Tulisiko liiton selvittää vakuutuskassan perustamista, jotta pätkä- ja vuokratyötekijät pääsisivät paremmin työterveyshuollon piiriin? Voisiko oikeudellista tukea antaa aktiiveille myös chat-palveluna? Miten etätyömaailmassa taataan, että aktiivit saavat säilytettyä luottamukselliset paperinsa turvassa? Muun muassa näitä kysymyksiä JHL:n edustajisto käsitteli kevätkokouksessaan
JHL:n edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa poikkeuksellisesti vasta 26. elokuuta. Koronakriisin vuoksi siirretty kokous vietiin läpi etäyhteyksin.
Liekö korona vaikuttanut myös aloitteiden määrään, sillä kaikkiaan edustajistolle oli jätetty määräajassa poikkeuksellisen vähän, vain kymmenen aloitetta. Vain kolme vuotta sitten aloitteiden määrä on ollut pienempi, silloin yhdeksän.
Sen sijaan viimeisimmissä sääntömääräisissä kokouksissa edustajiston pöydällä on ollut reilusti yli 20 aloitetta, esimerkiksi edellisessä syyskokouksessa edustajiston jäsenet pohtivat 29 aloitteen kohtaloa.
Aloitteiden lisäksi edustajisto hyväksyi muun muassa vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
Näin aloitteet käsitellään
Aloitteen käsittely etenee seuraavasti:
1 JHL:n toimialue tai yksikkö, jolle aloitteen asia kuuluu, laatii vastausehdotuksen joko itse tai tarpeen vaatiessa liiton hallituksen kanssa.
2 JHL:n hallitus käsittelee vastausehdotuksen.
3 Vastausehdotus menee hallituksen esityksenä edustajistoon, joka tekee siihen muutoksia, jos kokouksessa sellaisia vaaditaan.
4 Kaikki sopimuksiin liittyvät aloitteet siirtyvät sopimustavoitevalmisteluun. Ne pyritään huomioimaan, kun liitto neuvottelee työehtosopimuksista.
Edustajisto käsitteli seuraavat aloitteet:
1 Pätkä- ja vuokratyöntekijöille oma vakuutuskassa ja työterveyshuolto
Aloite: Vakuutuskassa pätkä- ja vuokratyöntekijöille
Esitys: Tiealan yhdistys JHL ry numero 699 esittää, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto selvittää vakuutuskassan perustamista liiton jäseninä oleville pätkä- ja vuokratyöntekijöille. Tavoitteena on, että nämä työntekijät pääsisivät osallisiksi työterveyshuollon lakisääteisistä palveluista.
Pätkä- ja vuokratyöntekijät ovat lakisääteisen työterveyshuollon suhteen eriarvoisessa asemassa muihin JHL:n jäseniin nähden. Työterveyshuolto pitäisi taata kaikille liiton jäsenille samantasoisena ja -laatuisena.
Tekijä: Tiealan yhdistys JHL ry (699)
Vastaus: Siirretään jatkoselvittelyyn. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto työntekijöilleen. Järjestämisvelvollisuus koskee kaikkia työnantajia työntekijöiden palvelusuhteen laadusta ja kestosta sekä työpaikan koosta riippumatta. Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa. Työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoidon työterveyshuollon palveluiden tuottajan kautta.
Vapaaehtoinen, ammattiliiton jäsenyyteen kytketty vakuutuskassa on yksi vaihtoehto tilanteessa, jossa työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä työterveyshuollon kautta esimerkiksi terveystarkastukseen tai yleisen hammashoidon piiriin. Tällaisen vakuutuskassatoiminnan on käynnistänyt ensimmäisenä ammattiliittona Rakennusliitto vuonna 2020. Ammattiliitto on sijoittanut vakuutuskassaan peruspääoman, ja jäsenet voivat liittyä siihen maksamalla 150 euron vuosimaksun.
JHL selvittää asiaa ja hyödyntää työssä Rakennusliiton kokemuksia.
2 Ammattialaverkostojen toiminnasta ja kehittämisestä kartoitus
Aloite: Kartoitus ammattialaverkostojen toiminnasta
Esitys: Tammikuussa 2019 JHL aloitti uudelleen valtakunnallisten ammattialaverkostojen toiminnan muutaman välivuoden jälkeen. Tätä ennen joitain aluetoimistoja oli yhdistetty ja samalla ammattialaverkoston jäsenten määrä vähentyi joillakin alueilla.
Esimerkiksi kasvatuksen ja ohjausalan verkosto oli edellisellä kaudella erillisinä verkostoina pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen alueella. Molemmilta alueilta oli omat edustajansa sekä varhaiskasvatuksesta että koulunkäynninohjaajista. Aluetoimistojen yhdistymisten jälkeen kummastakin ammattiryhmästä on alueelta vain yksi edustaja.
Esitämme, että vuoden 2021 alkuun mennessä tehdään kartoitus, kuinka ammattialaverkostot ovat toimineet ja mikä niiden merkitys on ammattialatoiminnan kehittämisessä ollut sen jälkeen, kun aluetoimistot ja verkostot ovat yhdistyneet.
Selvitetään myös, onko edustajien lukumäärä oikea suhteessa alueeseen sekä alueella toimivien yhdistysten määrään ja kokoon nähden. Tarpeen on myös selkeyttää aluetoimistojen roolia.
Tekijät: Espoon Kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry (920), Helsingin varhaiskasvatus JHL ry (081), Helsingin opetustoimen henkilöstö JHL ry (133), Vantaan JHL ry (865), Helsingin kunnalliset perhepäivähoitajat JHL ry (020)
Vastaus: Kartoitus toteutetaan syksyn aikana. Ammattialatoiminta on ollut osa liiton toimintaa 2000-luvun alusta saakka. Vuonna 2016 rakennettiin ammattialaselvityksen pohjalta kuuden suuren ammattialan toimintaa, ja toukokuussa 2018 valmistuivat valtakunnallisten ammatillisten verkostojen pelisäännöt.
Valtakunnalliset ammatilliset verkostot aloittivat toimintansa uusilla kokoonpanoilla vuoden 2019 alusta.
Valtakunnalliset ammatilliset verkostot kokoavat alansa osaajat ammattialatoiminnan kehittämistyöhön, lisäävät tiedonkulkua alueelta keskustoimistoon ja toisinpäin ja tukevat kokemusten vaihtamista ammattialojen erityiskysymyksissä.
Ammattialatiimit ovat valmistelleet ammattialatoiminnan ohjausryhmälle vuosittain toimintasuunnitelman ja arvioineet toimintaansa.
On kannatettavaa toteuttaa kysely valtakunnallisten ammatillisten verkostojen jäsenille ammatillisten verkostojen toiminnasta tämän vuoden aikana. Vastauksista saadaan hyviä ajatuksia ja tukea tulevalle toiminnalle.
3 ja 4 Ammatillisista ja järjestöopintopäivistä maksuttomia jäsenille
Aloite: Ammatillisten- ja järjestöopintopäivien maksullisuus
Esitys: Pirkanmaan yksityisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstö JHL ry on huolissaan liiton koulutustoiminnan kehityssuunnasta. Ammatilliset opintopäivät muuttuivat muutama vuosi sitten maksullisiksi ja nyt myös järjestökoulutus.
Katsomme, että liiton olisi pitänyt informoida koulutuksien maksullisuudesta ja siihen liittyvistä muutoksista hyvissä ajoin ennen yhdistyksien syyskokouksia ja talousarvioiden laadintaa.
Järjestökoulutuksien avulla turvataan se, että yhdistykset toimivat sääntöjen ja yhdistyksiä koskevia lakeja noudattaen. Muissa ammattiliitoissa tai yhdistyksissä järjestökoulutukset eivät tietääksemme ole jäsenille maksullisia.
Esitämme, että liitto poistaa kurssimaksut, pohtii opintotoimintansa arvoa jäsenetuna ja selkiyttää kulurakennetta suhteessa jäsenistöön ja yhdistyksiin.
Tekijä: Pirkanmaan yksityisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstö JHL ry (538)
Aloite: Omavastuuosuuksien poistaminen järjestökursseilta
Esitys: Tiealan yhdistys JHL ry numero 699 esittää, että JHL:n jäsenistölleen järjestämistä ja organisoimista järjestökursseista poistetaan pakollinen 50/30 euron omavastuuosuus. Yhdistyksen tiedossa on, että missään muussa SAK:laisessa liitossa ei kyseisiä omavastuumaksuja ole.
Kurssimaksut asettavat JHL:n jäsenyhdistykset ja yhdistysten jäsenet eriarvoiseen asemaan. Liiton tulee taata aktiivijäsenilleen jäsenmaksua vastaan maksuton koulutus järjestökursseilla.
Tekijä: Tiealanyhdistys JHL ry (669)
Sanottua: ”JHL kouluttaa ansiokkaasti yhdistyksille puheenjohtajia ja sihteereitä. Nämä tekevät pyyteetöntä työtä, jota ilman yhdistykset tai liitto eivät pyöri. Tätä työtä tulee arvostaa.” Tapio Ristamäki.
Vastaus: Keskeiset järjestötoiminnan peruskurssit muutetaan aktiiveille maksuttomiksi. JHL-opisto on perinyt osasta järjestökursseja omavastuuosuuksia vuodesta 2019 lähtien. Majoituksen kanssa omavastuuosuus on ollut 50 euroa ja ilman majoitusta 30 euroa / päivä. Yhdistyksiä on suositeltu maksamaan aktiiviensa omavastuuosuudet.
JHL:n hallitus on käsitellyt järjestökurssien omavastuuosuuksien asettamista osana JHL:n toiminnan ja talouden tasapainotussuunnitelmaa.
Omavastuuosuuksilla on tasapainotettu järjestökoulutuksen kuluja. Yhdistyksen maksama omavastuuosuus kattaa pienen osuuden kurssin kuluista. JHL maksaa opiskelijan matkakulut sekä kurssimaksun, joka kattaa majoituksen, ruokailun ja opetuksen. JHL-opiston järjestökurssien tarjonta on merkittävästi laajempaa verrattuna muiden ammattiliittojen tai työelämäopistojen tarjontaan.
Yhdistyksiltä on jäsenmäärästä ja rakenteesta riippumatta peritty samansuuruisia omavastuuosuuksia. Pienemmille yhdistyksille omavastuuosuudet muodostavat suhteellisesti suuremman taloudellisen kuluerän. Opisto on selvittänyt mahdollisuutta porrastaa omavastuuosuuksia yhdistyksen jäsenmäärän mukaisesti. Tämä edellyttää teknisiä muutoksia sähköiseen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään.
Jotta kaikkien yhdistysten aktiiveilla olisi yhtäläinen pääsy järjestökoulutukseen, ei omavastuuosuutta peritä vuonna 2021 keskeisimmiltä järjestötoiminnan peruskursseilta, joita ovat Yhdistystoiminnan ABC, Toimiva yhdistys – hallitus ja kokoukset sekä Asiat järjestykseen – yhdistyksen asiakirjat haltuun. Omavastuuosuutta ei myöskään peritä uusille jäsenille suunnatulta JHL tutuksi -kurssilta, järjestämistä ja jäsenhankintaa edistäviltä kursseilta tai ammattialapohjaisilta vaikuttajakursseilta.
Omavastuuosuuksien porrastamisen edellytyksenä myöhemmin on kurssihallintojärjestelmän automaation lisääminen.
5 JHL:n toimet jäsenmäärän hyväksi
Aloite: Ehdotuksia toiminnan kehittämiseen
Esitys: Ammattiliitto JHL:n jäsenmäärä laskee. Samaan aikaan YTK Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä kasvaa.
Miten JHL on onnistunut vuoden 2019 aikana jäsenhankinnassa, mitä parannettavaa jäsenhankinnassa on ja miten se aiotaan toteuttaa 2020–2021 aikana?
Tekijä: Jarno Strengell, edustajiston jäsen
Vastaus: Saatu tiedoksi. Vuoden 2019 jäsenhankinnassa onnistuttiin keskimääräisellä tasolla. Jäsenhankinnassa käytettävä kannustinjärjestelmä lanseerataan uudella ilmeellä alkusyksyn aikana.
Oppilaitostoimintaa on tehostettu. Viikoilla 44–45 toteutetaan jäsenhankinnan tehoviikot. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarjotaan jatkossa aiempaa tehokkaammin JHL:n jäsenyyttä.
Vuoden 2020 aikana julkaistaan JHL-aktiiveille useita jäsenhankintaa tukevia koulutusmoduuleja.
6 Työttömien kouluttautumiseen tukea
Aloite: Työttömän työnhakijan kouluttautumisen tukeminen
Esitys: Raahen JHL 055 ry:n esittää, että työttömän työnhakijan vapaaehtoista kouluttautumista tuettaisiin ja hän saisi päivärahan myös silloin.
Kukaan ei voi ennakkoon tietää, tukeeko koulutus työllistämistä. Koulutuksen myötä voi tutustua esimerkiksi tulevaan esimieheen tai työkaveriin ja juuri haettu täydennyskoulutus voi mahdollistaa työllistymisen.
Tekijä: Raahen JHL 055 ry
Sanottua: ”Työttömät kokevat yhä enemmän, etteivät jaksa siinä paineessa, minkä työttömyys aiheuttaa. Työnhaku käy usein työstä. Jokaisella pitää olla mahdollisuus hakea sellaiseen koulutukseen, joka vastaa omia intressejä. Mielummin opiskelua kuin työttömyyttä.” Birgitta Huhtamäki
Vastaus: JHL jatkaa koulutuspoliittista vaikuttamistyötään. Aloitteen sisältämä asia on JHL:n koulutuspoliittisen vaikuttamistyön ydintä. JHL sai vuonna 2019 vaikutettua useisiin hallitusohjelman kirjauksiin myös koulutuspolitiikassa. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu niin koko koulutusjärjestelmän tarkastelu kuin Työllisyysrahaston roolin laajentaminen.
JHL:n näkemys on, että omaehtoisen kouluttautumisen pitäisi olla yksi keino oman työmarkkinakelpoisuuden nostamiseen. Järjestelmää tulisi yhä enemmän kehittää siihen suuntaan, ettei työvoimaviranomaisen rooli koulutuksen tarpeellisuuden arvioijana korostu.
JHL on reagoinut nopeasti valtiovallan linjauksiin ja esimerkiksi vuonna 2019 JHL toteutti useita koulutuskokonaisuuksia, joiden avulla työttömät jäsenet saattoivat täyttää aktiivimallin vaatimukset.
7 Chat-palvelu jäsenten tueksi
Aloite: Liiton kehitettävä chat-palvelu lakimies- ja toimitsijapalveluiden saamiseksi
Esitys: Porin JHL ry on iso yli 3 500 jäsenen yhdistys ja kuuluu osana Porin Kunta-alan yhteisjärjestön JHL ry:n. Koemme edunvalvonnan erittäin haasteelliseksi ja suurta osaamista vaativaksi. Aluetoimiston kapasiteetti auttaa nopeasti on rajallinen.
Esitämme, että liiton organisaation tulee kehittää nopea chat-palvelu tai vastaava puhelinpalvelu, josta saa lakimies–toimitsijapalvelut.
Tekijä: Porin JHL ry (027)
Sanottua: ”Virka-aikana käytävät neuvottelut työnantajan kanssa ovat haastavia ja usein meillä ei ole tarvittavaa tieto-taitoa. Siksi olisi hyvä suunnitella, miten saisimme virka-aikaan yhteyden asiantuntijoihin silloin, kun oma osaaminen ei riitä.” Anne Granroth
Vastaus: Selvitetään, miten automatisointia voitaisiin kehittää liiton palvelutuotannossa. Edunvalvontatyö on kehittynyt vuosien saatossa suuntaan, jossa liiton kannanottoja ja edunvalvontalinjauksia tarvitaan määrällisesti aiempaa enemmän ja aiempaa nopeammin.
Liiton edunvalvonta nojautuu edunvalvontaketju-ajatteluun. Tämä muodostaa toiminnan rungon, jossa asiat etenevät jäseneltä paikallisyhdistykseen, sieltä aluetasolle ja tarvittaessa liiton keskustasolle asti.
On perusteltua että liitto tukeutuu jatkossakin edunvalvonnan ketjuun. Liiton näkyminen työpaikoilla edunvalvonnan toimijana luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja aktiivien kautta on erittäin merkityksellistä.
Toisaalta edunvalvontatilanteet ja tarpeet muuttuvat ajan myötä. Tämän takia toimintamalleja haastetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tekninen kehitys mahdollistaa asioiden hoidossa monikanavaisuuden hyödyntämistä eri tavoin kuin aiemmin. Tämä ei kuitenkaan saa rapauttaa edunvalvonnan ketjua.
Edunvalvontaketjun toimijoiden tueksi on mahdollista kehittää verkko- ja puhelinpohjaisia palvelumuotoja. Liiton järjestö- ja jäsenpalveluissa selvitetään automatisoinnin lisäämistä palvelutuotannossa.
8 Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille lukittavat arkistotilat ja tarvittavat laitteet
Aloite: Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen oikeus toteuttaa tehtäväänsä
Esitys: Siirrymme hurjaa vauhtia digitaaliseen maailmaan. Useilla työpaikoilla pyritään enenevässä määrin suosimaan etätyötä.
Työn tekemisen paikka saattaa hämärtyä, mutta luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on pystyttävä arkistoimaan arkaluontoiset paperit turvallisesti. Heillä tulee olla lukittava tila, jossa he voivat säilyttää tarvittavia asiakirjoja.
Lisäksi heillä tulee olla ajanmukaiset laitteet, jotta he voivat suoriutua tehtävistään sekä mahdollisuus pitää luottamuksellisia ja huomaamattomia keskusteluihin jäsenistömme kanssa.
Tekijä: Oulu yliopistolaiset JHL ry (734)
Vastaus: Siirretään sopimustavoitevalmisteluun. Valtaosin työ- ja virkaehtosopimuksissa on määrätty, että työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijöiden edustajille tehtävän hoitamisessa tarvittavat työvälineet ja asiakirjojen säilytyspaikka sekä tila, jossa on mahdollisuus käydä luottamuksellisia keskusteluja. Työelämän ja työympäristön muutoksiin on reagoitava myös näiden kysymysten osalta.
Liiton sopimusedunvalvonnassa on syytä tarkastella sopimusmääräysten päivitystarpeita ja nostaa niitä esiin. Paikallisesti on huolehdittava, että työnantajat täyttävät lakien ja sopimusten edellyttämät velvoitteet.
9 Etätyön ja kriittisen työn tekemisestä korvaus
Aloite: Etätyön ja kriittisen työn tekeminen
Esitys: Etätyöhön on oltava jäsenistöllemme edulliset ehdot ja ergonomisesti hyvät työolosuhteet. Koska jäsenistömme tekee kriittisiä palvelutehtäviä tulevienkin pandemioiden aikana, tulisi tämän näkyä palkoissa.
Työelämä hyppäsi harppauksen, kun koronaviruksen vuoksi siirryttiin paljolti etätyöhön. Etätyöstä tulee kuluja työntekijälle. Toisaalta työnantaja voi säästää omissa kuluissaan.
Monilla JHL:n jäsenillä ei ole mahdollisuutta etätöihin, vaan he työskentelevät tärkeillä asiakaspinnoilla, jossa työt on tehtävä asiakkaita läsnä olevana palvellen. Pandemian aikana JHL:n jäsenet toimivat kriittisissä tehtävissä.
Tekijä: Oulu yliopistolaiset JHL ry (734)
Vastaus: Siirretään sopimustavoitevalmisteluun.
10 Työsuojeluvaltuutetuille paremmat mahdollisuudet kouluttautua
Aloite: Työsuojeluvaltuutettujen kouluttautumisoikeuden laajentaminen
Esitys: Työsuojeluvaltuutetut tekevät tärkeää työtä, joka palvelee sekä työntekijöitä että työnantajia. Työsuojeluvaltuutetut pitävät huolen, että työnantajat eivät huomaamattaan joudu sairaseläkkeiden maksajiksi, jos työpaikkojen turvallisuudesta ei huolehdita. Työsuojeluvaltuutettujen koulutusoikeus tulisi olla yhtä laaja kuin luottamusmiehillä.
Tekijä: Oulu yliopistolaiset JHL ry (734)
Vastaus: Siirretään sopimustavoitevalmisteluun.