5.4.2023

Lakimies vastaa: Kenen eduksi edullisemmuussääntöä voi tulkita?

lakipykälä punaisella pohjalla

Edullisemmuussääntö sai poikkeuksellisen tulkinnan korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä. Ratkaistavana oli kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys, jossa työsopimuksen ja työehtosopimuksen työaikaa koskeva ehto oli ristiriidassa.

Korkein oikeus on arvioinut työsopimuksen ja työehtosopimuksen työaikaa koskevan ehdon välistä ristiriitaa, joka koski kilpailukykysopimukseen otetun työajan pidennystä. Ennakkopäätös siitä (KKO 2022:45) 30. kesäkuuta herätti paljon arvostelua.

Päätöksellä ratkaistiin oikeus pidentää työehtosopimuksin työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa ja siten heikentää työntekijän etuja. Kyseessä oli suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus ja vuonna 2016 kilpailukykysopimukseen otetun työajan pidennyksen soveltaminen.

Korkeimman oikeuden (KKO) päätös oli poikkeuksellinen. Työoikeudessa on vakiintuneesti noudatettu työntekijän suojeluperiaatteeseen perustuvaa niin kutsuttua edullisemmuussääntöä. Sen mukaan työsuhteiden ehtoja sääntelevien eritasoisten normien ristiriita, eli normikollisio ratkaistaan työntekijän eduksi. Tämän säännön perusteella on vakiintuneesti katsottu, että työnantajan on sovellettava työntekijälle edullisempaa työsopimusehtoa työehtosopimusmääräyksen sijaan. Korkein oikeus on soveltanut edullisemmuussääntöä useissa ratkaisuissaan.

Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitkä ovat alustatalouden uudet pelisäännöt?

Työehtoja sai heikentää

Työntekijän säännölliseksi työajaksi oli työsopimuksessa sovittu 37,5 tuntia viikossa. Työntekijä- ja työnantajaosapuolet sopivat paikallisesti kilpailukykysopimukseen perustuneen työehtosopimusmääräyksen mukaan, miten 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys kullakin työpaikalla toteutetaan. Työnantajayhtiössä oli tehty työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, jossa viikkotyöaikaan lisättiin puoli tuntia.

KKO katsoi, että työehtosopimuksella voitiin sopia työsopimuksen työaikaehdon heikentämisestä.

Korkein oikeus katsoi, että työehtosopimuksella oli voitu sopia tällaisesta työsopimuksen työaikaehdon heikentämisestä. Ennakkopäätös aiheutti oikeusoppineiden keskuudessa runsaasti arvostelua. Korkein oikeus piti selvänä, että asia ei voinut kuulua työtuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan vaan myös yleiset tuomioistuimet (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus) olivat asiassa toimivaltaisia.

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen sanamuoto tuki korkeimman oikeuden mielestä tulkintaa, jonka mukaan työajan pidentäminen koski kaikkia ylempiä toimihenkilöitä. Se katsoi, että muun muassa määräyksen sanamuodon ja kilpailukykysopimuksen tavoitteiden perusteella oli ilmeistä, että ehtoa tuli soveltaa kaikkiin sen piirissä oleviin työntekijöihin edullisemmuussääntö sivuuttaen.

Lue lisää: Lakimies vastaa: Pitääkö työehtojen muuttamisesta järjestää yt-neuvottelut?

Heikennys ei ollut kohtuuton

Kyseessä ei myöskään ollut niin olennaisella tavalla työntekijöiden työsopimuksen ehtoja heikentänyt muutos, että sitä voitiin pitää kohtuuttomana. Ratkaisussa oli kyse edullisemmuussäännön poissulkemisesta tilanteessa, jossa työehtosopimuksen osapuolet niin päättivät. Korkeimman oikeuden päätöksessä edullisemmuussäännön ei myöskään ole katsottu olevan esteenä sille, että työehtosopimusosapuolet poikkeuksellisesti sopivat työehtosopimusmääräyksiä noudatettavan enimmäisehtoina.

Korkein oikeus siten linjasi ennakkopäätöksellään, että työsopimuksen nimenomaista ehtoa voidaan muuttaa työehtosopimuksella työntekijän vahingoksi, jos kyse ei ole olennaisesta ehtojen huononnuksesta. Se totesi, että työehtosopimuksen osapuolten nimenomaisen tarkoituksen on käytävä selvästi ilmi työehtosopimuksesta tai tarkoituksen on oltava muutoin ilmeinen. Ratkaisussa ei avattu tarkemmin esimerkkejä siitä, millaisia työehtosopimukseen perustuvat olennaiset työsopimuksen ehtojen heikennykset olisivat. Lisäksi korkein oikeus korosti, että työsopimuksen ehtojen heikentäminen työehtosopimuksella on poikkeuksellista.

Kolumnin kirjoittaja Mika Hämäläinen on lakiasiainjohtaja JHL:n oikeudellisella toimialueella.

Lue lisää: KKO 2022:45