11.5.2020

Ruokavirasto alkaa testata koronanäytteitä – JHL:läiset Tiina Peltonen ja Merja Hautala mukana valmisteluissa: ”Vihdoin päästään tositoimiin”

JHL-anslutna laboratoriearbetarna Merja Hautala och Tiina Peltonen kollar resultatet på ett coronavirustest vid en dator.

Suomen koronatestausten kapasiteetti kasvaa tänään, kun Ruokavirasto alkaa analysoida koronavirusnäytteitä. JHL:läiset Tiina Peltonen ja Merja Hautala rehkivät puolitoista kuukautta testauksen käynnistämiseksi. Nyt heitä jännittää, miten virustestit alkavat sujua.

Tänään maanantaina alkaa koronanäytteiden testaamnen Ruokavirastossa. Testaus käynnistyy saman tien.

Uuteen tehtävään perehtyy 20 työntekijää virologian yksiköstä ja muista yksiköistä. Tarkoitus on, että koronatestejä tekee päivittäin neljä tai viisi laboratoriotyöntekijää ja yksi tutkija. Ruokavirastossa pystytään käsittelemään noin 80 näytettä päivässä, arvioi laboratorioinsiööri Tiina Peltonen, joka osallistui testitoiminnan valmisteluun.

– Sitähän ei tiedä, kuinka paljon näytteitä tulee. Jos niitä alkaa tulla ihan hirveästi, meidän pitää ottaa lisää ihmisiä tekemään niitä, Tiina Peltonen sanoo.

Testimääriä rajoittavat myös testauslaitteiden kapasiteetti ja tarvikkeiden saatavuus.

Ruokaviraston JHL:läiset laboratoriotyöntekijät Merja Hautala ja Tiina Peltonen kantavat koronatutkimuksiin liittyvää aineistoa alas kierreportaissa.
JHL:läiset Merja Hautala (vasemmalla) ja Tiina Peltonen valmistelivat Ruokaviraston koronatestausta. Analysoinnin käynnistämiseksi tarvittiin monia asioita, esimerkiksi kliinisen laboratorion lupa.

Ihmisnäytteitä varten tarvittiin lupa

Ilmoitus Ruokaviraston koronatesteistä tuli maaliskuun 27. päivänä. Samana päivänä tiedon sai myös viraston virologian, eli viruksia tutkiva yksikkö, jota alettiin valmistella uuteen tehtävään. Valmisteluissa mukana oli Peltosen lisäksi laboratoriomestari Merja Hautala, kolmas tekninen työntekijä ja kolme tutkijaa.

Tilanne on Ruokavirastolle uusi. Ruokavirasto tunnettiin aiemmin nimellä Elintarvikevirasto Evira. Virologian yksikkö on aiemmin testannut ainoastaan eläimistä ja elintarvikkeista otettuja näytteitä. Yksikkö tutkii näytteitä niin tuotanto- ja kotieläimistä kuin villieläimistäkin.

– Ennen kuin alamme työskennellä uuden viruksen kanssa, käymme läpi virukseen liittyvät riskitekijät.

Ihmisistä otettujen näytteiden testaamista varten Ruokavirastolle oli haettava kliinisen laboratorion lupa. Lisäksi oli hankittava uusia laitteita ja tarvikkeita, joiden saatavuudessa oli ongelmia. Samoilla laitteilla ja tarvikkeilla on nyt kysyntää maailman joka kolkassa.

– Niihin asioihin, joita ei saatu, piti keksiä muita ratkaisuja, Peltonen kertaa.

Lue myös: Lähihoitaja Sofia Salokorpi astui leijonanluolaan ja aloitti koronaosastolla – ”En pelkää, mutta olen varovainen”

Ruokaviraston JHL:läiset laboratoriotyöntekijät Tiina Peltonen ja Merja Hautala valmistelevat testiä kädet biosuojakaapissa päällään suojakäsineet ja hihasuojat.
Laboratorioinsinööri Tiina Peltonen purkaa näytettä biosuojakaapissa ja Merja Hautala kirjaa tiedot.

Testejä hienosäädettiin

Testeissä käytettävää PCR-menetelmää testattiin ja hienosäädettiin. Testauksessa selvitettiin eri valmistajien reagenssien, eli testiseosten sopivuutta. Samalla varmistettiin, että kaikki toimii. Peltonen ja Hautala paiskivat päivittäin ylitöitä puolesta tunnista tuntiin saadakseen testaukset kohdilleen.

Nyt on vihdoin aika aloittaa oikea testaus.

– Tätä on odotettu! Hautala sanoo.

– On jännä nähdä, miten tämä nyt käytännössä toimii, Peltonen tuumii.

Heistä on helpottavaa, että testejä alkavat nyt tehdä muutkin.

– On tämä ollut vähän rankkaa, kun on pitänyt tehdä vaativaa ajatustyötä ja pitkiä päiviä.

Lue myös: Potilaskuljettajan varusteina hanskat ja maski, suojainten toimituksia rajoitetaan – Nyt pitää puhua palkoista, vaatii laitoshuoltaja Haartmanin päivystyksestä

Ruokaviraston tietokone, jossa ohjelma kertoo, onko testatussa näytteessä koronavirusta.
Eksponentiaalisesti nouseva käyrä kertoo, että näytteessä on koronavirusta.

Suurin ero tietosuojavaatimuksissa

Hautala on työskennellyt Ruokavirastossa vuodesta 1997 eikä hänellä ole aiempaa kokemusta ihmisnäytteiden tutkimisesta. Peltonen aloitti Ruokavirastossa vuotta aiemmin kuin Hautala. Hän oli opiskeluaikoinaan työharjoittelussa ja kesätöissä ihmisnäytteitä tutkivissa laboratorioissa. Virologian yksikössä he ovat testanneet määrällisesti eniten linnuista ja sioista otettuja näytteitä.

Koronaviruksen testimenetelmät ovat kuitenkin heille tuttuja – ovathan he tähänkin asti tutkineet viruksia.

– Monia pieniä asioita tehdään eri tavalla. Olemme kuivaharjoitelleet niitä ja kirjannet kaiken ylös, jotta voimme perehdyttää muita. Kävin THL:ssä katsomassa näytteen purkua. Sieltä olemme muutenkin saaneet apua, Peltonen kertoo.

– Tietosuojavaatimukset ovat ihmisnäytteissä ihan eri luokkaa kuin eläinnäytteissä.

Suurin ero eläinnäytteiden ja ihmisnäytteiden testauksessa on kuitenkin tietosuojavaatimukset.

– Ne ovat ihmisnäytteissä ihan eri luokkaa kuin eläinnäytteissä. Kirjausjärjestelmämme oli muokattava ihmisnäytteille sopivaksi, huomauttaa Peltonen.

Hän arvelee, että koronanäytteiden testaus saattaa myös olla ilta- ja viikonloppupainotteisempaa kuin viraston muu työ.

Testituloksen valmistuminen vie vähintään työpäivän verran aikaa. Vastaus annetaan näytteen saapumista seuraavana päivänä.

 – PCR-menetelmä on erittäin herkkä, mutta näytteenoton oikea ajankohta on merkittävä oikean tuloksen saamiseksi, Peltonen sanoo.

Lue myös: Bussinkuljettajat haluavat lähikontaktit minimiin: ”Monet pelkäävät itsensä ja läheistensä puolesta”

Suojaus kunnossa

Laboratoriotyöntekijät käsittelevät koronanäytteet, kuten muutkin näytteet, biosuojakaapissa. Normaalivarustukseen kuuluvat työtakki ja hanskat. Koronanäytteitä käsiteltäessä käytössä on tuplahanskat ja lisäksi hihasuojat. Koronavirustestien tekeminen ei Peltosta ja Hautalaa pelota.

– Ennen kuin alamme työskennellä uuden viruksen kanssa, käymme esimiehen tai vastaavan tutkijan kanssa läpi virukseen liittyvät asiat ja riskitekijät. Tämän jälkeen allekirjoitamme riskienarviointilomakkeeseen, Peltonen toteaa.