31.1.2023

Ruoka maksaa maltaita, sähkölasku pelottaa: Kello kahden yöherätys ja JHL:läisten kekseliäisyys auttavat taltuttamaan nousevat elinkustannukset

voimalinja, ilmalämpöpumppu ja energianhinta

Moni suomalainen, etenkin omakotiasuja, tuskailee kalliiden sähkölaskujen kanssa. Myös ruoan hinta on noussut tuntuvasti. JHL:läiset Tarja Aavio-Järvelä ja Mervi Koivunen kertovat, kuinka he säästävät sähköä ja saavat rahat riittämään jokapäiväisiin menoihin.

Pääluottamusmies Tarja Aavio-Järvelä asuu miehensä Jounin kanssa Muurolassa, vajaa 30 kilometriä Rovaniemen keskustasta. Koti on vuonna 1990 rakennettu omakotitalo, jossa on 110 neliötä lämmintä asuinpinta-alaa. Lisäksi löytyy autotalli, varasto ja puulämmitteinen sauna.

– Meillä on suora sähkölämmitys, vastikään uusittu ilmalämpöpumppu ja varaava takka, onneksi, kertoo Tarja Aavio-Järvelä kodin energiaratkaisuista.

Tarja Aavio-Järvelä omakotitalon edessä.
Tajra Aavio-Järvelä asuu vuonna 1990 rakennetussa omakotitalossa miehensä Jounin kanssa. Talossa on sähkölämmitys.

Nykyisillä energianhinnoilla takasta on iso apu Aavio-Järvelälle, sillä pariskunnan kiinteähintainen sähkösopimus päättyi lokakuussa 2022 – juuri silloin, kun sähkön hinta oli huippulukemissa.

Vaihtoehtona oli joko toinen toistaan kalliimpi kiinteähintainen sopimus tai Nordpoolin sähköpörssin mukaan tunneittain vaihtuva sähkönhinta. He valitsivat jälkimmäisen.

Sähkönkulutus laski 33 prosenttia, mutta hinta nousi 536 prosenttia!

Vanhassa sopimuksessa sähkön kiinteä hinta oli 5,29 senttiä kilowattitunnilta. Uudessa pörssihintaan perustuvassa sopimuksessa marras-joulukuun keskihinta oli 28,4 senttiä kilowattitunnilta, eli yli viisinkertainen aiempaan verrattuna.

Tarja Aavio-Järvelä tutkii sähkölaskuja
– Yksin en selviäisi sähkölaskuista, sanoo Tarja Aavio-Järvelä.

Aavio-Järvelä kaivaa sähkölaskut esiin. Niistä ilmenee, että marras-joulukuussa 2021 kotona kului sähköä 3 337 kilowattia, ja lysti maksoi 176 euroa 53 senttiä. Vuotta myöhemmin samana ajanjaksona perheen sähkölasku oli 650 euroa 22 senttiä, vaikka sähkönkulutus oli pienentynyt 2 290 kilowattiin.

Karu johtopäätös on, että sähkönkulutus oli laskenut 33 prosenttia ja hinta noussut 536 prosenttia.

Säästötalkoot kannattavat

Loppuvuoden sähkölasku olisi ollut vielä tuntuvasti suurempi, ellei kaksikko olisi vähentänyt radikaalisti sähkön kulutusta. Säästötalkoisiin kuuluu se, että isäntä pistää herätyskellon soimaan joka ilta ennen nukkumaan menoa ja herää sen pirinään aamuyöllä.

– Silloin Jouni käy napsauttamassa lämminvesivaraajan päälle, sillä kello kahden ja neljän välillä sähkö on halvinta, Aavio-Järvelä sanoo.

energiankulutuksen seurantamittari
Mittarista näkee kunkin päivän tai edellisten päivien, viikon ja kuukauden energiankulutuksen.

1 Laske huonelämpötilaa varsinkin, jos asut sähkölämmitteisessä talossa.

Muihin säästötoimiin kuuluu sisälämpötilan laskeminen 22 asteesta 21:een. Myös lattialämmitys on kytketty saunaa ja pesutilaa lukuun ottamatta pois päältä.

– Tiloja lämmitetään sen verran että, vesijohdot eivät jäädy, kertoo Aavio-Järvelä.

Asianpesukoneen ja pyykkikoneen hän ajastaa käynnistymään vuorokauden halvimman hinnan aikaan.

– Silläkin uhalla, että paloturvallisuus saattaa vaarantua. Kerran pesukone kärysikin, mutta se tapahtui päiväsaikaan.

Tarja-Aavuio-Järvelä säätää pattereita
Tarja Aavio-Järvelä viihtyy itse neulomassaan islantilaisvillapaidassa. Se päällä tarkenee, vaikka huoneiden lämpötilaa laskee asteella tai parilla.

Lue lisää: Koulunkäyntiavustaja Katariina Richter on yksi kymmenistä tuhansista palkkatyötä tekevistä köyhistä: Ei koskaan pizzaperjantaita ja karkkipäivänä yksi laku

2 Paranna lämpöeristystä ja rakennuksen tiiviyttä. Myös ikkunoiden tiivitys kannattaa.

Aiemmin takassa roihusi tuli pari kolme kertaa viikossa, nykyään joka päivä. Puut kaksikko saa omalta metsäpalstalta.

Jotta pirtti pysyisi lämpimänä, pariskunta tilasi viime syksynä talon yläpohjan eristyksen alan firmalta. Hintaa tuli 2 000 euroa.

− Aiemmin löin auton roikkaan, ja siinä se saattoi olla tunteja. Vaan ei enää! Pääluottamusmies Tarja Aavio-Järvelä

− Lisäksi uusimme ilmalämpöpumpun nykyaikaiseen ja entistä tehokkaampaan. Se maksoi 2 500 euroa, kertoo Aavio-Järvelä.

Perheessä on kaksi autoa, koska mies tekee reissutöitä ja Aavio-Järvelä ajaa toisella autolla Rovaniemen keskustaan hoitamaan JHL:läisten edunvalvontaa.

– Aiemmin löin auton roikkaan, ja siinä se saattoi olla tunteja. Vaan ei enää! Nykyään käytössä on polttoainekäyttöinen moottorin lisälämmitin.

Tarja Aavio-Järvelä kohentaa tulipesää.
Takka tuo lisälämpöa Rovaniemen Muurolassa. Puut Tarja Aavio-Järvelä saa omalta metsäpalstalta.

”Yksin en selviäsi sähkölaskusta”

Lauhan tammikuun alun takia sähkön hinta on tullut alaspäin syksyn lukemista. Aavio-Järvelä kuitenkin muistuttaa, että Rovaniemen korkeuksilla talvea jatkuu pitkälle maalis-huhtikuulle.

– Kun huomioi elintarvikkeiden hinnannousun ja kahden dieselauton naftakulut, on pienituloinen ihmeissään. Jos asuisin yksin, en selviäisi sähkölaskusta, hän sanoo.

3 Sammuta tarpeettomat valot. Sauno harkiten. Vältä runsasta lämpimän veden käyttöä.

Hallitus on luvannut auttaa kalliiden sähkölaskujen takia pulassa olevia kotitalouksia. Aavio-Järvelä odottaa lopullisia linjauksia ja ohjeita kotitalouksien sähkötuen hakua varten.

– Kaikki apu otetaan kiitollisena vastaan. Sähkön arvonlisäveron ja sähkön siirtomaksun alentaminen eivät omakotiasujaa paljon lämmitä, hän sanoo.

Hintojen nousu hirvittää

Ylöjärvellä perhepäivähoitajana työskentelevä Mervi Koivunen on seurannut kasvavalla kauhulla peruselintarvikkeiden kohoavia hintoja. Vielä jokin aika sitten maitolitra maksoi pakallisessa S-kaupassa 82 senttiä litra, seuraavalla viikolla hinta oli 99 senttiä.

– Nyt se on laskenut 89 senttiin, hän iloitsee.

Kurkun kilohinta oli syksyllä 3,29 euroa, joulun edellä se maksoi jo 4,89 kilo. WC-papereissa sama juttu: paketin hinta nousi kertarysäyksellä alle kolmesta eurosta liki neljään.

– Maitoa kuluu ihan keppoisesti seitsemän litraa viikossa. Perhepäivähoitaja Mervi Koivunen

– Asun miehen kanssa kaksin, mutta hoidossa on neljä alle 5-vuotiasta lasta. Maitoa kuluu ihan keppoisesti seitsemän litraa viikossa, Koivunen kertoo.

Mervi KOivunen lumitöissä
Mervi Koivunen työskentelee perhepäivähoitajana Ylöjärvellä. Kallistuneen energian lisäksi häntä huolettaa elintarvikkeiden hinnannousu.

Omassa kodissa työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan lasten hoidosta aiheutuvat välittömät kustannukset. Korvausten taso ei ole kuitenkaan pysynyt inflaation tahdissa. Alle kouluikäisen aamiais- ja välipalakorvaus on tänä vuonna 88 senttiä päivältä ja ateriakorvaus 2,09 euroa/päivä.

4 Valmista kerralla enemmän ruokaa. Vältä turhaa lieden ja uunin käyttöä. Hyödynnä jälkilämpö.

– On oltava tarkka ja tingittävä jostain. Ennen hintojen nousua lasten välipalavoileivällä oli juuston lisäksi kinkkusiivu, nyt enää jompikumpi. Lisänä tarjoan jonkin hedelmän tai muun tuorepalan.

Ennen hintojen nousua Koivunen pyrki tarjoamaan lapsille ruoaksi tuoretta kalaa lähes viikoittain, nykyhinnoilla se ei onnistu.

Mervi Koivunen ajastaa astianpesukonetta
Kodinkoneet pyörivät silloin, kun sähkönhinta on alimmillaan. Kuvassa Mervi Koivunen ajastaa astianpesukonetta.

Lue lisää: Palkkaköyhyys tulee Suomelle kalliiksi: Pauliina käy työssä, venyy ja joustaa mutta on silti köyhä

Myös Ylöjärvellä pörssisähköä

Mervi Koivunen asuu miehensä kanssa tämän vanhassa lapsuudenkodissa, noin kuuden kilometrin päässä Ylöjärven keskustasta. Talo on rakennettu 1966 mutta pariskunta on remontoinut sitä pikkuhiljaa vastaamaan nykyvaatimuksia.

5 Maalämpö tulee pidemmällä tähtäyksellä edullisemmaksi kuin sähkö-, öljy- tai kaasulämmitys.

Maalämpöpumppu asennettiin taloon kymmenen vuotta sitten.

– Öljyn korvaaminen maalämmöllä oli iso investointi, mutta kotitalousvähennys ja kunnan energia-avustus auttoivat.

Mervi Koivunen pannuhuoneessa
Koivuset siirtyivät maalämpöön kymmenen vuotta sitten. Maalämpökone sijaitsee talon pannuhuoneessa.

Mutta maalämpökään ei ole ilmaista, sillä pumput kuluttavat sähköä – tosin vain noin kolmanneksen siitä, mitä suora sähkölämmitys maksaisi. Pariskunnan viime syys-, loka- ja marraskuun sähkölasku oli yhteensä 625 euroa, eli hiukan runsas 200 euroa kuussa.

– Marraskuun lopussa vanha sopimus katkesi, ja pitkän harkinnan jälkeen siirryimme pörssisähköön. Vaikka hyödynnämme halvat tunnit, oli pelkkä joulukuun sähkölasku 555 euroa.

Perunat takkaan kiehumaan

Koivunen seuraa kännykän näytöltä Fingridin tuntihintasovellusta ja ajastaa astianpesu- ja pyykkikoneet pyörimään sen mukaan. Hän opetteli ajastamaan jopa ilmalämpöpumpun, joka toimii tarvittaessa lisälämmönlähteenä.

6 Jos käytät pörssisähköä, ajasta pesukoneet ja muut kodinkoneet toimimaan halvimpien tuntien aikana. Myös sähköpatterit kannattaa ajastaa.

Talossa on neljä makuuhuonetta, joista kaksi on harvoin käytössä. Niiden lämpötila on laskettu 18 asteeseen.

– Kaksi aikuista pärjää hiukan viileämmässäkin, mutta hoitolasten takia leikkihuoneen ja keittiön lämpötila on pidettävä kahdessakymmenessä.

Televisio ja muut sähkölaitteet ovat jatkojohdon päässä, jotta herätevirta on helppo kytkeä pois päältä. Koivunen on myös entistä tarkempi lieden ja uunin käytössä ja on opetellut hyödyntämään jopa varaavaa takkaa ruoanlaitossa.

Mervi Koivunen kaittää perunoita takassa
Mervi Koivunen on opetellut hyödyntämään takkaa ruoanlaitossa. Siinä kiehuvat perunat ja kypsyvät pataruoat.

7 Käytä varaavaa takkaa. Siinä onnistuu myös ruoanvalmistus.

– Pörssisähkö maksoi pahimmillaan 80 senttiä kilowattitunnilta. Sellaisena päivänä en käytä liettä ollenkaan, vaan kypsytän pataruoan tai keitän perunat takassa.

Koivunen on positiivisen yllättynyt siitä, kuinka pienellä vaivannäöllä ja kekseliäisyydellä voi säästää pitkän pennin sähkölaskuissa. Joulukuussa 2021 sähköä kului 3 495 kilowattia, joulukuussa 2022 enää 1 982.

– Jos kulutus oli jatkunut ennallaan, olisimme saaneet joululahjaksi yli tonnin sähkölaskun.

Lisää energiansäästövinkkejä tarjoaa Astetta alemmas.