21.3.2019

Yhdeksänkymppisen Anja Loikkasen kotihoito on täynnä härpäkkeitä – Tekniikka tehostaa hoivatyötä, mutta jääkö aikaa läsnäololle?

Digitaali- ja mobiiliteknologian hyödyntäminen on arkea vanhusten kotihoidossa. Se helpottaa tehtävien organisointia, vähentää virheitä ja parantaa työturvallisuutta. Samalla uusi teknologia lisää työntekijöiden aikapaineita ja työn kuormitusta.

–  Hei Anja! Minä tulin nyt, mitä kuuluu? huhuilee lähihoitaja Maarit Lindholm.

Lindholm on juuri avannut yhdeksänkymppisen Anja Loikkasen ulko-oven Helsingin Jakomäessä. Lindholm kuittaa matkapuhelimellaan saapumisajan ja vetää muoviset pussukat ulkokenkien päälle.

Keittiöstä kuuluu astioiden kilinää ja kotihoidon asukkaan tervehdys.

– Täällähän minä, niin kuin aina.

Pian kaksikko istuu kotoisasti Loikkasen keittiön pöydän ääressä. Ensin mitataan verenpaine. Lindholm naputtelee lukeman kännykkäänsä ja varmistaa, että Loikkanen on muistanut ottaa päivälääkkeet.

– Miten päivä on mennyt? Entä pitäisikö hoitaa apteekkiasiat kuntoon, Lindholm kysyy ja avaa uuden valikon kännykästä.

lähihoitaja Maarit Lindholm

Lähihoitaja Maarit Lindholm vahvistaa kännykällään saapumisajan asiakkaan luo.

Muistilääkkeen tilaus lähtee sähköisesti muutamassa sekunnissa ja seuraava hoitaja voi tuoda lääkkeet mukanaan kotihoidon asiakkaalle. Myös kauppalistan laatiminen sujuu mobiililla, mutta tällä kertaa Loikkasen jääkaapista ei puutu mitään.

– Useimmiten yhteydet toimivat, mutta aluksi joissain Jakomäen uusissa ja tiiviiksi rakennetuissa kerrostaloissa oli vaikeuksia. Piti mennä parvekkeelle, jotta yhteydet pelasivat, kertoo Lindholm.

Mitään ei unohdu, kun asiakkaan hoitosuunnitelman voi tarkistaa kännykästä.

Hänen mielestään mobiilikirjaaminen asiakkaan luona on kätevämpää kuin merkintöjen tekeminen jälkikäteen.

– Mikään ei unohdu, kun asiakkaan hoitosuunnitelman voi tarkistaa kännykästä. Mutta toisinaan puhelin kannattaa laittaa hetkeksi taskuun ja keskittyä asiakkaaseen ja siihen, että on tilanteessa läsnä, hän sanoo.

hoitajan mobiililaite ja kotihoidon asiakas

Hoitaja kirjaa asiat reaaliaikaisesti mobiililaitteeseen ja Anja Loikkanen on kuulolla.

Välitön palaute käynnistä

Ennen kuin Maarit Lindholm jatkaa seuraavan asiakkaan luo, hän pyytää Anja Loikkasta antamaan pikapalautteen tämänkertaisen käynnin onnistumisesta. Sitä varten hoitajan kännykkään on ladattu Helsingin terveysasemilta ja hammashoitoloista tuttu Happy or not –sovellus.

Lindholm hakee sovelluksen kännykän näytölle ja kehottaa Loikkasta valitsemaan punaisista ja vihreistä pallukoista sopivimman.

Hoitaja kääntää katseensa hienotunteisesti syrjään, jotta asiakas voi miettiä rauhassa vastaustaan ja painaa haluamaansa naamataulua.

Vihreä hymynaama tarkoittaa, että asiakas on tyytyväinen, punainen naamataulu päinvastaista. Loikkanen peukuttaa epäröimättä vihreää.

kännykän palautesovellus

Asiakas antaa välittömän palautteen kotihoidon käynnistä. Vihreä hymynaama tarkoittaa, että asiakas on tyytyväinen saamaansa apuun.

Niin tekee moni muukin kotihoidon asiakas. Esimerkiksi helmikuussa 2019 kotihoito sai sovelluksen kautta lähes 35 000 palautetta ja niistä 98 prosenttia oli myönteisiä.

– Jos asiakkaan luona käydään kolme tai neljä kertaa päivässä ja joka kerta pyydetään antamaan palautetta kuten meitä hoitajia on neuvottu tekemään, saattaa asiakas turhautua. Joko taas, hän ajattelee, ja painaa rutiininomaisesti jotain nappia, huomauttaa JHL:n varapääluottamusmies, lähihoitaja Niina Pahtela.

Sellaisiakin asiakkaita on, jotka valitsevat punaisen, koska se sattuu olemaan heidän lempivärinsä.

– Siksi pikapalautteeseen on syytä suhtautua tietyllä varauksella, eikä sitä voi pitää ainoana työssä onnistumisen ja esimerkiksi henkilökohtaisen palkitsemisen mittarina, Pahtela sanoo.

menumaatti ja lähihoitaja

Joillain kotihoidon asiakkailla on Menumat-laite, joka lämmittää pakastetun aterian. Lähihoitaja Niina Pahtela esittelee asiakkaalle laitteen käyttöä.

Kaikki tieto kännykässä

Digi- ja mobiiliteknologia on muuttanut nopeasti kotihoitajien arjen. Vielä muutama vuosi sitten työntekijä sai aamulla paperilistan päivän asiakkaista. Mukana oli nippu avaimia, joilla hän pääsi myös huonosti liikkuvien tai huonokuuloisten asiakkaiden kotiin.

Viimeisen asiakaskäynnin jälkeen hoitaja meni kotihoidon tiimitilaan ja kirjasi tietokoneelle huomiot asiakkaiden terveydentilasta ja siitä, mitä asiakaskäynneillä tehtiin. Useimmiten samat asiat piti kirjata vielä käsin kansioon, jotta tieto tavoittaisi vuoron seuraavan hoitajan.

Aikaa ja kilometrejä säästyy, kun mobiiliavain kulkee hoitajan mukana.

Nykyään kaikki asiakasta koskeva tieto kulkee hoitajan älykännykässä, johon hän tekee kirjaukset reaaliaikaisesti asiakkaan luona.

Avainnippua ei tarvita, koska asiakkaiden oviin asennetut sähkölukot avautuvat mobiilitunnisteella. Aikaa ja ajokilometrejä säästyy, kun avaimia ei tarvitse kuljettaa seuraavan vuoron hoitajalle.

Myös asiakaskäyntien alkamis- ja loppumisajat rekisteröityvät automaattisesti sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään, jolloin palvelusuunnitelman toteutumista on helppo seurata. Samalla laskutus pysyy ajan tasalla.

Lue lisää: Virtuaalipalvelu tuli kotihoitoon: Täällä etähoitaja, kuuleeko Tauno?

Lisää tehoa – tai sitten täyskaaos

Toiminnanohjauksen tarkoituksena on lisätä kotihoidon tuottavuutta tehokkaalla, keskitetyllä työnjaolla ja joustavalla asiakaskäyntien suunnittelulla.

Parhaimmillaan se osaa laskea hoitajien siirtymiseen kuluvan ajan ja ehdottaa parhaat reitit sekä optimoi kuhunkin vuoroon sopivan määrän hoitajia.

Esimerkiksi Porvoon kotihoidossa palvelutarpeen arviointi ja ohjaus nostivat kotihoidon tuottavuutta 12 prosenttia vuodessa, kun mittarina käytettiin asiakastunnin hintaa. Sijaisten tarve väheni ja välitön asiakastyöhön käytetty työaika lisääntyi yhdeksän prosenttiyksikköä.

Täältä voit lukea lisää vanhusten palveluketjun uudistumisesta Porvoossa

lääkedosetti

Lääketilaukset hoituvat mobiilitilauksella, mutta dosetin koitihoitaja täyttää usein käsin.

Jossain kaupungeissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Espoossa, kotihoito ajautui lähes kaaokseen, kun ne ottivat käyttöön uuden järjestelmän. Henkilökuntaa ei yksinkertaisesti ollut riittävästi ja tilanne uuvutti hoitajat.

– Helsingissä ongelmana on erityisesti se, että nykyinen järjestelmä ei huomioi siirtymäaikoja asiakkaalta toiselle. Siihen on onneksi luvassa parannus, kun järjestelmä ensi vuonna vaihtuu, sanoo Niina Pahtela

Iso apu vai aikasyöppö?

Kehittyneimmissä ohjausjärjestelmissä kotihoidon esimies voi seurata hoitajien liikkeitä puhelimen gps-paikannuksen avulla. Joidenkin mielestä se on muutenkin kiireisen hoitajan hiostamista. Toisten mielestä se parantaa työturvallisuutta.

Myös asiakkaat ja työtehtävät voivat vaihtua kesken työpäivän. Tieto siitä tulee hoitajan kännykkään.

Kun digiteknologia toimii, se on hyvä renki. Yhteyksien pätkiessä se on aikasyöppö.

– Toimiessaan digi- ja mobiiliteknologia on hyvä renki, mutta liian usein yhteydet pätkivät ja ohjelmat latautuvat liian hitaasti. Silloin digikapula on aikasyöppö ja huono isäntä, sanoo Niina Pahtela, jolla on yli 12 vuoden kokemus Helsingin kotihoidosta.

Entä kuinka vanhusasiakkaat suhtautuvat asiakaskäynnillä kännykkäänsä räpläävään hoitajaan?

– Eivät kaikki vanhukset ymmärrä, että mobiili on meille työkalu. He ihmettelevät, miksi sinun pitää leikkiä kännykällä koko ajan, Pahtela kertoo.

Tekniikka vie tilaa asiakkaalta

Mobiili- ja muun digitaaliteknologian toimintavarmuuteen liittyvät ongelmat nousivat esiin myös JHL:n viime syksynä teettämässä kyselytutkimuksessa, johon vastasi lähes 500 hoitajaa. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmä.

Noin 70 prosenttia vastaajista työskentelee kuntien kotihoidossa, joten se antaa määrällisesti kattavan kuvan teknologiakuormituksesta nimenomaan kotona tehtävässä asiakastyössä.

tutkija Laura Bordi

Tampereen yliopiston tutkija Laura Bordi on selvittänyt digitalisaation vaikutuksia JHL:läisten vanhustyöntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin.

– Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että teknologian käyttö vie aikaa varsinaiselta ydintehtävältä, eli hoidolta. Hoitajan pitäisi olla läsnä asiakkaalle, mutta kun mukana kulkee erilaisia digihärpäkkeitä, vie niiden käyttö ajan ja huomion, selittää tutkija Laura Bordi tulosta.

Uuden teknologian opetteluun ei yleensä varata riittävästi aikaa.

Vastaajat kritisoivat myös sitä, että uuden teknologian opetteluun ei ollut varattu riittävästi aikaa.

– Perehdytystä ja koulutusta ei ollut tarjolla kaikille tai se ei ollut riittävää. Jos koulutusta järjestettiin, ei huomioitu sitä, että joukossa on erilaisia oppijoita. Jotkut tarvitsisivat perusteellisempaa käytön opastusta, jotkut oppivat nopeammin, sanoo Boordi.

Stressiä aiheuttivat myös teknologian ja ohjelmistojen jatkuva muuttuminen ja niiden käyttöön liittyvän tuen puute.

– Eniten teknologiakuormituksesta kärsivät ammatillisen koulutuksen suorittaneet, esimerkiksi perus- tai lähihoitajat, yli 45-vuotiaat ja pitkään vanhustyötä tehneet.

Lue täältä lisää Hyvinvointi digitalisoituvassa vanhustyössä -tutkimuksesta.

Työn imu ja ilo korkealla

Tutkimustuloksesta löytyy myös myönteisiä arvioita teknologian hyödyistä.

– Lähes puolet vastaajista koki, että teknologia helpottaa asiakastyötä. Noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että se parantaa työn laatua ja 37 prosenttia arvioi teknologian parantavan tehokkuutta, kertoo Laura Bordi.

Puolet asiakkaista koki, että teknologia helpottaa asiakastyötä.

Myönteisimmin teknologiaan suhtautuivat amk-tutkinnon suorittaneet, 31–45-vuotiaat ja enintään viisi vuotta vanhustyötä tehneet. Myös isoilla, yli sadan henkilön työpaikoilla, suhtautuminen oli myönteisempää kuin pienillä.

Vaikka kiire ja uusi teknologia aiheuttavat kuormitusta, kokevat vanhusten parissa työskentelevät työn imua ja myönteisiä tunteita. Se yllätti Bordin iloisesti.

lähihoitaja ja kotihoidon asiakas

– Kuntouttava työote tarkoittaa, että asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen. Anjalta kotityöt sujuvat hienosti, kehuu lähihoitaja Maarit Lindholm Anja Loikkasta.

– Hoitajat kokevat työnsä tärkeäksi. Ennen puhuttiin kutsumustyöstä, nykyään voisi puhua työn merkitykselliseksi kokemisesta. Se lisää innostusta ja työhön liittyviä positiivisia tuntemuksia.

Vähemmän mukava yllätys oli se, että varsin itsenäistä ja vastuullista työtä tekevien hoitajien mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisön toimintatapojen kehittämiseen on kyselyn mukaan kovin vähäinen.

–  Mahdollisuus vaikuttaa on työn sujumisen ja työhyvinvoinnin kannalta keskeistä. Luulin, että  johto ja esimiehet ovat tiedostaneet asian toimialasta riippumatta.