Työtuomioistuin on antanut välituomion palomiehen varallaoloa koskevassa kiistassa. Sen mukaan Lappeenrannan kaupungin on maksettava JHL:läiselle ylipalomiehelle noin 91 000 euron palkkasaatavat. Lisäksi kaupunki tuomittiin hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta.
Välituomio koskee Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Joutsenon paloasemalla työskennellyttä ylipalomiestä. Varallaoloaikana hänellä oli velvollisuus saapua asemalle niin, että paloauto pääsi lähtemään asemalta viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.
Varallaoloaikana palomiehen oli oltava viiden minuutin matkan päässä paloasemasta.
Aiemmin ylipalomies asui lähellä paloasemaa ja pystyi suorittamaan varallaolon kotona. Vuonna 2013 hän muutti noin kahdeksan kilometrin päähän paloasemasta. Muuton jälkeen työnantaja ilmoitti, ettei ylipalomies saanut oleskella varallaoloaikana kotona, vaan hänen oli oltava viiden minuutin matkan päässä asemasta.
Työtuomioistuimen mielestä viisi minuuttia oli niin lyhyt aika, että ylipalomiehen oli varallaoloaikana oleskeltava joko paloasemalla tai aivan sen välittömässä läheisyydessä odottamassa hälytystä.
Työtuomioistuimen mielestä viiden minuutin vaatimus haittasi kohtuuttomasti ylipalomiehen mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa. Tämän perusteella se katsoi, että varallaoloaika tulee laskea kokonaisuudessaan työajaksi.
Välituomio annettiin 23. huhtikuuta 2021, ja se on yksimielinen.
Summa tarkentuu myöhemmin
Työtuomioistuimen välituomion mukaan Lappeenrannan kaupunki joutuu maksamaan ylipalomiehelle lokakuusta 2013 marraskuuhun 2015 kertyneet palkkasaatavat, yhteensä 91 000 euroa. Summa voi vielä tarkentua lopullisessa tuomiossa, mutta itse varallaoloa koskeva tuomio ei muutu.
Lisäksi kaupunki tuomittiin 2 000 euron hyvityssakkoon työ- ja virkaehtosopimuksen tietoisesta rikkomisesta.
Työtuomioistuimen mukaan työnantaja rikkoi tietoisesti kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.
JHL:n sopimusasiantuntija Hannu Moilanen on ollut tiiviisti mukana palo- ja pelastusalan varallaoloon liittyvien oikeusprosessien valmistelussa. Hän pitää tuomioistuimen työnantajalle määräämää hyvityssakkoa merkittävänä, sillä se ei jätä arvailun varaa sen suhteen, etteikö kaupunki tiennyt toimivansa vastoin kunnallista virka- ja työehtosopimusta (kv-tes).
Moilanen viittaa Turun hovioikeuden vuonna 2012 ja korkeimman oikeuden 2015 antamiin päätöksiin, jotka koskevat Laitilan paloaseman varallaolojärjestelmää.
– Kumpikin tuomioistuin päätyi siihen, että Laitilassa noudatettu varallaolokäytäntö oli kv-tessin vastainen, ja siksi varallaolo piti lukea työajaksi. Joutsenon varallaolokäytäntö lähtöaikavaatimuksineen oli samankaltainen kuin Laitilan, ja silti sitä jatkettiin vielä oikeuden päätösten jälkeen, hän huomauttaa.
Maaliskuun lopussa 2021 työtuomioistuin antoi lopullisen tuomion aiemmassa palomiesten varallaoloa koskevassa kiistassa. Kyse oli viidestä Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiehestä, joille Jyväskylän kaupunki tuomittiin maksamaan yhteensä puoli miljoonaa euroa palkkasaatavia
Kaikki ovat JHL:läisiä ja saivat liiton oikeusapua.
Vakanssien lisääminen auttaisi
Pääluottamusmies Juha Luukkonen edustaa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen JHL:läisiä palomiehiä. Hän on tyytyväinen työtuomioistuimen ratkaisuun ja pitää sitä odotetun kaltaisena.
– Työtuomioistuimen kanta noudattaa aiempia oikeudenistuinten ratkaisuja. Viisi minuuttia on niin kohtuuttoman lyhyt aika, että kyse on yksiselitteisesti työajasta, hän sanoo.
Vuonna 2015 työnantaja muutti varallaolosopimuksen lähtövaatimuksen viidestä minuutista viiteentoista minuuttiin, mutta sopimus päättyi viime vuoden lopussa.
– Nykyisin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen miehistö, alipäällystö ja sopimuspalokunta eivät osallistu varallaoloon.
Silti tilanne on ristiriitainen. Sisäministeriö on asettanut palo- ja pelastustoimelle tiukat aikarajat, missä ajassa onnettomuuskohteet tulee saavuttaa, eikä se ole aina mahdollista.
– Ministeriön toimintavalmiusvaatimus esimerkiksi kakkosriskialueen kohteissa on kymmenen minuuttia ja työnantajan lähtövalmiusvaatimus on 15 minuuttia.
Luukkonen toivoo, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ottaisi mallia Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta, joissa on lisätty palo- ja pelastustoimen resursseja ja palkattu lisää operatiivista henkilökuntaa.
– Vakanssien lisääminen on ainoa oikea ratkaisu. Silloin asemilla olisi aina riittävä miehitys ja toimintavalmius tulipalojen ja muiden onnettomuuksien varalta.