Tällä hetkellä vain fyysinen ahdistelu on rikos. Ensi vuoden alusta myös sanalliset ilmaisut ja kuvalliset ilmaisut voivat olla seksuaalista ahdistelua ja seksuaalirikoksia, joista voi saada rangaistuksen. Muutoksella on vaikutusta työyhteisöihin.
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus astuu voimaan 1. tammikuuta 2023. Samalla myös seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö laajenee.
Voimassa olevan rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu on fyysistä häirintää, kuten koskettelua. Pelkkä lounasjonossa toisen hipaisu tai olkapäähän koputus ei kuitenkaan ole rikos. Myöskään pelkän halaamisen ei yleensä voida katsoa täyttävän tunnusmerkistöä. Teolta edellytetään tietynlaista intensiivisyyttä.
Tällä hetkellä vain fyysinen ahdistelu on rikos. Sen sijaan sanallista häirintää ei nykyisellään tulkita ahdisteluksi. Vuodenvaihteen alusta alkaen tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä seksuaalinen ahdistelu tulee aikaisempaa laajemmin rangaistavaksi.
Epäonnistunut suuteluyritys työpaikan pikkujouluissa voi jatkossa tulla rangaistavaksi seksuaalisena ahdisteluna.
Ensi vuoden alusta sanalliset ilmaisut ja viestien tai kuvien lähettäminen sekä muutkin teot, jotka voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi voidaan rinnastaa vakavuudeltaan kosketteluun, ovat seksuaalista ahdistelua. Aiemmin mainitun kaltaisista teoista on voitu rangaista esimerkiksi
kunnianloukkauksina. Muutos parantaa ja selkeyttää uhrien asemaa, sillä muutkin kuin kosketteluteot voivat jatkossa olla seksuaalirikoksia.
Sopivaa vai epäsopivaa käytöstä?
Rikoslaki ei jatkossakaan suoraan määritä sopivan ja sopimattoman käytöksen rajoja. Muut kuin tunnusmerkistön mukaiset kosketteluteot voivatkin käytännössä olla melko tulkinnanvaraisia.
Teon rangaistavuus edellyttää, että se on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, eli henkistä ja fyysistä koskemattomuutta.
Tekijän toimintaa arvioidaan siitä näkökulmasta, miten normaali ihminen tekoon yleensä reagoisi kyseessä olevissa olosuhteissa, kuten työpaikalla. Ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla, joten esimerkiksi pelkästään yksilön subjektiivinen ylireagointi toisen esittämään kohteliaisuuteen on jätetty rangaistavuuden ulkopuolelle.
Työyhteisössä ja työpaikalla yleensä vallitsee keskinäinen luottamus ja kunnioitus kollegoja kohtaan. Työpaikoilla esiin nousevat häirintä- ja ahdistelutapaukset usein sairastuttavat työyhteisön. Esimerkiksi esihenkilön ja alaisen väliseltä suhteelta odotetaan käytännössä molemminpuolista erityistä luottamuksellisuutta. Jatkossa tällaiset olosuhteet otetaan rangaistavuutta arvioitaessa huomioon.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Onko epäasiallinen käytös irtisanomisperuste?
Rikoslain esitöissä mainitaan liuta erilaisia tyyppitapauksia, jotka jatkossa voisivat tulla rangaistavaksi koskettelutekojen ohella. Sanallisia ahdisteluna rangaistavia tekoja voisivat olla ainakin työyhteisössä tapahtuva taivuttelu sukupuoliyhteyteen. Samoin sanallista ahdistelua voisi olla perusteeton kysely toisen seksuaalielämästä, jos kysely ei suoraan liity virka- tai työtehtävien hoitamiseen.
Ahdistelun tavoite voi olla ahdistelun kohteen halventaminen tai nöyryyttäminen.
Ahdistelija ei välttämättä tavoittele seksuaalisella ahdistelulla kiihottumista. Tavoite voi olla vallan tavoittelu ahdisteltavaan tai muihin nähden tai ahdistelun kohteen halventaminen tai nöyryyttäminen. Ahdistelun rangaistavuus edellyttää teon kohdistamista toiseen henkilöön.
Jatkossakaan toisen vilpitön vaatetuksen kehuminen ei ole ahdistelua. Sen sijaan epäonnistunut suuteluyritys työpaikan pikkujouluissa tai kollegan hameen nostaminen voivat siis jatkossa tulla rangaistavaksi seksuaalisena ahdisteluna, jonka rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Milloin alkoholi voi johtaa potkuihin?
Tavoitteena asennemuutos
Lainmuutoksella pyritään päivittämään asenteet vastaamaan nykypäivää, ennalta-ehkäisemään seksuaalista ahdistelua ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tässä suhteessa muutos on ennen kaikkea odotettu ja positiivinen.
Joka tapauksessa työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään, oli se rikoksena rangaistavaa tai ei. Häirintään työelämässä soveltuvat jatkossakin työsyrjintää ja työturvallisuusrikosta koskevat rangaistussäännökset.
Kirjoittaja Elsa Vasama on JHL:n oikeudellisen toimialueen lakimies.
Lue lisää:
KKO 2019:104
KKO 2020:38
finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L47 (Rikoslain työrikokset)
(Rikoslaki 39/1889 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®) finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20 (Rikoslain seksuaalirikokset)