Ammattiliitto JHL on mukana historiallisessa lakossa, joka keskeyttää Suomen viennin kahdeksi viikoksi. Raideliikenteen ammattilaiset Haminassa ja Kotkassa ovat ottaneet järeän lakon tyynesti vastaan.
Junavaunujen jono jököttää paikoillaan Mika Kurttilan työmaalla. Normaalipäivänä Hamina-Kotkan satamassa kolistelee satoja junavaunuja, mutta nyt liikenne sataman ratapihalla seisoo, Kurttila kuvailee tilannetta puhelinhaastattelussa.
Kurttila on käynyt ratapihalla viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä. Ammattiliittojen lakkovahdit kiertävät kohteissa ennen jokaista työvuoroa. Lakko on pitänyt saumattomasti, eikä töihin pyrkijöitä ole näkynyt.
Kurttila työskentelee VR:n tavaraliikenteessä ratapihatyöntekijänä, ja hän on Kaakkois-Suomen alueen varapääluottamusmies yhtiön rautatielogistiikassa.
– Hallitus luulee, että se nujertaa ammattiliitot härkäpäisyydellään. Ei tule onnistumaan. Asiat eivät katoa sillä, että sinimusta hallitus käskee ja ay-liike vikisee, Kurttila tiivistää tunnelmat ensimmäisellä lakkoviikolla.
Historiallinen satamalakko
Kurttilan työpaikka, Hamina-Kotkan satama on Suomen toiseksi vilkkain. Vuonna 2023 sataman kautta liikkui yhteensä yli 13,8 miljoonaa tonnia tavaraa. Kurttila ja hänen kollegansa käsittelevät yleensä päivässä noin 15 junan verran vaunuja.
– Myös työnantajilla on hävittävää, jos työmarkkinat kriisiytyvät pysyvästi.
Tällä hetkellä ratapihalle ei junia saavu, sillä VR lopetti liikenteen heti maanantaina, kun lakko alkoi. Näillä näkymin liikenne seisoo kaksi viikkoa, sillä sovusta ammattiliittojen ja hallituksen välillä ei ole tietoakaan.
Syynä junien pysähtymiseen on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n liittojen laaja vientialojen poliittinen lakko, joka seisautti Suomen viennin maanantaina 11. maaliskuuta. JHL:n lisäksi lakossa on muitakin SAK:n jäsenliittoja, kuten Teollisuusliitto ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.
”Tarvittaessa lisätään panoksia”
Lakossa on mukana yhteensä noin tuhat JHL:n jäsentä, joiden työpaikat ovat satamissa ja rautateillä eri puolilla Suomea. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun JHL on tässä mittakaavassa mukana lakossa, joka vaikuttaa Suomen vientiin.
– Lakkoa ei voi juuri laajentaa, mutta kestoa voi aina pidentää.
Kurttilan työpaikalla Kotkassa kokemusta lakoista on kertynyt aiemminkin. Raideammattilaisten osasto Kaakon Satamat JHL järjesti helmikuussa 2024 lakon, joka keskeytti työt sataman ratapihalla. Silloin lakko kesti vain kaksi vuorokautta. Kurttila kertoo, että jäsenet ovat ottaneet pidemmän lakon tyynesti vastaan.
– On käyty keskustelua, että tarvittaessa lisätään panoksia. Lakkoa ei voi juuri laajentaa, mutta kestoa voi aina pidentää. Maanantaina meillä oli lakkokokous, ja sieltä tuli useammasta suusta, että tämä katsotaan loppuun asti ja tarvittaessa jatketaan.
Lakko on kiristänyt tunnelmat työmarkkinoilla äärimmilleen. Monet työnantajat ovat lopettaneet palkanmaksun esimerkiksi tehdastyöntekijöille, joiden työpaikka on suljettu toisen liiton lakon takia. Samalla työnantajat ottavat riskin tulevista oikeudenkäynneistä, sillä ei ole varmaa, voiko näin toimia lain mukaan.
Myös työnantajilla on hävittävää, jos työmarkkinat kriisiytyvät pysyvästi, Kurttila muistuttaa.
– Työehtosopimusten neuvottelukierroksista tulee entistä vaikeampia, lakkoaallot seuraavat toinen toistaan.
Lue lisää: 5 vinkkiä hallitukselle – ”Kiinnittäkää oikeisiin ongelmiin huomiota eikä köyhien kyykyttämiseen”
Hallituksen tyly leikkauslinja saamassa jatkoa
Eduskunta on jo ehtinyt nuijia läpi leikkauksia asumistukeen ja työttömyysturvaan. Tulossa on vielä liuta muutoksia, jotka rajoittavat lakko-oikeutta, vapauttavat paikallista sopimista ja sitovat palkankorotukset vientialojen tasoon. JHL on nostanut esiin, että monet hallituksen uudistukset on kopioitu käytännössä suoraan elinkeinoelämän vaalitavoitteista.
– Ei tämä näytä vieläkään maksavan tarpeeksi.
JHL ja muut SAK:n liitot ovat syksystä 2023 lähtien järjestäneet poliittisia lakkoja, jotka vastustavat hallituksen suunnittelemia työelämäuudistuksia. Muutokset heikentävät monen työntekijän ja pienituloisen asemaa. Vientialan lakon vaikutukset ovat järisyttäviä, mutta mukana on suhteellisen pieni joukko työntekijöitä.
– Tässä on käsittääkseni mukana noin 7 000 duunaria. He taistelevat puolentoista miljoonan palkansaajan edestä, Kurttila kuvaa tilannetta.
”Jos nyt mennään seljälleen, se on lopun alkua”
Lakkojen tarkoitus ei ole torpata kaikkia työelämän uudistuksia, vaan neuvotella niistä tasapainoisempi kokonaisuus, JHL:n kattojärjestö SAK sanoo. Mika Kurttilan mukaan lakkojen aika on nyt, vaikka työtaistelut voivat vaikuttaa jatkossa jopa yritysten mahdollisuuksiin palkata työvoimaa.
– Se riski on otettava, tämä tappelu on käytävä nyt. Työnantajalla tuntuu kyllä olevan rahaa. Vuorineuvokset ja patruunat ohjeistaa taustalla, että antaa mennä vaan. Eli ei tämä näytä vieläkään maksavan tarpeeksi.
Kurttila aavistelee, että hallituksen ja työnantajien todellinen tavoite on nujertaa ainakin SAK:n ammattiliittojen voima ja sitä kautta mahdollisuudet vaikuttaa suomalaiseen työelämään. Itse hän toivoisi, että Suomea rakennetaan jatkossakin yhdessä sopien.
– Jos nyt mennään seljälleen, se on lopun alkua. Kun mennään tarpeeksi eteenpäin, ollaan kohta siellä 30-luvun maailmassa, ja duunarilla ei ole oikeuksia.
Jutun pääkuvasssa ovat vasemmalta alkaen valtakunnallinen pääluottamusmies Mika Heikkilä, Kaakkoisen alueen työsuojeluvaltuutettu Kimmo Tervakari ja Raideammattilaisten osasto Kaakon Satamat JHL ry:n puheenjohtaja Mika Kurttila.