Liikuntapaikkojen hoitajan Keijo, Kepa ”Ice Man” Sipposen tuntevat Naantalissa kaikki. Hän ja koko seitsemän miehen työtiimi pitävät kaupungin ulkoalueet priima kunnossa. JHL:läinen Sipponen on myös suosittu liikuntapaikkatiedon ajantasainen face-päivittäjä.
– Tää on paras työpaikka, porukka on aina hyvällä tuulella, sanoo Kepa Sipponen ja hyppää Kubotan hytistä naskalit kaulassa.
Ollaan meren jäällä Naantalin Nunnalahdella rannan tuntumassa. Jään paksuus on 15 senttiä, mutta riskejä ei oteta.
Sipponen on ajanut päivän kierroksen 10 kilometrin luisteluradalla. Näppärän nelivetoisen pienoistraktorin perässä hioo viisi terää jäätä sileäksi. Painona on rivi vanhoja järeitä painonnostopainoja, 20 kiloa kappale.
– Ihan sama huolto oli jää ulkona tai hallissa. Vedän pinnan kuntoon joka päivä.
Tänä talvena meri jäätyi parhaalla mahdollisella tavalla, nopeasti suoraan vedestä. Teräsjäätä on 25 senttiä.
– Skarppina on silti oltava ihan koko ajan. Jos traktori tökkää railoon, se lyö näpeille kovaa.
Meri on luonnonolosuhde ja yllättävä. Illalla jää on kunnossa, mutta yöllä on railo voinut repiä reitin. Sipponen on pari kertaa mennyt läpi itsekin.
– Ei pahasti, mutta ukko oli märkä.
Kuntalaisilla töissä
Luistelureitti on luostarikirkon ja Muumimaailman tuntumassa. Edessä aukeaa näkymä merenlahdelle. Kesällä paikka on uimarantana. Nyt aurinko paistaa ja kylmä puraisee sopivasti. Avannossa on keskellä arkea hiljaista, mutta jäällä väkeä riittää.
Jäällä kiitää retkiluistelijoita, iloisia ystävä- ja työporukoita ja hyväntuulisia perheitä. On pikkulapsia vanhempiensa avustamina, polvet suorina ensi kertaa luistimilla. Vähän väliä joku tervehtii tuttua jäämiestä. Hänet tuntee ”kaikki”.
Kepa Sipponen sanoo, että liikuntapaikkojen huolto on asiakaspalvelua.
– Tämä on enemmän kuin työ. Naantalin ulkoliikunta-alueitten priima kunto on sellainen ylpeyden aihe ja PR-tekijä, että vertaista saa hakea.
Laadun takaa kaupungin omana työnä tehtävä huolto ja kunnostus. Liikkujia tulee laadun takia Naantaliin etäämmältäkin. Pitkät luisteluradat ovat maakunnan ainoat.
– Kylpylässä oli Tampereelta porukka viikonloppuna hiihtämässä ja luistelemassa.
Jäät kello kymmeneksi
Kepa Sipponen aloitti työt liikuntapaikkojen hoitajana Naantalin kaupungilla 40 vuotta sitten, syksyllä 1980. Nimeke on sama, muu ei.
– Meillä ei ollut autoakaan. Pomon omalla Volvo Duettilla kierrettiin kenttiä. Olin nuorin, niin istuin takaluukussa kalkkikärryn kanssa. Työvälineenä oli lapio ja varusteina kumisaappaat.
– Kun koulu alkaa kello 10, jää pistetään kuntoon kymmeneksi.
Sipponen pitää työtään mielekkäänä. Parasta on vaihtelevuus ja ihmiset. Nyt on koneita ja enää seitsemän miestä. Talvella yksi tekee vain latuja, kolme on jäähallilla. Sipponen ja kumppanit hoitavat baanat ja ulkojäät, koulut mukaan lukien, lämmitettävän tekonurmikentän, grillipaikat polttopuineen, laavut, pulkkamäet ja frisbeegolfit.
– Meillä on koulujen lukujärjestykset. Kun koulu alkaa kello 10, jää pistetään kuntoon kymmeneksi.
Hyvä viesti tavoittaa
Sipponen on vuosia jakanut ajantasaista liikuntapaikkatietoa Facebookin 11 000-jäsenisessä Naantalilaiset-ryhmässä. Naantalissa on 19 000 asukasta. Päivitykset ovat keränneet tuhansia tykkäyksiä. Palautetta ryhmässä antanut Nanna Teissala kirjoittaa, että Sun viestintäsi on ollut kaupunkilaisille kaikkein parasta. Eniten infoo, lähes kaikkien luettavissa, luotettavaa ja hyvän huumorin pilke silmäkulmassa”.
– Face on hyvä, mutta virallinen kieli ja tyyli ei toimi. Hyvähenkinen läppä toimii.
Kuntien jähmeä ja hidas tiedottaminen harmittaa Sipposta: on hirveä sääli, kun on tärkeitä asioita, mutta kukaan ei jaksa lukea niitä.
– Viestintä yskii. Face on hyvä, mutta virallinen kieli ja tyyli ei toimi. Hyvähenkinen läppä toimii.
Kepa Sipponen on enää entinen nuori, mutta liikuntapaikoille liikkuu paljon lapsia ja nuoria. Heidän kanssaan on oltava sama kieli. On luovittava ja kuunneltava. Kesätyöntekijätkin pitävät ajan tasalla.
Hän on pelannut samoilla luonnonjäillä itsekin.
– Naantalilaisen nuoren polku, kesällä futista ja talvet kiekkoa. Se oli aikaa, kun ei tarvinnut jo pikkupoikana erikoistua yhteen lajiin niin kuin nyt. Se on aika kovaa, alakouluikäiset pikkusällit treenaa jäkistä kuus kertaa viikossa. Vuoden ympäri.
Elämä on seikkailu
Kun on vapaata, Kepa Sipposen perhe on matkaillut. Heille perhekohde on kohde, jonne perhe menee yhdessä, oli se sitten Gruusia, Rauma tai Kiina. Turistirysissä perhe ei ole käynyt. He ovat poimineet edullisimmat lennot, hotelleissa ei heille tarvitse olla monta tähteä. Tällä metodilla perhe on voinut käydä yli 20 maassa.
– Hyvä paikallinen ruoka on tärkeää. Me otetaan jokainen reissu seikkailuna.
Sipponen ja hänen Tuire-puolisonsa ovat ilmiömäisiä teemajuhlien järjestäjiä. On ollut lumiukkodiscoa ja myöhäissyksyn ilta-aurinkopiknikkiä ja teemamaanaamiaisia. Ruotsi-juhlissa Sipponen oli blondiperuukkeineen Björn Bjorg täydessä pelivarustuksessa. Vieraat tekivät ruuat itse ruotsalaisista resepteistä. Abba soi ja Borg veti näytösottelun pehmopallolla Peppi Pitkätossun kanssa. Jenkkijuhliin Kepa grillasi burgereita Tom Bradyn pelipaidassa, suojissa ja kypärässä.
– Jos nivelrikkopolvet eläkeikään asti kestää, se on ”Miracle on Ice”.
Nuoruuden haaveena oli olla dj.
– Seurojen tapahtumissa olen pyörittänyt lastendiscoa, Dj Ice Man. Se oli kyllä spontaani yleisö. Discopallo löytyy ja vermeet tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Pitäisköhän ottaa tiskijukkahommat projektiksi?
Sivuvaunullisen itäpyörän hän myi, mutta koiran lenkitys kuuluu jokaiseen päivään. Polvet vain vaivaavat, mutta vielä Kepa Sipponen vetää työhousuja jalkaan monta vuotta.
– Jos nivelrikkopolvet eläkeikään asti kestää, se on ”Miracle on Ice”.