissa. Palonkestävä drone
eli kameralennokki voi singahtaa onnettomuuspaikalle kymmenessä sekunnissa ja kartoittaa palopelastajan tulevaa tehtävää.
Pysyvät ammatit saattavatkin muuttua eniten siinä, että ne saavat arvostusta. Työvuorot kevenevät ja niistä maksettu korvaus kohenee. Sukupuolten välinen palkkaero poistuu.
Tittelitkin elävät. Nimikkeet vaihtuvat sukupuolineutraaleiksi, kun työelämä huomioi sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden. Palomiehestä tulee palopelastaja, huoltomiehestä huoltohenkilö ja lentoemännästä lentoavustaja.
Entistä harvempi työsopimus on vakituinen ja kokoaikainen. Jousilahti ei kuitenkaan usko, että pitkäaikaisista, sitovista ja työntekijälle oikeuksia takaavista sopimusmalleista ajaudutaan eroon.
– Uuden työntekijän palkkaaminen on työnantajalle aina suuri investointi. Jatkossakin on arvokasta, että työntekijä on työssään pitkään ja hänen osaamisensa karttuu.
Ihmisen kyky suorittaa pysyy rajallisena. Joidenkin työnantajien lyhytnäköinen tehokkuusajattelu kostautuu huonona tuloksen. Yritykset joutuvat kysymään itseltään, miksi ovat organisoineet työn kehnosti.
Kollektiivisen loppuunpalamisen sijaan tähänkin on ratkaisu. Työnteon lisääntyvä vaativuus on jo saanut vastalääkkeekseen keskustelun downshiftaamisesta eli tahdin hidastamisesta, kuuden tunnin työpäivistä ja perustulosta.
Esimerkiksi näille ammateille voi ennustaa pysyvyyttä:
- Palopelastaja (entinen palomies)
- Lähihoitaja
- Kiinteistönhoitaja / huoltohenkilö (entinen huoltomies)
- Koulunkäynninohjaaja
- Päihdeohjaaja
- Poliisi
- Saattohoitaja
- Opettaja