Työntekijä jäi kotiin hoitamaan sairaita lapsiaan. Työnantaja purki hänen työsuhteensa koeajalla. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan korvauksia työntekijälle.
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut työnantajan maksamaan korvauksia ruokapalvelutyöntekijälle. Työnantaja, keskisuomalainen kaupunki, purki koejalla työntekijän vakinaisen työsuhteen.
Ennen vakinaistamista kaupunki oli tehnyt ruokapalvelutyöntekijän kanssa 20 määräaikaista työsopimusta. Vakinaisen työsuhteen alkuun oli sovittu koeaikaehto.
Työnantajalla ei ollut huomautettavaa työntekijästä ennen työsuhteen päättämistä.
Ruokapalvelutyöntekijä oli ollut poissa töistä lastensa sairastumisen vuoksi lähellä koeajan päättymistä. Hän oli ilmoittanut poissaolosta asianmukaisesti esihenkilölleen.
Työnantaja perusteli työsopimuksen purkamista koeajalla sillä, että työntekijä oli sopimaton tehtäväänsä. Aiemmin työntekijän oli kuitenkin arveltu soveltuvan työhönsä erinomaisesti. Työnantajalla ei ollut ollut huomautettavaa työntekijän työnteosta ennen työsuhteen päättämistä.
Käräjäoikeus: Koeaikapurku oli epäasiallinen ja syrjivä
Työntekijä on JHL:n jäsen. JHL riitautti työsuhteen päättämisen laillisuuden koeajalla, määräaikaisten työsuhteiden laillisuuden ja koeaikaehdon laillisuuden.
Jäsenen tueksi oli esittää laajaa kirjallista näyttöä ja henkilötodistelua koskien muun muassa hänen soveltuvuuttaan ruokapalvelutyöntekijän tehtävään.
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 19. toukokuuta 2022 tuomion, jossa se katsoi, että kaupungin tekemä koeaikapurku oli epäasiallinen ja syrjivä.
Työnantaja syrji työntekijää tilapäisen hoitovapaan käyttämisen perusteella.
Työsuhteen päättämiseen koeajalla ei katsottu olleen hyväksyttävää syytä. Käräjäoikeus katsoi, että työntekijän kohtelu ei ollut ollut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tasapuolista. Käräjäoikeus totesi, että työntekijällä oli oikeus myös irtisanomisajan palkkaan.
Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja syrji työntekijää tilapäisen hoitovapaan käyttämisen perusteella. Työnantaja tuomittiin tästä syystä maksamaan työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.
Käräjäoikeuden mukaan kaupungilla oli lainmukainen peruste solmia määräaikaisia työsuhteita jäsenen kanssa ennen vakinaistamista, ja myös lainmukainen peruste koeaikaehdon käyttämiseen, sillä viimeisen määräaikaisen työsuhteen ja vakinaisen työsuhteen välillä oli kulunut pitkähkö aika.
”Lopputulosta voi pitää hyvänä”
Käräjäoikeus velvoitti kaupunkia maksamaan jäsenelle korkoineen:
- irtisanomisajan palkkaa
- lomakorvausta irtisanomisajalta
- työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä (6 kk palkkaa vastaava määrä)
- yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5 700 euroa
- kaksi kolmasosaa hänen oikeudenkäyntikuluistaan.
– Tuomion lopputulosta voidaan pitää hyvänä olosuhteet huomioon ottaen, toteaa JHL:n lakimies Kati Piipponen.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
Artikkelia korjattu 7. kesäkuuta 2022 kello 9.10: tuomio annettiin 2022, ei 2021.