Laki vaatii, että vähintään viisi prosenttia sinunkin työpaikkasi työntekijöistä hallitsee ensiavun. Ilman ylläpitoa oppi kuitenkin unohtuu nopeasti. Lastenhoitajat Kati Tapaila ja Tuula Utter-Parkkinen kävivät kertaamassa taitojaan, jotta sormi ei mene suuhun tosipaikan tullen.
Joukko tamperelaisia varhaiskasvatuksen ammattilaisia kertaa ensiaputaitojaan ja -tietojaan Suomen Punaisen Ristin Tampereen osaston tiloissa. Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Laura Muurisen kanssa on harjoiteltu aamupäivä muun muassa elvyttämistä, ja iltapäivällä keskitytään teoriaan.
JHL:läiset varhaiskasvatuksen lastenhoitajat Kati Tapaila Atalan päiväkodista ja Tuula Utter-Parkkinen Niemenrannan päiväkodista ovat kaksipäiväisestä EA1-kurssista innoissaan. Kummankin EA1-kurssitodistus eli peruskurssin todistus on mennyt jo vanhaksi. EA1-todistus on voimassa kolme vuotta.
– Kertaaminen tuo varmuutta. Varmuus puolestaan saa aikaan sen, että tositilanteessa ei panikoi vaan toimii, Tapaila sanoo.
Hän pitää ensiaputaitoja hyvin tärkeinä. Päiväkodissa jokaisen on hyvä tietää, miten toimia, koska esimerkiksi aamuisin hoitaja on usein yksin lasten kanssa.
Työturvallisuuslain mukaan vähintään viidellä prosentilla työntekijöistä pitää olla ensiapukoulutus. Työnantajan on nimettävä yksi tai useampi työntekijä ensiaputehtäviin sekä huolehdittava siitä, että heillä on ensiapukoulutus. Lisäksi työpaikalla pitää olla riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
Korona lisäsi kurssitarvetta
Lukujen valossa ensiaputaidoille on tarvetta työelämässä muuallakin kuin päiväkodeissa. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot kertovat, että palkansaajille sattui vuonna 2022 114 600 työtapaturmaa, näistä 92 000 työtehtävissä ja 22 600 kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Suurin osa työtapaturmista oli lieviä. Yleisimpiä tapaturmia olivat kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset. Eniten tapaturmia sattui tehtaissa, hoitolaitoksissa ja kouluissa.
Tällä hetkellä ongelmana on se, että korona-aikaan ensiapukursseille on osallistuttu aiempaa vähemmän, ja nyt kurssitarve on suuri. Esimerkiksi päiväkodeissa työntekijät haluavat ensiapukursseille oppimaan ja kertaamaan, mutta työvoimapulan takia osallistuminen saattaa olla hankalaa.
– Luppoaikoina voisi välillä jättää kissavideot väliin ja katsoa ensiapuvideoita. Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Laura Muurinen
Ensiavun peruskurssilla opitaan toimimaan onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksessa, elvyttämään sekä antamaan ensiapu haavoihin ja palovammoihin. Myös nivelvammojen, murtumien ja myrkytystilanteiden ensiapu tulee tutuksi.
Ensiavun peruskurssin jälkeen voi osallistua syventävälle EA2-kurssille. Tarjolla on myös hätäensiapukursseja, joilla opitaan elvyttämistä, tukehtumistilanteessa toimimista ja auttamista onnettomuustilanteissa tai sairauskohtauksissa.
Ensiaputaidot osaksi työpaikan arkea
Kouluttaja Laura Muurinen kertoo, että moni suomalainen on saanut ensiapukoulutusta. Tietoja pitäisi kuitenkin kerrata, ja rohkeutta käyttää taitoja tarvittaisiin lisää. Hän painottaa, että tapaturman sattuessa tai onnettomuuspaikalla kannattaa toimia ja käyttää omaa arkijärkeään.
Ensiapua voi antaa monella tavalla. Hätänumeroon 112 pitää aina soittaa vakavassa tapaturma- tai onnettomuustilanteessa. Sieltä saa ammattilaisen ohjeet ja tarvittaessa apua paikalle. Puhelimeen on hyvä ladata 112 SUOMI-sovellus, niin soittaminen on hätätilanteessa helppoa ja soittajan sijainti välittyy nopeasti hätäkeskukselle.
Näin teet hätäilmoituksen:
- Soita hätäpuhelu numeroon 112 itse, jos voit.
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Kerro tarkka osoite ja kunta.
- Vastaa kysymyksiin.
- Kytke puhelimen kaiutintoiminto päälle ja jatka auttamista.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.
- Opasta lisäapu paikalle.
- Soita uudelleen, jos tilanne muuttuu.
Lähde: Suomen Punainen Risti
Muurinen sanoo, että ensiavusta pitäisi tehdä työpaikoilla osa arkea ja koulutuksessa saatuja oppeja jakaa työkavereille. Ensiapukurssin käyneet työntekijät voisivat kertoa saamistaan opeista toisille esimerkiksi palaverissa. Lisäksi ensiapuohjeita voi laittaa työpaikan ilmoitustauluille ja seinille.
– Kun tulee lukeneeksi ohimennen vaikka Heimlichin otteesta tai aivoverenkiertohäiriön oireista, asia pysyy mielessä eikä sormi mene suuhun auttamistilanteessa. Luppoaikoina voisi ainakin välillä jättää kissavideot väliin ja katsoa ensiapuvideoita, Muurinen vinkkaa.
Lapsille sattuu ja tapahtuu
Päiväkodissa kannattaaa Muurisen mielestä miettiä, millaisia ensiaputarvikkeita otetaan mukaan esimerkiksi metsäretkille. Työpaikkojen ensiapuvarustuksessa pitää huomioda mahdolliset riskit. Sekä työpaikoilla että kodeissa on hyvä olla välineet suuren verenvuodon tyrehdyttämistä varten.
Onko ensiapulaukkusi valmiina? Tarkista videolta!
Autossa tärkeitä välineitä ovat sekä ensiapuvälineet että taskulamppu ja suojapeite, jotta autettava saadaan pidettyä lämpimänä. Heijastinliivi on tarpeen, jos pitää toimia esimerkiksi pimeällä tiellä.
Kati Tapaila ja Tuula Utter-Parkkinen kertovat, että heidän työpaikoillaan tietynlaisia ensiaputaitoja tarvitaan melkeinpä päivittäin. Jokaisen työntekijän on syytä osata vaikkapa haavan hoitamista, koska työntekijä saattaa olla tapaturman sattuessa työvuorossa yksin.
– Tuntuu pelottavalta lyödä lasta lujaa, mutta taputtelukaan ei tukehtumistilanteessa auta. Lastenhoitaja Tuula Utter-Parkkinen
Lapsille sattuu vakavia tapaturmia harvoin, sillä heidän kudoksensa ovat joustavat.
– Nenäverenvuotoa, haavoja, pään lyömisiä, niitä sattuu. Olen lähtenyt kerran viemään lasta terveyskeskukseen tikattavaksi. Kylmäpussia tarvitaan melkein joka viikko, Tapaila kertoo.
Utter-Parkkinen nyökyttelee vieressä. Kaikkea pientä sattuu jatkuvasti. Viime aikoina on ollut muutamia hammasvammoja ja lasten sormia on jäänyt oven väliin. Ensiapuaitoja tarvitaan.
Tällä kurssilla hän haluaa painaa eritysesti mieleensä muun muassa sen, kuinka tukehtumisvaarassa olevaa lasta autetaan. Jos lapsen hengitysteissä on vierasesine, lapsi laitetaan pää alaspäin ja häntä pitää lyödä lapojen väliin.
– Sain rohkeutta käyttää voimaa, jos tilanne tulee vastaan. Tuntuu pelottavalta lyödä lasta lujaa, mutta taputtelukaan ei siinä tilanteessa auta.
– Kurssi on ollut innostava ja kouluttaja on erittäin hyvä ja selkeä. Päivä kului nopeasti. Ehkä myös JHL voisi järjestää jäsenille ensiapuiltoja, Utter-Parkkinen sanoo.