Vieraskieliset JHL:n jäsenet janoavat tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Moni on myös valmis toimimaan aktiivisesti ammattiliitossa.
JHL:n jäsenillä on huutava tarve englanninkieliselle koulutukselle ja jäsenpalvelulle.
Tämän sanoman lastenohjaaja Iluminada Rodriquez-Hautala haluaa välittää liitolle. Ammattiliitto ei hänen mielestään voi odottaa, että kaikki jäsenet ymmärtäisivät perusviestit Suomen virallisilla kielillä.
Rodriquez-Hautala on syntynyt Dominikaanisessa tasavallassa, asunut Suomessa 11 vuotta ja saanut suomalaisen lempinimen Lumi. Suomen kieli on tullut tutuksi ja tulee käyttöön päivätyössä lastenohjaajana.
Hän on tullut JHL-opiston järjestämälle Union is Strength (Voimaa liitosta) -kurssille. Englanninkielisen kurssin osallistujat ovat muuttaneet Suomeen 11 eri maasta.
Koulutus auttaa JHL:n maahanmuuttajajäseniä vaatimaan, että heitä kohdellaan työelämässä samalla tavalla kuin kantasuomalaisia.
– Kurssi on hyödyllinen: opin enemmän liiton perusideasta ja jäsenyyden eduista. Kaikkien asioiden merkitystä ei täysin ymmärrä, kun niistä puhutaan vieraalla kielellä, Rodriquez-Hautala sanoo.
Maahanmuuttajat suuri mahdollisuus
JHL:n jäsenistä noin 5 500 ilmoittaa puhuvansa äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuoden 2018 lopussa ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia koko väestöstä oli 7,3 prosenttia eli noin 400 000 henkilöä.
Suomen väestönkasvu johtuu maahanmuutosta, sillä syntyvyys matelee ennätyksellisen alhaalla. Se tarkoittaa, että myös työmarkkinat kansainvälistyvät.
Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi kiinteistöjen siivouksessa työskentelee yli 11 000 ulkomaalaistaustaista (2017).
Ammattiliiton pitää tarjota perustietoa työelämästä myös englanniksi, sanoo kurssia vetävä järjestämiskoordinaattori Mikko Siljander.
– Meillä ei ole varaa odottaa, että vieraskieliset jäsenet oppivat puhumaan suomea täydellisesti.
Siljander muistuttaa, että maahanmuuttajajäsenet ovat JHL:lle iso mahdollisuus. Heidän avullaan liitto voi päästä työpaikoille, joissa se näkyy heikosti.
– Saatamme löytää jäseniä, joiden motivaatio ja sosiaaliset taidot ovat niin hyviä, että heistä tulisi erinomaisia aktiiveja. Mielestäni meillä ei ole varaa odottaa, että he oppivat puhumaan suomea täydellisesti.
Kamerunilaistaustainen Arsene Towa vahvistaa Siljanderin arvion. Hän kertoo innostuneensa kurssilla liiton toiminnasta niin paljon, että haluaa ryhtyä luottamusmieheksi.
– Oppimani asiat auttavat minua myös työssäni sosiaalityöntekijänä.
Lue lisää: Laaja tutkimus: Nuoret jäävät ammattiliittojen ulkopuolelle vain siksi, että kukaan ei kysy
”Haluan tietää, kuinka voin tukea liittoa”
Iranilaistaustainen Masha Khoshnejad on asunut Suomessa yhdeksän vuotta ja kuulunut JHL:ään vuosia. Khoshnejad on kiinnostunut työsuhteensa ehdoista ja työntekijän oikeuksista.
– Haluan tietää, millaista tukea voin saada liitolta ja miten voisin tukea liittoa. Joudun luottamaan työnantajaani, mutta en tiedä kuinka paljon voin häneen luottaa.
Khoshnejad työskentelee lastenhoitajana englanninkielisessä päiväkodissa.
– Minulla oli vakituinen työ, mutta ei tutkintoa alalle. Liityin liittoon, jotta saan tukea, jos työsuhteen kanssa tulee ongelmia.
Tietoa tarvitaan taustasta riippumatta
Lee Garner on kotoisin Lontoosta ja asunut Suomessa 18 vuotta. Hän työskentelee lastenhoitajana englanninkielisessä päiväkodissa.
– Jo liittymisen yhteydessä voisi saada englanniksi tietoa siitä, mikä liitto on ja miten se auttaa eri alojen työntekijöitä. JHL voisi kertoa käytännön tasolla, missä tilanteessa liitto auttaa jäseniään.
Sosiaalityöntekijä Arsene Towa haluaa luottamusmieheksi.
Kouluttaja Mikko Siljanderin hymy on kurssin päätteeksi herkässä. Osallistujat lähtivät innolla mukaan niin yksilö- kuin ryhmätöihin.
– Kurssi onnistui tavoitteissaan ja palautteen perusteella näyttää selvästi siltä, että englanninkieliselle koulutukselle on tarvetta. Myös sisältö ja opetusmetodit toimivat.
JHL voisi jopa tarjota ulkomaalaistaustaisille jäsenilleen tulkkiapua, kun työpaikoilla tulee eteen vaikeita tilanteita, ehdottaa Lee Garner.
Esimerkiksi vieraskielisen bussinkuljettajan voi ilman tulkin apua olla mahdotonta kertoa, mitä mieltä hän on työtään koskevasta kiistasta. Kielikysymys on tärkeä senkin takia, että liiton jäsenyys on tunneasia.
– Jäsenyys tulee tunteen kautta ja tunne voi jäädä helposti puuttumaan. Miten voi kokea olevansa liiton jäsen, jos ei ymmärrä liiton viestejä?
Kolmepäiväinen Union Is Strength -kurssi järjestettiin JHL-opistolla syyskuussa.