Vaikka yhteiskunta käy säästöliekillä, bussit liikennöivät entiseen tapaan. Kuljettajat toivovat matkustajilta huomaavaisuutta ja haluaisivat pitää etuovet kiinni.
Bussit ovat viime aikoina ammottaneet lähes tyhjinä. Koronasta riippumatta autottomien ihmisten on päästävä hoitamaan pakollisia asioita, joten myös kuljettajat pysyvät pestissään. Työhön liittyviin rutiineihin on kuitenkin tullut joitain muutoksia.
– Etummaiset matkustajapenkit on otettu pois käytöstä. Lisäksi lipunmyynti lopetettiin busseissa pari viikkoa sitten. Busseja myös siivotaan ja sisäpintoja desinfioidaan useammin kuin ennen, sanoo Helsingin Bussiliikenteen JHL:n asiamies Tommi Salovaara.
Helsinkiläiskuljettajien joukossa on henkilöitä, joille sairastuminen koronaan voisi olla esimerkiksi perussairauden tai perheeseen kuuluvien riskiryhmäläisten vuoksi erityisen haastavaa.
– Monet pelkäävät sekä itsensä että läheistensä puolesta, Salovaara sanoo.
Lähikontaktien välttämiseksi kuljettajat toivovat, että matkustajat kulkisivat bussien keskiovista. Toiveet ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville, koska matkakorttien lukulaitteet sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ohjaamon edessä.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matkustajien kulkeminen etuovista ei lisää tartuntariskiä, mikäli busseissa on pleksilasinen turvaohjaamo. Ohjaamoissa on oma ilmastointi, joka vie ilmaa poispäin, sanoo Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) turvallisuusasiantuntija Sami Hulkkonen.
Työnantajilla tiukat velvoitteet
JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen muistuttaa työnantajan vastuusta työntekijöiden suojelemiseksi.
– Työturvallisuuslain lähtökohtana on, että työturvallisuutta parannetaan ensisijaisesti teknisillä ja rakenteellisilla keinoilla. Henkilökohtaiset suojaimet ovat vasta toisena tärkeysjärjestyksessä eli ovat ajankohtaisia, jos rakenteelliset suojakeinot eivät ole riittäviä, Hyvärinen sanoo.
Hänen mielestään työnantajien tulee selvittää mahdollisuutta siirtää lukulaitteet linja-autojen keskelle tai takaosaan.
– Perusteluksi ei riitä, että se on työlästä ja vaatii vaivaa. Työnantajille on laissa tiukat velvoitteet.
”Perusteluksi ei riitä, että se on työlästä ja vaatii vaivaa.”
Sami Hulkkosen mukaan bussikalustoa on HSL:n toiminta-alueella niin paljon, ettei leimauslaitteiden siirtely ole järkevää. Pääkaupunkiseudun suurimpiin liikennöitsijöihin kuuluvan Helsingin Bussiliikenteen (Helb) toimitusjohtaja Mika Seppänen on samaa mieltä.
– Rahastuslaitteiden siirtäminen vaatisi uusien johdatusten vetämistä ja autojen sisäkatteiden purkamista. Viime kerralla kun pääkaupunkiseudun linja-autoihin asennettiin uudet lukulaitteet, projektiin kului aikaa liki kolme vuotta.
Lisälasku tulisi veronmaksajille
Mika Seppänen arvioi, että muutosten teko yhteen bussiin kestäisi pari päivää. Parhaimmassakin tapauksessa laitteiden uusimiseen koko bussikalustossa kuluisi noin vuosi. Taloudelliset kustannukset olisivat mittavat.
– HSL on viestinyt, että lipputulot ovat koronaepidemian vuoksi pudonneet yli 60 miljoonalla eurolla. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä noin puolet katetaan lipputuloilla ja puolet verovaroin. Jo nyt syntynyt tulovaje tulee jollain syklillä omistajakaupunkien, eli käytännössä veronmaksajien, maksettavaksi, sanoo Seppänen.
Mika Seppäsen mukaan päävastuu bussinkuljettajien turvallisuudesta on viime kädessä työnantajalla.
– Toiminta työvälineissä ja varikolla on meidän vastuullamme. Lisäksi meidän pitää huomioida viranomaisilta ja liikenteentilaajilta tulevat ohjeistukset. Se on välillä aikamoista tasapainoilua.
”Parhaimmassakin tapauksessa laitteiden uusimiseen koko bussikalustossa kuluisi noin vuosi.”
Oman lisänsä keskusteluun lippujen lukulaitteiden siirtämisestä tuo HSL:n ja Helbin liikennöintisopimus, jonka mukaan kuljettajan tehtävä on tarkistaa, että matkustajat ovat maksaneet matkansa.
– Kuljettajan on vähän vaikea tarkistaa maksaneisuutta, jos matkustajat tulevat keski- ja takaovista sisään, Mika Seppänen huomauttaa.
HSL:n Sami Hulkkonen vakuuttaa, että turvallisuuskysymyksistä käydään liikennöitsijöiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua.
– Yritämme miettiä ratkaisuja, joilla pyritään takaamaan sekä matkustajien että kuljettajien turvallisuus ja terveys, sanoo Hulkkonen.
Turvaohjaamot kovassa käytössä
Melkein kaikissa Helsingin bussiliikenteen ajoneuvoissa on ohjaamossa pleksilasi. Tampereen bussiliikenteessä turvaohjaamoja ei sen sijaan ole joka ajoneuvossa. Aina kun se on mahdollista, pyritään käyttämään busseja, joista turvaohjaamo löytyy.
Tampereella kuljettajat ja työnantaja ovat miettineet yhdessä myös muita työturvallisuutta lisääviä käytäntöjä.
– Kuljettajille on jaettu kertakäyttöhanskoja ja jokaiselle on tulossa oma käsidesipullo. Lisäksi bussien etupenkit on suljettu ja siivoamista on lisätty, sanoo työsuojeluvaltuutettu Timo Jousi Tampereen kaupungin liikennehenkilökunta JHL 177:stä.
”Toivomme, että ihmiset ohittaisivat ohjaamon mahdollisimman nopeasti ja siirtyisivät mobiililippuihin.”
Bussien vuorovälit pitenevät, kun Helsingissä siirrytään bussien kesä-aikatauluihin 20.4 ja Tampereella aikaistetusti 11.5. Tähän mennessä bussimatkustajien tai ajovuorojen määrää ei ole rajoitettu. Busseissa on kuitenkin ollut normaaliin verrattuna kovin hiljaista.
– Meillä lippuja saa yhä ostaa kuljettajilta. Toivomme kuitenkin, että ihmiset ohittaisivat ohjaamon mahdollisimman nopeasti ja siirtyisivät mobiililippuihin. Suurilta osin näin on käynytkin, sanoo Timo Jousi.
Ei vielä lomautuksia
Jousen mukaan kuljettajat suhtautuvat koronavirukseen vaihtelevasti.
– Toiset ovat kovin huolissaan, toiset vähemmän. En ole kuullut, että kukaan meidän kuljettajistamme olisi sairastunut.
Jousi käyttää itse ajaessaan kertakäyttöhanskoja, muttei ole kovin peloissaan sairastumisesta.
– Jos tauti tulee, se sairastetaan. Olen kiitollinen, että minulla on tässä tilanteessa töitä.
Tampereen sisäisen liikenteen kuljettajia ei ole lomautettu eikä YT-neuvotteluista ole ollut puhetta. Helsingin Bussiliikenteessä YT-neuvottelut käytiin pikaisesti viime viikolla. Kuljettajat välttyivät lomautuksilta pekkaspäivien pitämisen ja kesäloman ansiosta.