Työtuomioistuin on antanut välituomion Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten varallaolokiistassa. Sen perusteella joillekin palomiehille on luvassa jopa satojen tuhansien eurojen takautuvat palkkasaatavat. Joidenkin vaatimukset työtuomioistuin sen sijaan hylkäsi.
Työtuomioistuin käsitteli kaikkiaan 27 JHL:läisen palomiehen ja paloesimiehen vaatimukset, jotka koskivat varallaolon laskemista työajaksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella kyse oli kuudesta palomiehestä, jotka kaikki saivat työtuomioistuimelta myönteisen ratkaisun.
Varallaolo häiritsi työtuomioistuimen mukaan kaikkien kuuden vapaa-aikaa niin paljon, että se on laskettava työajaksi. Siksi heille pitää maksaa varallaolon ajalta täysi palkka eikä pelkkää varallaolokorvausta.
Jos varallaolo häiritsee kohtuuttomasti vapaa-aikaa, se on laskettava työajaksi.
Pirkanmaan pelastuslaitoksella kahdeksan palomiestä vaati varallaolon laskemista työajaksi. Kuuden vaatimus hyväksyttiin ja kahden hylättiin.
Myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa työskentelevien osalta työtuomioistuin päätyi kahtalaiseen ratkaisuun. Viiden palomiehen varallaolo oli tuomioistuimen mielestä niin sitovaa, että se tulkittiin työajaksi. Kahdeksan palomiehen kanteen tuomioistuin hylkäsi.
Pohjois-Savossa ratkaisu ihmetyttää
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työtuomioistuimen 3. kesäkuuta antama välituomio on herättänyt ihmetystä.
– Se on yllättävä, koska kaikkia laitoksen palomiehiä koskee täsmälleen sama varallaoloa koskeva ohjeistus ja paikallinen sopimus, sanoo luottamusmies Petteri Häyrinen.
Myös JHL:n sopimusasiantuntija Hannu Moilanen on yllättynyt, sillä kaikki aiemmat työtuomioistuimen palomiesten varallaoloa koskevat päätökset ovat olleet yhtenevät.
– Tänä vuonna työtuomioistuin on ratkaissut Keski-Suomen pelastuslaitosta koskevan varallaolokiistan ja antanut välituomiot Etelä-Karjalan ja Kainuun pelastuslaitosten varallaolosta. Kaikissa näissä varallaolo on tulkittu työajaksi, hän muistuttaa.
Mikä sitten Pohjois-Savon tapauksessa eroaa aiemmista?
– Kysymys on näytöstä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että päätös on myönteinen niille palomiehille, jotka olivat itse kuultavana työtuomioistuimessa. Niiden osalta, jotka eivät olleet, näyttö jäi vajaaksi, sanoo Moilanen.
Osa ei mennyt kuultavaksi
Häyrinen epäilee, että työtuomioistuimen ratkaisuun vaikutti näytön ohella myös se, millä pelastusasemilla ja riskivyöhykkeellä palomiehet työskentelivät.
– Kaikki viisi, joiden varallaolo tulkittiin työajaksi, työskentelivät Suonenjoen asemalla, ja heidän piti olla välittömässä lähtövalmiudessa varallaoloaikana.
Kaikilla kanteen jättäneillä palomiehillä oli mahdollisuus olla kuultavana työtuomioistuimessa. Moilasen mukaan heitä kaikkia pyydettiin, mutta kaikki eivät syystä tai toisesta halunneet tulla kuultaviksi.
Häyrisen mukaan joidenkin poisjääntiin saattoi vaikuttaa huoli omasta toimeentulosta.
Huoli omasta toimeentulosta saattoi nostaa kynnystä mennä kuultavaksi.Petteri Häyrinen
– Varallaolokorvaus on iso osa palomiehen kokonaispalkkaa. Jos uhkana on se, että todistelun jälkeen joudutkin pelkkään päivätyöhön, saattaa kynnys osallistua olla aika korkea.
Huoli ei ole täysin aiheeton, sillä työnantaja siirsi viisi JHL:läistä palomiestä pois varallaolosta, kun he olivat nostaneet kanteen Keski-Suomen pelastuslaitosta vastaan. Se on tarkoittanut kullekin noin kymppitonnin menetystä vuodessa. Nyt viisikko aikoo nostaa syrjintäkanteen ja vaatia työnantajaltaan korvauksia käräjillä.
Korkein vaatimus yli 300 000
Palkkasaatavien määrään työtuomioistuin ei ottanut välituomiossa kantaa. Kolmen eri pelastuslaitoksen palomiesten vaatimukset vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhannesta satoihin tuhansiin euroihin.
Aiemmissa työtuomioistuimen päätöksissä summia ei ole työnantajan pyynnöstä huolimatta kohtuullistettu, mutta tuomioistuimen lopullisessa ratkaisussa ne ovat tarkentuneet. Palomiesten tulee kyetä todistamaan todelliset palkanmenetykset, eivätkä ne voi perustua karkeaan arvioon.
Siitä huolimatta kyseessä ovat isot summat: yhden palomiehen vaatimus ylittää reippaasti 300 000 euroa.
– Se alkaa olla sen mittaluokan summa, ettei sellaista ole kovin montaa työoikeuden puolella tuomittu maksamaan, toteaa Moilanen.
Suuri merkitys koko paloalalle
Petteri Häyrinen on paitsi luottamusmies myös JHL:n pelastusalan unionin puheenjohtaja. Hän pitää JHL:läisten palomiesten liiton tuella nostamia varallaolokanteita ja niistä saatuja tuomioita merkittävinä koko palo- ja pelastusalan kannalta.
– Liitto on tehnyt ison työn ajaessaan palomiesten asiaa. Työtuomioistuimen ratkaisujen vuoksi monilla pelastuslaitoksilla on joko luovuttu tai ollaan luopumassa sekavista varallaolokäytännöistä, jotka rajoittavat kohtuuttomasti palomiesten vapaa-aikaa, hän sanoo.
Työt tehdään työaikana kuten muillakin aloilla, ja vapaa-ajan on oltava omaa aikaa myös palomiehille, Häyrinen linjaa.
Kuluneen vuoden aikana pelastuslaitokset eri puolilla Suomea ovat perustaneet kymmeniä uusia palomiesten, ylipalomiesten ja ensihoitaja-palomiesten virkoja.
– Pohjois-Savossakin työnantaja pohtii parhaillaan 25 uuden viran perustamista juuri näiden varallaolokärhämien takia, hän sanoo.