Sairaala-apulainen Alexandra Capatina löysi Ahvenanmaalta ammatin, rakkauden ja tulevaisuuden: ”En ole koskaan tuntenut, että minut olisi ohitettu taustani vuoksi”

Romanialaistaustainen JHL:läinen Alexandra Capatina opetteli Maarianhaminassa ruotsin kielen, paiski töitä pesulassa ja siivosi päiväkotia. Se ei riittänyt: Capatina halusi tietää, miten paikat kuuluu oikeasti siivota ja opiskeli laitoshuoltajaksi oppisopimuksella. Ja nyt tähtäimessä on jo toinen tutkinto.

– Aivan kuin olisin astunut satuun.

Se oli Alexandra Capatinan ensimmäinen ajatus, kun hän astui ruotsinlaivasta maihin Maarianhaminassa tammikuussa 2010.

Lumi kimmelsi pakkasessa ja painoi puiden oksat maahan. Capatina oli saapunut Ahvenanmaalle Tukholmasta, jonne hän oli matkustanut bussilla Romanian pääkaupungista Bukarestista. Vain kuukautta aiemmin hän oli tavannut tulevan aviomiehensä kotikaupungissaan Constanțassa, jonne tämä oli tullut viettämään joulua.

Mies oli asunut Ahvenanmaalla kuusi vuotta. Hän pyysi Capatinaa lähtemään mukaan.

Väkiluvultaan Espoon kokoinen Constanțan satamakaupunki sijaitsee Mustanmeren rannikolla Kaakkois-Romaniassa. Siellä Capatina työskenteli pikaruokapaikassa. Hän oli käynyt lukiota pari vuotta, mutta lukukausimaksut kävivät liian kalliiksi.

Alexandra Capatina siivousvaraston ovella.

Ahvenanmaalle saavuttuaan hän yritti opetella ruotsia kotona miehensä avustuksella. Kotoutumiskursseille hänellä ei ollut pääsyä, sillä ne on tarkoitettu turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneille.

Capatina löysi verkosta ruotsalaisia kielikursseja ja opiskeli ahkerasti. Nyt hän puhuu sujuvaa ruotsia.

Alexandra Capatina laittaa siivosrättejä pesukoneeseen.Puolen vuoden päästä Capatina pääsi töihin pesulaan.  Myöhemmin hän alkoi lisäksi siivota päiväkotia.

Jo pesulassa työskennellessään hän pyysi mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen, mutta esimies kieltäytyi.

– Kun siivosin päiväkotia, minun oli tärkeä saada tietää, millä aineilla voisin vähentää tartuntariskiä, jos jollain oli ollut vatsatautia. En ikinä jättäisi omia lapsiani päiväkotiin sairastumaan, kun bakteerit voi saada pois siivoamalla.

– Siivoaminen ei ole niin yksinkertaista kuin kuulostaa.

Koulutettu siivooja osaa suojautua

Capatina alkoi käydä oppisopimuskoulutusta omaehtoisesti. Koulutus järjestettiin Vaasassa, joten Capatina osallistui opetukseen videolinkin kautta. Siksi hän ei päässyt koskettamaan esiteltäviä materiaaleja eikä osallistumaan yritysvierailuihin.

– Eihän sitä itse uskalla mennä firmoihin kysymään, että miten teillä siivotaan.

Viime vuoden lokakuussa Capatina pääsi Ahvenanmaan sairaalaan sairaala-apulaiseksi. Sairaala tarjosi työntekijöilleen oppisopimuskoulutusta Maarianhaminassa Edupolin kautta. Joku jäi perhevapaille ja Capatinalle järjestyi paikka luokkahuoneessa.

­– Siivoaminen ei ole niin yksinkertaista kuin kuulostaa. Halusin tietää, mikä aine ei vahingoita lattiaa, kuinka paljon vettä minun on käytettävä ja millä rätillä vessapönttö kuuluu pyyhkiä. Minulla ei ollut aavistustakaan, miltä muovi- tai linoleumlattia näyttää.

Alexandra Capatina ja esimies Carina Salin täyttävät siivouskärryä.

Siivoojien pitää myös osata pukeutua oikein. Sairaala-apulaiset pukevat ylleen paksut, pitkävartiset hanskat ja kertakäyttöiset esiliinat ennen kun menevät eristettyjen potilaiden huoneisiin. Myös hengityssuojaa on käytettävä, jos pöpö voi tarttua ilmateitse tai kyse on potilaasta, jota on suojeltava tartunnoilta.

­– Me koulutetut tiedämme, miten meidän tulee suojautua. Tehtävämme on viedä tietoa eteenpäin niille, joilla ei ole koulutusta.

– Potilaat kehuvat, että olemme todella tärkeitä ja teemme hienoa työtä, vaikka olen vain siivooja.

Capatina, 31, sai laitoshuoltajatutkintonsa kesäkuussa. Sairaala-apulaiseksi pääsee ilman koulutustakin, mutta sairaala kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan, kertoo Capatinan esimies Carina Salin.

Hän toimi Capatinan ohjaajana oppisopimuskoulutuksen ajan. Sairaalan 67 siivoojasta 19:llä on koulutus.

Nyt Capatina siivoaa medisiinisellä osastolla, jolla hoidetaan muun muassa keuhko-, sydän- ja sisätautipotilaita. Työtehtäviin kuuluu myös aterioiden valmistelu ja tarjoilu potilaille.

– Potilaat kehuvat, että olemme todella tärkeitä ja teemme hienoa työtä, vaikka olen vain siivooja. Se oli minulle yllätys.

Romanialaiset toiseksi suurin ryhmä

Ahvenanmaalla maahanmuutto on lisääntynyt ja väestö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisten osuus oli 5,2 prosenttia, viime vuonna 14,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan romanialaiset ovat suurin ryhmä ruotsalaisten jälkeen. Myös Ahvenanmaan sairaalan sairaala-apulaisten joukossa on useita kansallisuuksia ja monta romanialaista.

Pylväsgrafiikka, josta ilmenee, että vuonna 2017 Ahvenanmaalla asui 1704 Ruotsista, 432 Romaniasta, 395 Latviasta, 207 Virosta, 153 Thaimaasta ja 106 Iranista tullutta henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus

Capatina kokee itsensä tervetulleeksi Ahvenanmaalle. Hän kuvailee sairaalaa parhaaksi mahdolliseksi työpaikaksi.

– En ole koskaan tuntenut, että minut olisi ohitettu kielen takia tai sen vuoksi, että tulen toisesta maasta. Siksi olen aina uskaltanut puhua ruotsia.

Hän ylistää muuta henkilökuntaa. Sairaala-apulaiset saavat tarvittaessa apua muilta työntekijöiltä.

– Osastopäällikkö haluaa, että kaikki osallistuvat osaston kokoukseen. Silloin saamme kuulla muiden toiveet ja pystymme suunnittelemaan työtämme. Hänelle on tärkeätä, että kaikki viihtyvät osastolla yhtä hyvin tehtävästä riippumatta.

Alexandra Capatina ja hänen esimiehensä Carina Salin työntävät kärryä, jossa on desinfiointilaite.
– En ole tavannut yhtäkään työntekijää, joka olisi ollut minulle ilkeä, sanoo Alexandra Capatina, joka on saanut hyvän vastaanoton Ahvenanmaalla. Vasemmalla hänen esimiehensä Carina Salin.

”Ottakaa maahan vasta muuttaneet mukaan”

Siivouksen esimies Carina Salin pitää tärkeänä, että maahan vasta muuttaneet työntekijät otetaan mukaan työpaikan sosiaaliseen kanssakäymiseen.

– Pyytäkää heidät kahvipöytään ja kokouksiin. Pitäkää huolta, että myös he pääsevät ääneen, Salin kannustaa.

Maahan vasta muuttaneita työkavereita voi myös pyytää mukaan vapaa-ajan menoihin.

Alexandra Capatina työntää siivouskärryä.
– Kotona en pidä suursiivouksesta, mutta täällä teen sitä mielelläni.

– Niin esimiehen kuin työntekijän on tärkeä olla avoin toisten ihmisten kulttuureille. Heiltä voi kysyä, miten he viettävät joulua tai pääsiäistä, ja minkälaista ruokaa he kotimaassaan syövät.

Alexandra Capatina sanoo, että maahanmuuttajien on hyvä saada oppia paikallisista tavoista, esimerkiksi juhannuksen vietosta.

– Pitkänäperjantaina kaksi työkaveriani sanoi, että nyt varmaankin saamme lähteä lentämään luudilla. Katsoin heitä silmät pyöreinä ja ihmettelin, että mihin te olette lentämässä. He selittivät asian ja minä sanoin heille, että okei, haen vain mustan kissani, Capatina nauraa.

Seuraavaksi Capatinan suunnitelmissa on opiskella lähihoitajaksi. Opinnot alkavat tammikuussa.

Capatinalla ja hänen miehellään on nyt myös kaksi pientä poikaa – eikä aikomustakaan lähteä Ahvenanmaalta enää mihinkään.