14.9.2021

Keittiömestari Regina Kenttälä, 66, murtaa ikääntyviin työntekijöihin liittyviä myyttejä: Meillä on pelisilmää, paineensietokykyä, luja työmoraali ja into oppia uutta

Keittömestari Regina Kenttälä

Ikääntyvällä työntekijällä on kokemuksen tuomaa pelisilmää, josta hyötyy niin työnantaja kuin koko työyhteisö. Silti rekrytointitilanteessa nuori päihittää usein kokeneemman. Olisiko aika tuulettaa asenteita?

Keittiömestari Regina Kenttälä täytti heinäkuussa 66 vuotta, mutta ei haikaile eläkkeelle. Yksi kannustin jatkaa työssä on parempi eläke, toinen syy on mukava ja kannustava työyhteisö, jossa arvostetaan kaikenikäisiä. Kolmas syy on se, että hän kokee olonsa terveeksi ja työnsä mielekkääksi.

Kenttälä työskentelee Ounasjoen monitoimitalon keittiössä Rovaniemellä. Aamulla hän on valmistanut koululaisille ja päiväkotilapsille ruismarjapuuron.

– Hitaasti höyryssä kypsennetty puuro kuuluu lasten suosikkeihin, hän kertoo.

Regina Kenttälä kattiloiden ääressä
Varsinkin aamut ja aamupäivät ovat kiireisiä. Tänään Regina Kenttälä on valmistanut oppilaille ruispuuron.

Monitoimitalon johtaja ja peruskoulun rehtori Harri Törmänen ei malta olla kehumatta Kenttälää.

– Pitkä kokemus päiväkodin ja koulun keittäjänä näkyy kaikessa Reginan tekemisessä. Hän on paitsi alansa osaaja myös yhteistyökykyinen ja tärkeä oheiskasvattaja.

rehtori Harri Törmänen
– Reginan seuraajalla on suuret saappaat täytettävänä, kun hän jää aikanaan eläkkeelle, tuumaa rehtori ja Ounasjoen monitoimitalon johtaja Harri Törmänen.

Joustoa ja paineensietokykyä

Kenttälässä tiivistyvät monet 55−64-vuotiaisiin työntekijöihin liitetyt positiiviset ominaisuudet: paineensietokyky, joustavuus, konfliktinratkaisu- ja vuorovaikutustaidot, sitoutuminen ja luja työmoraali.

– Tuohon listaan voi lisätä vielä pitkän työuran tuomat verkostot. Työmarkkinoilla näiden kaikkien pitäisi olla valtteja, mutta silti monella 50 vuotta täyttäneellä on vaikeuksia löytää töitä, sanoo psykologi Heini Järvinen AgeWise Oy:stä.

AgeWise on kahden psykologin, Järvisen ja Liisa Järvilehdon yritys, joka kouluttaa yrityksiä siihen, mitä vaikutuksia ikääntymisellä on työntekoon. Järvinen on myös ekonomi ja työskennellyt rekrytoinnin sekä henkilöstön koulutus- ja kehityshankkeiden parissa.

Luulo ei ole tiedon väärti

Yhdysvalloissa valittiin 78-vuotias Joe Biden presidentiksi, mutta Suomessa kuuttakymppiä lähestyvän työntekijän parasta ennen -päiväys on kaukana takana. Miksi?

– Hyvä kysymys! Yksi selitys on, että vaikka yli 50-vuotiaisiin työntekijöihin liitetään monia positiivisia ominaisuuksia, rekrytoinitilanteissa saattavat aktivoitua tiedostamattomat mielikuvat, jotka ohjaavat päätöksentekoa, sanoo Järvinen.

– Ikääntymiseen liittyy mielikuvia, jotka eivät pääosin pidä paikkaansa.Psykologi Heini Järvinen

Nuo mielikuvat liittyvät muutoshaluttomuuteen, heikentyneeseen oppimis- ja innovointikykyyn, korkeampiin henkilöstökuluihin, lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja motivaation hiipumiseen.

– Nämä stereotypiat eivät pääosin pidä paikkansa. On toki totta, että 60-vuotiaan fyysinen suorituskyky ei ole samaa tasoa kuin parikymppisen, mutta muuten kyse on enemmän ennakkoluuloista kuin tutkitusta tiedosta, hän sanoo.

Hyvä esimerkki siitä, että luulo ei ole tiedon väärti koskee ikääntyvien palkansaajien sairauspoissaoloja. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2020) mukaan yli 55-vuotiaiden sairauspoissaolot olivat harvinaisempia kuin 25−34- ja 35−44-vuotiaiden. Tosin niillä ikääntyneillä, jotka olivat poissa töistä sairauden vuoksi, poissaolot olivat keskimäärin hiukan pidempiä kuin nuoremmilla.

Kyky oppia säilyy

Myöskään kyky innovoida ja oppia uutta ei romahda, kun henkilö täyttää 55 vuotta.

– On tärkeää ymmärtää, että ihmisen kehitys jatkuu koko elämänkaaren ajan hiukan eri tavalla eri elämänvaiheissa, Järvinen sanoo.

Kiteytynyt älykkyys paranee ikääntyessä.

Tämä pätee esimerkiksi älykkyyteen. Joustava älykkyys on parhaimmillaan nuorilla, kun taas kiteytynyt älykkyys kasvaa iän myötä.

– Nuoren aivot käsittelevät tietoa nopeasti ja uuden oppiminen sujuu tehokkaasti. Ikääntyessä prosessointinopeus hidastuu, mutta toisaalta aiemman tiedon varassa tapahtuva päättely ja kokonaisuuksien hahmottaminen onnistuvat paremmin. Niistä on hyötyä työelämässä, painottaa Järvinen.

Entä sitten muutoshaluttomuus? Siinä kyse on persoonallisuuden piirteestä ja jossain määrin myös asenteesta eikä pelkkään ikään liittyvästä ominaisuudesta. Se on helppo havaita, kun katsoo ympärilleen: meillä on pystyyn kuolleita nelikymppisiä ja elämälle uteliaita kahdeksankymppisiä.

– Vaihtelua yksilöiden välillä on paljon joka ikäryhmässä.

Työhyvinvointi kumuloituu

Nuoria ja ikääntyviä työntekijöitä ei Järvisen mukaan kannata asettaa vastakkain.

– Kun on tutkittu tehokkaita ja aikaansaavia tiimejä, on huomattu, että eri-ikäisistä koostuvat tiimit ovat tuottavampia kuin ikärakenteeltaan yksipuolisemmat.

Suomalaiselta työelämältä hän peräänkuuluttaa ennakkoluulottomuutta ja luovia ratkaisuja, jotta myös ikääntyville löytyisi tilaa.

– Työhyvinvointi ja -pahoinvointi kumuloituvat. Jotta meillä olisi hyvin jaksavia ikääntyviä työntekijöitä, työhyvinvointiin panostaminen pitäisi aloittaa jo aika nuorena ja jatkaa koko työuran.

– Kasvoin maalla, ja totuin jo nuorena riuskaan työntekoon.Keittiömestari Regina Kenttälä

Regina Kenttälä haluaisi jatkaa työssä 68-vuotiaaksi, jos terveys pysyy nykyisellään.

– Kasvoin maatilalla ja kannoin jo pikkutyttönä vettä kaivosta. Kotona tavattiin sanoa, ettei Luoja laiskoja elätä.

Kenttälä kouluttautui ensin laitoskeittäjäksi ja kylmäköksi ja suoritti myöhemmin suurtalousesimiehen tutkinnon. Juuri jatkuva kouluttautuminen on pitänyt yllä kiinnostusta työhön.

– Rovaniemen kaupungille pääsin vuonna 1983, mutta työpaikka on vaihtunut moneen otteeseen. Olen aina mennyt uuteen, kun on pyydetty.

”Piti oppia uusia niksejä”

Työvuosien aikana Kenttälä on nähnyt alan kehityksen ja työtapojen muutoksen.

– Ennen potut likosivat kylmässä vedessä ja keitettiin omassa keittiössä. Kun ensimmäinen monitoimikeittiö aloitti 1998, perunat tulivat valmiiksi kypsennettyinä vakuumissa. Ajatus piti kääntää päälaelleen ja oppia uusia niksejä.

Regina Kenttälä ja Supranee Sangmueang monitoimitalon keittiössä
Regina Kenttälän ja Supranee Sangmueangin hymy on herkässä, vaikka keittiötyö onkin usein kiireistä ja fyysisesti vaativaa.

Seuraavaksi tulivat tietokoneet, keskitetyt ruokalistat ja yhtenäinen reseptiikka. Niihin Kenttälä sopeutui vaivatta.

– Pitkä työkokemus on kasvattanut pelisilmää, opettanut sarjoittamaan työtä ja karsimaan turhan, hän sanoo.

JHL:n koulutukset ovat olleet hänelle vahva tukiverkko, samoin liiton valtakunnallinen ravitsemis- ja puhtausalan RaPu-verkosto.

– Työssä yritän pitää välin omien murheiden ja työn välillä, vaikkei se aina ihan helppoa olekaan. Ettei työkavereihin tule puskettua tuskaansa.

Sekin Kenttälän mukaan auttaa, kun tekee ne muutokset, mitkä on tehtävissä, ja unohtaa asiat, joille ei voi mitään.