Minä vaikutan sinuun, sinä vaikutat minuun. Työpaikan hyvä henki on joukkuelaji, jossa jokaisen yksilön panoksella on väliä. Empatialla pääsee alkuun, mutta myötätunnolla pääsee lajissa pidemmälle. 5 vinkin avulla treenaat myötätuntoa.
Empatialla tarkoitetaan kykyä ymmärtää toista ihmistä ja eläytyä tämän tunteisiin. Se on tärkeä taito työssä, jota tehdään ihmisten kanssa. Siitä on tullut työelämän trendi, jota peräänkuulutetaan niin työntekijöiltä kuin johtajiltakin. Tämän ymmärtää, sillä työviihtyvyys ja työn tulos riippuvat vahvasti ihmisen kokonaistilanteesta ja sen huomioimisesta: vireydestä, mielialasta ja hyvinvoinnista.
– Empatia on tärkeää, mutta se voi jäädä sanahelinäksi, sillä kyky asettautua ajatuksissa toisen ihmisen asemaan ei välttämättä johda tekoihin, professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta sanoo.
Empatiassa on myös sudenkuoppansa. Tunnemme helpommin tunneyhteyttä itsemme kaltaisiin ihmisiin, mikä voi saada meidät toimimaan epäoikeudenmukaisesti. Empatiaa voi käyttää väärin toisten ihmisten manipulointiin. Liika toisen tunteissa mukana eläminen voi sumentaa ajattelua ja uuvuttaa.
– Empatia ei ainoana auta. Tekoihin tarvitaan myötätuntoa: valmiutta ja halua toimia toisen puolesta.
Myötätunto kasvaa käytössä
Myötätunto lähtee aitoudesta. Siitä, että kohtaamme toisen kokonaisvaltaisena ihmisenä arvottamatta ja arvioimatta eikä vain vaihdettavissa olevana resurssina.
– Myötätuntoinen työpaikka on inhimillinen työpaikka. Professori Anne Birgitta Pessi
– Myötätuntoinen työpaikka on inhimillinen työpaikka. Siellä työtoverit esimerkiksi kysyvät vilpittömästi, miten voit, ovat aidon kiinnostuneita ja pysähtyvät kuuntelemaan toista kunnolla, Birgitta Pessi sanoo.
Tällaisessa ympäristössä työntekijä uskaltaa tuoda parhaat puoleensa esiin. Hän ei häpeä heikkouksiaan, sillä tarvittaessa hän saa niihin tukea. Yhdessä iloitaan onnistumisista ja etsitään ratkaisuja hankaliin tilanteisiin.
– Myötätunto kertautuu. Työn imua selvittäneissä tutkimuksissa on huomattu, kuinka työntekijän työtovereiltaan ja esimieheltään saama myötätunto näkyy asiakaskohtaamisissa ja auttaa työntekijöitä jaksamaan työssään.
Myötätunto mielletään tavallisesti toisen kärsimyksessä myötäelämiseksi, mutta yhtä lailla voimme jakaa toisen ilonaiheen eli kokea myötäintoa.
– Myötätunto ja myötäinto saattavat kuulostaa kultapölyltä, joka kiillottaa työpaikan arjen. Kyse on kuitenkin pienistä asioista, joista kannattaa muistutella itseään.
Työpaikan tunnekulttuuri tukee myötätuntoa
Myötätunto on ihmiselle luontainen taito: jo yksivuotias auttaa spontaanisti, kun aikuiselta putoaa tavara lattialle. Taito voi kuitenkin elämän varrella hiipua.
Työpaikan keskustelukulttuuri voi ylläpitää tai haitata taitoa. Keskustelukulttuuri ja tapa kohdata toinen ihminen tarttuu ja leviää. Tunteet kertautuvat kaikissa yhteisöissä, myös työssä.
– Kannattaa kuulostella keskustelun ja oman puheen sävyä: onko huomiomme kritiikissä ja negatiivisessa vaiko myös ja mielellään pääosin myönteisessä ja kannustavassa? Pessi neuvoo.
Pärjäämisen, sinnikkyyden ja sisun korostaminen, virheiden pelko ja syyllisten etsiminen syövät työpaikan inhimillisyyttä. Inhimillisyys loistaa poissaolollaan työpaikassa, jossa työ ja tunteet pidetään visusti erillään.
Kiire voi tappaa myötätunnon, sillä silloin on usein vaikea olla henkisesti läsnä ja yrittää ottaa toisen näkökanta huomioon. Myötätuntoinen ihminen näkee esimerkiksi toisen moukkamaiselta tuntuvan käytöksen taakse. Syy käytökseen voi olla vaikka liikakuormituksessa.
Tie tietoisuudesta myötätunnon tekoihin vaatii rohkeutta. On vaikea olla rohkea joukossa, jossa ihmiset eivät tunne toisiaan kuin kapean työroolin edustajana tai kohtaamiset jäävät vain käytäväkeskusteluiksi.
– Yhteisöllisyyden kulttuuri, tiimejä korostavat palkitsemisjärjestelmät ja vastavuoroisuuden periaate lisäävät työyhteisön myötätuntoa.
Myötäinto syntyy sanoista
Myötäinto eli toiseen iloon ja innostukseen osallistuminen voi olla myötätuntoa vaikeampaa. Kilpailuhenki ja kateus haastavat vilpittömän ilon tunteen.
– Tunnustuksen antaminen on konkreettinen tapa osoittaa myötäintoa. Sille pitää raivata aikaa työssä, jossa projektit seuraavat toisiaan. Ennen kuin tartutaan uuteen, tulisi kiittää itseä ja työtovereita tehdyistä työstä, Pessi sanoo.
– Myötätunto ja -into itseä kohtaan vahvistavat tutkitusti myötätuntoa ja intoa toisia kohtaan.Anne Birgitta Pessi
Pienet myötäinnon osoitukset rakentavat ihmisen käsitystä omasta arvokkuudestaan. Niissä on kyse pitkälti sanavalinnoista. Jo se viestii myötäinnosta, että vastaa toisen ideaan sanomalla ”kyllä” ilman kritisoivaa mutta-sanaa. Levänneenä ja hyvillä mielin on helpompi huomata työtoverin innostus kuin väsyneenä ja stressaantuneena.
– Myötätunto ja -into itseä kohtaan vahvistavat tutkitusti myötätuntoa ja intoa toisia kohtaan, Pessi muistuttaa.
Lue lisää: Kolumnisti Marja-Liisa Manka: Hyinen jäihinputoaminen paljasti myötätunnon mahdin
Liika empatia uuvuttaa
Empatiassa ja myötunnossa on riskinsä. Kun ihminen kadottaa rajansa ja hukkuu työssään toisen auttamiseen, autettavan tunteista tulee omia. Tällöin työmurheet seuraavat vapaalle ja estävät palautumisen. Ennen pitkää ihminen uupuu.
– Empatiauupumus liitetään hoitotyöhön, mutta sen vaara on olemassa kaikissa töissä, joissa kohdataan toisia ihmisiä, sosiaalipsykologi, ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Leena Rasanen kertoo.
Empatiauupumus tulee pikkuhiljaa. Se näkyy usein ensin unessa, joka katoaa ja katkeilee. Pian iloa tuottavat asiat jäävät, ja väsymys ja alakulo vaivaavat.
– Itsemyötätunto ei ole itsekkyyttä. Oma akku pitää ladata säännöllisesti, jotta siitä riittää virtaa muille jaettavaksi.Psykoterapeutti Leena Rasanen
Rasanen vertaa empatiauupumusta suppiloon. Aivan kuten suppilo kapenee alaosastaan, empatiauupuneella elämä kapeutuu.
– Jos tilanne jatkuu ennallaan, suppilo imaisee ihmisen ohueen päähänsä. Sieltä pois pääsyyn voidaan tarvita ammattiapua.
Myötätunto itseä kohtaan ei ole itsekkyyttä
Myös itseä kohtaan kannattaa olla myötätuntoinen. Se suojaa empatiauupumiselta ja saa ihmisen suhtautumaan itseensä lämmöllä ja pitämään itsestä huolta.
– Itsemyötätunto ei ole itsekkyyttä. Oma akku pitää ladata säännöllisesti, jotta siitä riittää virtaa muille jaettavaksi, Rasanen sanoo.
Hoiva- ja asiakaspalvelutyö ruokkii huomion siirtämistä itsestä toiseen. Omaa mieltä voi ohjata itsemyötätuntoisempaan suuntaan.
– Yksinkertaisimmillaan aivoja ohjataan uudelle polulle sillä, että alkaa kohdella ja puhua itselle kuin hyvälle ystävälle.
Kiireessä itsemyötätunto tahtoo hukkua. Tietoisesta läsnäolosta on apua.
– Itsemyötätunto on tunnetaito, ja tunteet tuntuvat kehossa. Kannattaa rauhoittaa oma hengitys ja seurata, kuinka keho rauhoittuu perässä.
Kyky olla läsnä toisille liittyy vahvasti taitoon olla läsnä itsensä kanssa. Kun keho ja mieli ovat tasaantuneet, keskitymme kuuntelemaan toista emmekä huku liiaksi toisen kokemukseen. Tämä johtaa tekoihin eikä aiheuta itselle epämukavuutta.
Lue lisää: Anne Birgitta Pessi – Frank Martela – Miia Paakkanen (toim.): Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus, 2017