Ylös, ulos ja uurnille! JHL:n jäsenten joukossa on paljon ensi kertaa eduskuntavaaleissa äänestäviä. Data-analyytikko Gabriela Rendón on uunituore Suomen kansalainen, ja nyt hän hankkii ahkerasti tietoa ehdokkaista. Täysi-ikäisyys toi äänioikeuden opiskelija Laura Körkölle, joka tietää jo, kuka hänen äänensä saa.
Ketä sitä äänestäisi? Päätöksen aika on nyt, sillä eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi 22. maaliskuuta ja nurkan takana odottelee myös varsinainen vaalipäivä, sunnuntai 2. huhtikuuta.
Suomessa asuu nyt 4 500 000 ja rapiat äänioikeutettua – enemmän kuin koskaan ennen. Heistä osa äänestää ensimmäistä kertaa siksi, että on saavuttanut täysi-ikäisyyden. Osa taas pääsee uurnille saatuaan Suomen kansalaisuuden. Heitäkin on ennätyksellisen paljon, noin 130 000.
Nyt kaksi ensi kertaa uurnille rientävää JHL:läistä kertoo, mikä ratkaisee, kuka saa heidän äänensä.
1 Ympäristöarvot
Helsingin kaupungilla data-analyytikkona työskentelevä Gabriela Rendón sai Suomen kansalaisuuden joulukuussa 2022. Hänelle äänestäminen eduskuntavaaleissa on selvää.
– Sillä tavalla voin osallistua päätöksiin. Yritän löytää ehdokkaat, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin minä, ja sitten valita omani, JHL:läinen Rendón kertoo.
Rendón, 36, muutti Suomeen Meksikosta elokuussa 2016. Hänet toivat tänne pesti au pairina ja halu vierailla Muumimaailmassa. Rendón ihastui Suomeen ja päätti jäädä. Erityisesti häntä viehättää se, että kaupungitkin kukoistavat vihreinä. Eduskuntavaaleissa luontoystävällisyys on yksi tärkeistä ehdokkaan valintakriteereistä.
– Jos viheralueille rakentaminen jatkuu, puistoja ei kohta enää ole.
2 Pienipalkkaisten asema
Toinen ehdoton arvo on, että ehdokkaalta löytyy halua vaikuttaa matalapalkka-alojen tilanteeseen. Rendón muistuttaa, että väestö vanhenee ja osaavan hoitohenkilöstön tarve on yhä suurempi. Myös päiväkodit kärsivät henkilöstöpulasta, sillä ala ei houkuta.
Rendón on herkistynyt matalapalkka-alojen ongelmille etenkin tutustuessaan JHL:n muihin jäseniin. Hän toimii aktiivina paikallisessa yhdistyksessään ja maahanmuuttajaverkostossa sekä nuorisovastaavana.
3 Hyvät ideat
Gabriela Rendónille lopullisen valinnan seulominen ehdokasmassasta siintää vielä edessä. Hän haluaa tietää ehdokkaasta mahdollisimman paljon, kuten missä tämä on aiemmin työskennellyt ja toiminut. Meksikossa potentiaalisia ehdokkaita oli kourallinen, täällä pelkästään Helsingin vaalipiirissä satoja.
– Ehdokkaita on niin paljon, että valitseminen on vaikeaa. Kun ehdokas on kiinnostava, luen hänestä enemmän. Yritän saada rajattua mahdollisuudet kolmeen, joista sitten valitsen lopullisen.
Valinta tapahtuu puhtaasti arvojen perusteella.
– Sukupuoli tai ikä ei vaikuta päätökseeni. Tärkeää on vain, että ehdokkaalla on hyviä ideoita, hän sanoo.
– Ja jos saan kadulla ehdokkaalta mainoksen, yritän lukea sen. Data-analyytikko Gabriela Rendón, Helsinki
Vaaleista ja ehdokkaista löytyy monenkielistä ja selkosuomenkielistä tietoa useista Facebook-ryhmistä. JHL:n maahanmuuttajaverkostoa Rendón kiittää informatiivisesta Facebook-yhteisöstä ja aktiivisuudesta myös somen ulkopuolella: vaalien alla verkosto muun muassa pääsee tutustumaan eduskuntaan ja kansanedustajien työhön. Torstaina 23. maaliskuuta verkosto järjestää rasisminvastaisen vaalipaneelin, johon voit ilmoittautua täällä.
Myös oma tuttavapiiri auttaa tiedon saamisessa.
– Kun kaverini puhuvat, kuuntelen.
4 Avaimet maahanmuuttajataustaisten aktivointiin
Maahanmuuttajataustaiset ovat päättäjien keskuudessa aliedustettuina. Rendón kertoo pitävänsä reiluna, että heitä on mukana niin päättäjissä kuin ehdokkaissa. Maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat voivat myös kannustaa monista taustoista tulevia äänestäjiä aktiivisemmin uurnille.
Tähän asti vieraskielisten osuus äänestäjistä on laahannut valtaväestön perässä. Eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on korkeampi kuin muissa vaaleissa, sillä äänioikeuden tuova Suomen kansalaisuus lisää kiinnostusta. Rendón on seitsemässä vuodessa oppinut sujuvan suomen, mutta alkuun hän tarvitsi muunkielistä tietoa. Hänen mukaansa sitä on tarjolla, mutta sen saavuttaminen ei ole helppoa.
– Pitää tutkia paljon ja löytää kaikki itse.
Toinen haaste on saada ihmiset ymmärtämään, että suomalaisessa demokratiassa äänellä todella on merkitystä.
– Meksikolaiselle politiikka tarkoittaa yleensä, ettei mitään muutosta tapahdu. Valtio on korruptoitunut ja päättäjistä on sovittu jossain muualla.
5 Oikeanlaiset arvot
Vaalien alla puolueiden edustajat kokoontuvat väittelemään televisiotentteihin. Gabriela Rendón ei katso televisiota mutta seuraa uutisvälineitä varsinkin Instagramissa. Toisinaan hän kuuntelee Ylen selkokielisiä uutisia.
– Ja jos saan kadulla ehdokkaalta mainoksen, yritän lukea sen.
Suomi on vaalikoneiden suurvalta. Eri tahojen vaalikonealustat ovat ahkerassa käytössä, kun äänestäjät vertailevat ehdokkaita keskenään. Moni tekee vaalikoneen perusteella lopullisen valinnan.
Vaalikoneet ovat suomenkielisiä. Kuntavaaleissa äänioikeus ei ole sidottu kansalaisuuteen, ja Rendón kokeili vaalikonetta vuoden 2021 kuntavaalien alla. Kone tuotti hänelle listan mahdollisista äänestettävistä, ja sen jälkeen hän kävi lukemassa näiden vastauksia yksitellen. Erityisesti hän kiinnitti huomiota siihen, mitä ehdokkaat olivat vastanneet kysymykseen työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta.
– En välttämättä luota vaalikoneiden tuloksiin suoraan mutta luen ehdokkaiden omat vastaukset.
Rendón sai kiinnostuksen politiikkaan kotoa: hänen isänsä puolen suvusta löytyy useita poliitikkoja, ja lauantaisin kotona porisi vilkas keskustelu yhteiskunnallisista asioista. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että vielä joku päivä hakeutuisi itse suomalaiseen politiikkaan.
– Mutta en vielä. Ajattelen, että minun pitää tietää enemmän Suomen yhteiskunnasta ja politiikan rakenteista.
6 Konkreettinen puhe nuorille
Myös nuorten äänestysaktiivisuudessa on parantamisen varaa. Vuoden 2019 eduskuntavaalit antoivat syytä optimismiin, sillä 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista. Silti se laahasi yhä 55 prosentissa. Helsingin Sanomien Kantar-tutkimusfirmalla teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kolmas nuori aikoo äänestää varmasti.
Nuorille pitää pystyä kertomaan konkreettisesti, mihin kaikkeen äänestäminen vaikuttaa. Tätä mieltä on oululainen bioanalyytikko-opiskelija Laura Körkkö, 20. Hän sai äänestysoikeuden täysi-ikäisyyden myötä.
– Valitettavan harva tietää, mihin äänestäminen oikeasti vaikuttaa, Körkkö harmittelee.
Hänen mukaansa nuorten asioista pitää puhua kouriintuntuvilla termeillä ja kitkeä pois ajatus, että politiikka on vaikeaa. Kun kaikkien yhteisistä asioista puhutaan vaikealla jargonilla, nuoret eivät ymmärrä, miten ne liittyvät heidän arkeensa.
Körkkö kiittelee nuorille suunnattuja vaalikeskusteluja sekä sitä, että esimerkiksi nuorten pahoinvoinnista ja väkivallasta on keskusteltu asiallisesti. Silti:
– Nuorten asemaa on luvattu kohentaa, ylikuormittuvuutta vähentää ja mielenterveyspalveluiden piiriin pääsyä parantaa, mutta konkreettisia lupauksia teoista ei ole annettu.
Nuorten pahoinvoinnin kierre vaatii Körkön mielestä panostamista mielenterveyspalveluihin ennaltaehkäisevästi.
– Hoitoon tulisi päästä ajoissa. Tähän toivon nyt muutosta ja konkreettisia lupauksia.
7 Ratkaisut duunareille ja opiskelijoille
Myös Laura Körkkö on saanut innon vaikuttamiseen kotoa. Hän on JHL:n Nuorisofoorumin jäsen ja aktiivinen demarinuori. Gabriela Rendónin tapaan hänkin haluaa keskustelua työntekijöiden asemasta ja sote-alan tilanteesta.
Lisäksi hän perää keskustelua opiskelijoiden toimeentulon lainapainotteisuudesta ja opintotuen riittävyydestä.
– Meidän opiskelijoiden tuet perustuvat vahvasti siihen, että joudumme ottamaan lainaa tai käymään kokoaikaisesti töissä kokoaikaisen opiskelun lisäksi. Tämä johtaa ylikuormittumiseen ja oppimistulosten heikentymiseen. Miksi opiskelijat ovat ainoa yhteiskuntaluokka, joka pakotetaan tällaiseen? hän kysyy.
– Valitettavan harva tietää, mihin äänestäminen oikeasti vaikuttaa. Bioanalyytikko-opiskelija Laura Körkkö, Oulu
Körkön mukaan nuoret ovat ylikuormittuneita ja kokevat opiskeluiden lisäksi valtavia paineita työuran alkumetreillä ja sen jälkeenkin. Hänestä ehdokkaiden pitäisi keskustella enemmän myös duunareiden toimeentulosta ja siitä, kuinka työntekijöiden jaksamista voitaisiin parantaa.
8 Nuoret päättämään nuorten asioista
Laura Körkkö löysi oman ehdokkaansa vuoden alussa. Valinnan ratkaisivat työelämän tuntemus ja palkansaajan puolelle asettuminen sekä se, että ehdokas etsii ratkaisuja nuorten ongelmiin. Sosiaalinen media ja vaalikoneet vahvistivat, että heidän mielipiteensä kohtaavat. Päätöstä avitti myös henkilökohtainen tutustuminen ehdokkaaseen.
Sukupuoli tai etninen tausta eivät vaikuta ehdokasvalintaan, mutta ikä on Körkölle tärkeä ominaisuus. Hänen oma ehdokkaansa on samaa ikäluokkaa kuin hän itse. Toistaiseksi parikymppisiä ei valtakunnanpolitiikassa juuri näy.
– Päätöksentekoon tarvitaan nuoria.
