JHL:n syysedustajisto pähkäili muun muassa uuden ruotsin kielen kääntäjän palkkaamista, kulttuurisetelien jakoa sekä digitaitojen kehittämistä. Lue koosteesta tiivistetysti kaikki aloitteet sekä niiden kohtalo.
JHL:n nykyinen edustajisto kokoontui viimeistä kertaa tällä edustajistokaudella syyskokoukseen. Se hyväksyi ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion ja lisäksi päätti historiallisesta jäsenmaksun alennuksesta.
Kokous vietiin läpi vielä korona-ajan mukaisesti etäyhteyksin. JHL:n keskustoimistossa kokousta veti edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen.
Muiden päätösten lisäksi edustajisto käsitteli sille osoitettujen aloitteiden kohtalon. Aloitteiden määrä oli kohtuullinen, kaikkiaan 18 aloitetta, verrattuna ennätykselliseen 29 aloitteen kokoukseen syksyllä 2019 .
Näin aloitteet käsitellään
1 JHL:n toimialue tai yksikkö, jolle aloitteen asia kuuluu, laatii vastausehdotuksen joko itse tai tarpeen vaatiessa liiton hallituksen kanssa.
2 JHL:n hallitus käsittelee vastausehdotuksen.
3 Vastausehdotus menee hallituksen esityksenä edustajistoon. Edustajisto voi tehdä vastausesitykseen muutoksia tai hyväksyä sen sellaisenaan.
4 Kaikki sopimuksiin liittyvät aloitteet siirtyvät sopimustavoitevalmisteluun. Ne pyritään huomioimaan, kun liitto neuvottelee työehtosopimuksista.
Edustajisto käsitteli seuraavat aloitteet:
1 – 5. Liittoon on palkattava yksi ruotsinkielinen kääntäjä lisää
Aloite: Ruotsin kääntämisen resursseista
Esitys: Suomi on lain mukaan kaksikielinen maa ja JHL on kaksikielinen liitto. Jotta kaksikieliset ja ruotsinkieliset yhdistykset voivat toimia oikeudenmukaisesti, ne tarvitsevat laadukasta materiaalia myös ruotsiksi.
Vaadimme, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL panostaa ruotsinkielisen palvelun parantamiseen palkkaamalla kääntäjän, joka kääntää vain ruotsiksi.
Ymmärrämme, että käännöksiä tarvitaan myös muilla kielillä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että ruotsin tulisi mennä muiden kielien edelle, koska se on maamme toinen virallinen kieli.
Tekijät: Pietarsaaren JHL ry 050, Vörå JHL rf 511, Nykarleby JHL rf 406, Paraisten julkistenalojen työntekijät JHL ry 510, Raaseporin JHL ry 158
Sanottua: ”Laaja kielitarjonta on kilpailuetu uusia jäseniä hankittaessa. Tämän jos minkä luulisi kiinnostavan liittoa.” Maria Holmstadt-Lehtinen, Pietarsaari
”Tämä on meille ruotsinkielisille jäsenille erittäin tärkeä asia.” Johan Berts, Maalahti
Vastaus: Liittoon palkataan uusi kääntäjä.
Liitossa työskentelee kaksi kääntäjää, joista toinen keskittyy ruotsinnoksiin ja toinen kääntämiseen englanniksi. Kääntäjien työmäärä on valtaisa, sillä suomenkielistä materiaalia tuottaa liitossa noin 200 työntekijää. Tätä kaikkea ei mitenkään pystytä kääntämään sataprosenttisesti. Kaikki virallinen materiaali, tärkeimmät asiakirjat ja jäsenyyden hoitoon liittyvä materiaali käännetään aina ruotsiksi.
Ruotsinkielisiä jäseniä on JHL:ssä suurin piirtein yhtä paljon kuin on yhteensä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Käännöksissä on otettava huomioon kaikkien jäsenten tarpeet ja palvelu.
Liiton kääntäjien työ on laadukasta. Käännösten määrän lisäämiseksi ja ruotsinkielisen palvelun parantamiseksi liittoon palkataan uusi kääntäjä, jonka päätehtävä on ruotsinnokset.
6 Ammattiliitto-sana paremmin esiin
Aloite: JHL:n markkinoinnissa ammattiliitto -sana näkyville
Esitän, että JHL-ammattiliiton markkinoinnissa käytetään nykyistä enemmän JHL-lyhenteen lisäksi sanaa ”ammattiliitto”. Monelle työikäiselle nuorelle sekä vanhemmallekin henkilölle lyhenne JHL ei kerro suoraan, että kyseessä on ammattiliitto.
Tekijä: Edustajiston jäsen Jarno Strengell, Mikkeli
Vastaus: Ammattiliitto-sanan käyttöä lisätään markkinoinnissa
Ammattiliitto-sanan tulee näkyä liiton viestinnässä ja markkinoinnissa. Tämä on tärkeää ja huomionarvoista liiton keskustoimistolta yhdistyksiin.
Kaikki liiton somekanavat on nimetty uudelleen Ammattiliitto JHL -nimisiksi. Ammattiliitto-sana on lisätty useaan kohtaan liiton nettisivun etusivulla ja muilla sivuilla. Ammattiliitto-sanoja on lisätty oppaisiin ja esitteisiin sitä mukaa, kun niitä on päivitetty. Teemme hakusanamainontaa (Google) myös termillä ammattiliitto.
Markkinoinnissa on kuitenkin hyvä muistaa, että tarkoituksena saada uteliaisuus heräämään ja katsoja klikkaamaan mainosta tai etsimään lisätietoja. Siksi mainoksissa ei välttämättä aina sanota kaikkea ihan suoraan.
7 JHL:lle iso mainoskampanja
Aloite: JHL-mainoskampanja 2022
Tehdään valtakunnallinen TV-, radio- ja internet-mainoskampanja, jolla parannetaan JHL-ammattiliiton imagoa sekä paikallista- ja valtakunnallista jäsenhankintaa. YTK tekee samanlaisen mainoskampanjan joka vuosi ja saa 10 000–20 000 uutta jäsentä, joista 10 prosenttia on JHL- jäseniä.
Tekijä: Edustajiston jäsen Jarno Strengell
Sanottua: ”Toivon, että mainoksista tulee ilmi, miksi ammattiliitto JHL:ään kannattaa kuulua.” Jarno Strengell, Mikkeli.
”Näkyvyyttä pitää saada ja on tärkeää, että myös JHL:n puheenjohtaja näkyy mediassa.” Rainer Määttä, Rovaniemi
Vastaus: TV-mainonta sisällytetään laajaan viestinnän suunnittelemaan kampanjaan
Edustajisto on pyytänyt erilaisia markkinointikampanjoita useasti. Vuoden 2022 toimintasuunnitelmaan onkin kirjattu laaja markkinointikampanja. Periaatteessa kampanjabudjetti ei mahdollista tv-mainontaa, mutta vähentämällä muuta näkyvyyttä, voidaan budjetista lohkaista tv-mainontaan siivu.
On tärkeää, että markkinointikampanjassa on yhtenäinen ilme ja sisältö. Kampanjan tarkoituksena on herättää vahvoja tunteita ja tuoda esiin JHL:n jäsenkunnan moninaisuutta ja eri henkilöstöryhmiä. Kampanjalla tuetaan tes-neuvottelukierrosta ja jäsenhankintaa ja tavoitellaan liiton tunnettuuden lisäämistä entisestään. Kohdeyleisönä on laajasti nuoret, joten laaja diginäkyvyys on olennaisen tärkeää.
Vuoden 2022 toimintasuunnitelmassa olevan markkinointikampanjan budjetista käytetään osa tv-mainontaan. Yhdistysten toivotaan levittävän kampanjamateriaalia laajasti omissa kanavissaan.
8 Aloiteoikeus kaikille JHL:n jäsenille
Aloite: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tulee myöntää aloiteoikeus jäsenille
Esitys: JHL on moniammatillinen liitto, jota eri alojen ammattilaiset elävöittävät. Jäsenistön aloiteoikeus voisi herättää laajempaa kiinnostusta liittoa kohtaan.
Arjen sujuvuuteen ja työelämän laatuun liittyvät asiat kiinnostavat kaikkia jäseniä ja kentältä voisi saada hyviä ideoita aloitteina.
Tekijä: Edustajiston jäsen Sirkka Mantere, Rauma
Vastaus: Siirretään sääntömuutosehdotuksiin.
Liiton sääntöjen mukaan aloiteoikeus on liiton hallituksella, jäsenyhdistyksillä, yhteisjärjestöillä ja edustajiston jäsenillä. Koska säännöissä on tämä maininta, ei aloiteoikeutta voi virallisesti laajentaa.
Ajatus suorasta vaikuttamisesta on kannatettava ja asia siirretään sääntömuutosehdotuksiin. Kun sääntöjä seuraavan kerran käsitellään, tämä esitys tullaan huomioimaan.
9 Jokaiselle jäsenelle 100 euron kulttuuri- ja liikuntaseteli
Aloite: Kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastukset
Koronapandemia on rokottanut koko yhteiskuntaa ja erityisesti kulttuuriala on kärsinyt rajoituksista. Esitämme, että JHL tukisi julkisen puolen kulttuuri- ja liikuntatoimia ja mahdollistaa laajasti JHL:n matalapalkkaisten henkilöstön kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastusten käytön. Jokainen JHL:n jäsen saisi jäsenetuna 100 euroa kulttuuri- ja liikuntaseteleinä vuosittain seuraavien edustajiston vuosien aikana.
Tekijä: Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstö JHL 871 ry
Vastaus: Liitto hakee kumppaneiltaan alennuksia kulttuuritoimintoihin
Ehdotus on hyvä ja kannatettava, mutta liiton resursseihin suhteutettuna hankalasti toteutettava. Valtio on talousarvioraamissaan luvannut turvata kuntien menot ainakin ensi vuoden osalta. Siksi kuntien kulttuuri- ja vapaa-ajan toimet ovat kohtuullisesti turvattuina.
Laskennallisesti seuraavan viiden vuoden aikana kustannus olisi miljoonia. Lisäksi esimerkiksi verottajalle ilmoittaminen toisi taloushallinnolle mittavia haasteita.
Hyvää aloitetta voisi kehittää yhdistysten suuntaan. Joillain yhdistyksillä on jäsenilleen vastaavia etuja paikallisesti. Liitto voi etsiä yhteistyökumppaneita liikunta- ja kulttuurialalta, jotta jäsenille voitaisiin saada alennuksia näihin toimintoihin.
10 Eläkeläisjäsenten matkustaja- ja tapaturmavakuutus säilytettävä ennallaan
Aloite: JHL:n eläkeläisten matkustaja- ja tapaturmavakuutus säilytettävä
Esitän, ettei yli 70-vuotiailta eläkeläisjäseniltä poisteta matkustaja- ja tapaturmavakuutusta vuoden 2022 alusta alkaen.
Aikaisempi eläkeläisjäsenmaksun nostaminen ja nyt jäsenetujen merkittävä heikentäminen antaa sellaisen kuvan, ettei eläkeläisjäseniä kaivata.
JHL-ammattiliiton uudeksi arvoksi on esitetty ”JHL:lle tärkeintä on jäsen”. Nyt JHL:n toiminnasta voisi päätellä, että jäsenet ovat eriarvoisia.
Tekijä: Edustajiston jäsen Jarno Strengell
Vastaus: Yli 70-vuotiaiden jäsenmaksu tarkastetaan
JHL:n nykyinen jäsenvakuutus päättyy 31.12.2021. Turvan kanssa on neuvoteltu ja sovittu uudesta liittovakuutuksesta vuosille 2022–2025.
Vakuutusneuvotteluissa haettiin kustannussäästöjä ja liiton jäsenten vakuutusturvan muokkaamista liiton jäsenten työelämätarpeisin sopivaksi. Eri ammattiliitoilla on vaihtelevia ratkaisuja jäsenten vakuutusturvaan liittyen. Osa ammattiliitoista ei tarjoa liittovakuutusta jäsenpalvelunaan. Osa liitoista on sopinut vakuutusyhtiöiden kanssa jäsenyyden perusteella tarjottavista yleistä tasoa huokeammista paketeista. Osa ammattiliitoista on tehnyt JHL:n kaltaisia ratkaisuja liittovakuutuksista
Uudessa vakuutuksessa on päädytty siihen että matkustaja- ja tapaturmavakuutuksesta luovutaan yli 70-vuotiailta jäseniltä. Rajaus ei kohdistu liiton kaikkiin eläkeläisjäseniin, vaan niihin, jotka ovat siirtyneet pois työelämän piiristä vuosia sitten.
Liittovakuutusta on kehitetty työelämän tarpeita vastaavaksi samalla kustannuspaineita rajaavaksi. Liiton vakuutusta tulee jatkossakin kehittää edelleen näillä periaatteilla. 70 vuotta täyttäneiden, minimijäsenmaksua maksavien eläkeläisten jäsenmaksua esitetään tarkistettavaksi liittovakuutuksen muutoksen johdosta.
11 Majoitusoikeus kaikille JHL:n kursseille osallistuville
Aloite: Kurssien aikainen majoittuminen
Liiton järjestämillä tai tilaamilla kursseilla tulee sallia liiton kustantama majoitus kaikille halukkaille kurssipaikasta tai kurssilaisen asuinkunnasta riippumatta. Nykyinen käytäntö on epätasa-arvoinen, eikä sovi tasa-arvoa ajavan liiton toimintaan. Turha matkustelu rasittaa ympäristöä, vie turhaan aikaa ja rahaa ja väsyttää. Lisäksi se estää mahdollisuuden oppituntien ulkopuoliseen kanssakäymiseen ja verkostoitumiseen.
Tekijä: Espoon julkisten ja teknisten alojen työntekijät JHL ry 615
Vastaus: Nykyinen käytäntö mahdollistaa verkostoitumisen
Verkostoitumisella ja yhteisillä keskusteluilla on JHL:n ja JHL-opiston koulutuksissa tärkeä rooli. Näille keskusteluille on aina annettu mahdollisuus.
Matkustusohje kohtelee kaikkia kurssilaisia yhdenvertaisesti. Kurssipaikat on valittu niin, että julkinen liikenne toimii, vuorovälit ovat lyhyitä ja kulkeminen kodin sekä kurssipaikan välillä on helppoa. Liitto ja opisto ei järjestä koulutustoimintaa ilta-aikana. Liitto maksaa aina kurssimatkoista syntyneet matkakulut.
12 Bonuspalkinnot myös yhdistysten käyttöön
Aloite: Bonuspalkintojärjestelmän pisteiden ostomahdollisuuden avaaminen yhdistyksille
JHL:ssä palkitaan jäsenhankkijoita bonusjärjestelmän pisteillä. Pisteillä jäsenhankkija voi tilata itselleen palkinnon bonusjärjestelmästä.
Korona-aikana yhdistykset ovat etsineet erilaisia tapoja muistaa jäseniä, kun työpaikkakäynnit ovat olleet mahdottomia. Yksi näistä tavoista on ollut R-koodin ostaminen esim. suklaalevyä varten.
Esitämme, että vuonna 2022 selvitetään yhdistysten mahdollisuutta ostaa itselleen bonusjärjestelmän pisteitä. Yhdistys voisi ostetuilla pisteillä palkita jäseniään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä ohjaa yhdistysten jäseniä tutustumaan JHL:n bonusjärjestelmään ja aktivoitumaan jäsenhankinnassa.
Tekijä: Helsingin varhaiskasvatus JHL ry 081, Espoon kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry 920
Vastaus: Bonuspalkintojärjestelmän muuttaminen selvitetään
Aloitteessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka jäsenhankintaa tukevia keinoja voitaisiin kehittää. Alustavan tiedustelun mukaan ehdotettu malli on toteutettavissa.
Koska aloitteessa ehdotettu toteutus poikkeaa nykyisestä, se vaatii selvittely- ja määrittelytyötä. Niiden pohjalta voidaan tehdä ratkaisuehdotus ja laskea kustannusarvio. Liitto selvittää, onko yhdistyksillä laajemminkin kiinnostusta ratkaisuun.
Mikäli toteuttamiskelpoinen ratkaisu löytyy ja yhdistyksillä on kiinnostusta ottaa uusi palvelu käyttöönsä, pyritään esitetyn kaltainen malli tarjoamaan yhdistysten käyttöön jo ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vuonna 2022.
13 JHL:n tulee aloittaa digiminimitaitojen määrittelyn
Aloite: Digiminimitaitojen määritys
Koronapalautuminen on tämän päivän teema työpaikoilla ja ehdottoman tärkeää. Erityisesti julkisen sektorin ongelmana ovat matalat palkat ja heikko koulutustaso. Liiton yhtenä elintärkeänä tehtävänä on turvata jäsentensä työllistyminen myös tulevaisuudessa. Sen johdosta digikyvykkyyksien kartoittamiseen, digitaitojen päivittämiseen ja perustaitojen ylläpitämiseen pitää myös liiton panostaa.
Esitämme, että liitto perustaa työryhmän, joka määrittelisi liiton valtakunnalliset digiminimitaidot eri ammattiryhmissä ja tekisi niiden saavuttamiseksi toimenpide-esityksen tulevalle edustajistolle.
Tekijä: Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstö, JHL 871 ry
Vastaus: JHL edistää mahdollisuuksien mukaan jäsentensä digitaitoja
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Osaamisen ennakointifoorumi on tuottanut tietoa tulevaisuuden työelämän osaamis- ja koulutustarpeista. Ennakointifoorumissa on ollut useita ennakointiryhmiä, joiden työskentelyn tuloksena on tuotettu arvioita tulevaisuuden osaamisista. JHL:n edustus on ollut kuudessa ryhmässä.
JHL huomio digitaidot koulutuspoliittisissa lausunnoissaan ja Opetushallituksen erilaisissa työryhmissä. Lisäksi digitaalisia taitoja on mahdollista edistää hankkeiden kautta.
JHL edistää jäsenistönsä digitaitoja hyödyntäen Opetushallituksen tunnistamia valtakunnallisia digiosaamistarpeita. Liitto pyrkii aktiivisesti osallistumaan ulkopuolisesti rahoitettuihin hankkeisiin, joissa kehitetään digitaalisia valmiuksia ja ehkäistään digisyrjäytymistä.
14 Digitalisoitumisen vaikutukset jäsenistön töihin kartoitukseen
Aloite: JHL:n kartoitettava digitalisoitumisen vaikutukset jäsenistön töihin
Esitys: Julkisten ja hyvinvointialojen liiton tulisi tutkia, miten digitalisoituminen vaikuttaa jäsenistön töihin ja tehtäviin sekä työllisyyteen.
On luultavaa, että digitalisoituminen vaikuttaa siihen, mitä töitä tullaan siirtämään enenevässä määrin tietoliikenteen hoitamiksi tai eri henkilöstöryhmille. Perinteisiä sihteereitä ei nykyään oikeastaan enää ole, kirjastoista on vähennetty palveluhenkilökunta vain muutamaan henkilöön ja kuntiin on perustettu itsepalvelukirjastoja. Palkka- ja henkilöstöpalveluista tullaan ehkä myös lopettamaan tehtäviä.
Työn muuttumisen arviointia tulisi tehdä yhdessä työnantajan kanssa.
Tekijä: Oulu yliopistolaiset JHL ry os 734
Vastaus: Työelämän muutoksia seurataan ja ennakoidaan aktiivisesti myös jatkossa
Työn murroksesta puhuttaessa tarkoitetaan vuosia kestävää muutosta kohti uudenlaista työn maailmaa. Muutosta nopeuttaa uuden teknologian hyödyntäminen, mutta myös toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työpaikoilla.
Työn murros vaikuttaa eri tavoin eri ammatteihin ja toimialoihin. Samalla kun osa vanhoista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi, syntyy myös kokonaan uusia ammatteja ja tehtäviä.
JHL:n Työelämän laatutiimin työelämäasiantuntijat ovat olleet aktiivisesti vaikuttamassa valtakunnallisesti työelämän kehittämiseen. JHL:n sisällä on tehty aktiivisesti kehittämis- ja ammattialatoiminnoissa suunnattuja kyselyjä, joista on JHL:n nettisivuilla julkaistu myös uutisia.
Työelämän muutoksia seurataan ja ennakoidaan aktiivisesti myös jatkossa.
15 Etätyön tapaturmavakuutus kuuluu työnantajalle ei liitolle
Aloite: Etätyön tapaturmavakuutus kuuluu työnantajalle
Suurin osa JHL:n jäsenistä ei voi käyttää JHL:n jäsenilleen ottamaa etätyövakuutusta. JHL:n työehtosopimuspiireissä oleville työnantajille etätyövakuutuksesta ei siten aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.
Kun etätyöpaikan vakuutus on yhden toimijan ja maksajan vastuulla, vältytään epäselvyyksiltä, kenen vakuutuksen piiriin etätyöpaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä työpäivän aikana sattunut tapaturma kuuluu.
Vastaus: JHL tekee SAK:lle aloitteen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kehittämisestä
Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen tapaturmavakuutus, jolla työnantaja vakuuttaa työntekijät tapaturmien tai ammattitautien varalta. Työnantajan työntekijälleen ottama työtapaturmavakuutus korvaa vahingot työntekijän loukkaantuessa tapaturmaisesti työssä, työmatkalla tai työstä johtuvissa olosuhteissa.
Etätyössä työnantajan ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen turva muuttuu suppeammaksi. Vahinkotapauksista korvataan tästä vakuutuksesta vain suoraan työtehtäviin liittyvässä tekemisessä sattuvat tapaukset.
Ongelman korjaamiseksi on olemassa erilaisia ratkaisutapoja. Nopein ja liiton omassa päätösvallassa oleva tapa on liittovakuutusturvan kautta otettu etätyövakuutus liiton jäsenille. Tällä tavoitellaan myös kilpailuetua suhteessa muihin alojemme ammattijärjestöihin.
Toinen tapa on laajentaa lainsäädäntöteitse työnantajan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kattavuutta myös erilaisiin etätyössä tapahtuviin tapaturmatilanteisiin. JHL voi tehdä omalta osaltaan aloitteen SAK:n valtuustolle, jolla SAK:n johtoa velvoitetaan edistämään lainsäädäntöhankkeen käynnistämistä.
Kolmas tapa on sopia osana työehtosopimuksia erillisen etätyövakuutuksen ottamisesta tai velvoittaa työnantajaa kustantamaan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen koko henkilöstölleen. Jälkimmäinen lienee niin kallis vaatimus, että se ei ole realistinen saavutettava neuvottelupöydissä.
JHL tekee SAK:lle aloitteen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kehittämisestä. Lisäksi etätyövakuutuksen sopimismahdollisuudet työehtosopimusteitse selvitetään ja esitys otetaan huomioon tavoiteasettelussa.
Sopimustavoitevalmisteluun siirrettävät aloitteet
16 Hautajaispäivä laajemmin palkalliseksi vapaapäiväksi
Aloite: Vihkimättömän tai rekisteröimättömän parisuhteen toisen osapuolen hautajaispäivä (siunauspäivä) ja appivanhempien hautajaispäivä
Kuljemme yhä tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa kohti. Valitettavasti KVTES V luku 11§ Eräät virka- ja työvapaat on jäänyt tästä ajattelutavasta jälkeen.
Suomessa on paljon pariskuntia, jotka ovat olleet pitkään parisuhteessa ilma vihkimistä tai parisuhteen rekisteröimistä. Olisi kohtuullista, että surun kohdatessa myös heillä olisi yhtäläiset oikeudet palkalliseen hautajaispäivään (siunauspäivään). Lisäksi esitämme palkallista vapaapäivää appivanhempien hautajaispäiväksi (siunauspäivää).
Ehdotamme palkallista vapaapäivää myös niille, joiden syntymäpäivä osuu viikonlopulle. Kun syntymäpäivä osuu lauantaille, edellinen perjantai olisi palkallinen vapaapäivä. Vuorostaan sunnuntaille osuva syntymäpäivä oikeuttaisi pitämään maanantain palkallisena vapaapäivä.
Tekijä: Raahen JHL ry 055
Vastaus: Siirretään sopimustavoitevalmisteluun
Aloitteen tarkoitus on hyvä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, miten parisuhde ilman vihkimistä tai parisuhteen rekisteröimistä voidaan todentaa. Todentaminen jää palkansaajan harteille ja saattaa olla kohtuuton vaatimus.
Appivanhempien hautaus-/siunauspäivän saaminen palkalliseksi lisää työnantajalle kustannuksia ja on siten sopimustavoitteena haastava. Samoin viikonlopuksi sattuvan 50- ja 60-vuotispäivän palkallinen vapaa muuna päivänä maksaa työnantajalle. Työnantajapuolen vahva tahtotila on ollut ennemminkin vähentää palkallisia vapaita kuin lisätä niitä. Aloitteessa esiintuodut kipukohdat huomioidaan osana sopimustoimialueiden tavoitevalmistelua.
17 Työsuojeluvaltuutetulle asema Avainta-sopimuksessa
Aloite: Työsuojeluvaltuutetun asema Avainta-sopimuksessa
Esitämme, että Avainta ry:n työehtosopimukseen neuvotellaan työsuojeluvaltuutetun asemaa, toimikauden pituutta, ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus, joka vastaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevaa sopimusta.
Tekijät: Tampereen JHL ry yhdistys 250, Tampereen kunnallistekniikan tekijät JHL 003 ry, Tampereen Tilapalvelut Oy henkilökunta JHL 251 ry, Tampereen yhteisjärjestö JHL ry. yhdistys 913
Vastaus: Siirretään sopimustavoitevalmisteluun
Esitetty aloite koskien Avainta ry:n työehtosopimuksen työsuojeluvaltuutetun asemaa, toimikauden pituutta, ajankäyttöä ja ansiomenetyksen korvaamista on huomioitu Avaintan sopimustavoitevalmistelussa ja tullaan huomioimaan tulevalla neuvottelukierroksella.
18 Työsuojeluvaltuutetuille paremmat kouluttautumisoikeudet
Aloite: Työsuojeluvaltuutettujen kouluttautumisoikeuden laajentaminen
Esitys: Työsuojeluvaltuutetut tekevät tärkeää työtä. Työsuojeluvaltuutetut pitävät huolen, että työnantajat eivät huomaamattaan joutuisi sairaseläkkeiden maksajiksi, jos työpaikkojen turvallisuudesta ei huolehdita. Työsuojeluvaltuutettujen koulutusoikeus tulisi olla yhtä laaja kuin luottamusmiehillä.
Tekijä: Oulu yliopistolaiset JHL ry os 734
Vastaus: Aloite siirretään sopimustavoitevalmistelussa huomioitavaksi.
Henkilöstöedustajien toimintaedellytykset on jo huomioitu liiton yleisissä ja yhteisissä tavoitteissa neuvottelukierroksella 2022.