Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström puolustaa heikoimmassa asemassa olevia. Siitä työstä hän ei edes yritä suoriutua yksin.
Liitto oli jo läpeensä tuttu Håkan Ekströmille, kun hänet helmikuussa valittiin JHL:n uudeksi puheenjohtajaksi. Ekström liittyi jäseneksi vuonna 1989, jolloin hän teki opintojensa ohella töitä Turun Gubbhemmet-vanhainkodissa.
Vanhainkodissa oli epäselvyyksiä palkkoihin liittyvissä asioissa, joten Ekström marssi Kunta-alan ammattiliiton (nykyinen JHL) toimistolle ja pyysi apua.
– Saimme työpaikalla palkkaongelmat ratkaistua ja samassa yhteydessä liityin liittoon. Silloin ymmärsin, kuinka tärkeitä ammattiliitot ovat, Ekström kertoo.
Kolme vuotta myöhemmin liiton Turun-toimisto palkkasi hänet aluetoimitsijaksi vastuualueinaan Turunmaa ja Ahvenanmaa.
– Työskentelen mielelläni ihmisten kanssa. En tekisi tätä, jos työni koostuisi vain nurkkapöydässä istumisesta ja lausuntojen kirjoittamisesta.
Yli kolmenkymmenen vuoden aikana Ekström on neuvotellut JHL:n edustajana useita työehtosopimuksia.
– Nautin neuvottelupöydässä istumisesta, vaikka tilanteet ovat joskus vaikeita. Välillä keskellä kaaosta joisin kylmän oluen mieluummin kuin painisin vaikeiden asioiden kanssa.
Ekström sanoo jälkimmäisen lauseen pilke silmäkulmassaan. Huumori on tapa selvitä työstä.
– Huumorintaju kuuluu mielestäni arkeen, vaikka minut tunnetaan pitkistä puheistani.
Lakot ovat leimanneet alkukautta
JHL:n puheenjohtajuus on näköalapaikka sosiaali- ja työmarkkinakysymyksiin. Se tuo mukanaan vastuun, johon Håkan Ekström suhtautuu nöyrästi.
– Valta ei ole ikuista.
Ekströmistä tuli jo marraskuussa 2023 JHL:n väliaikainen puheenjohtaja. Hänen ensimmäisiä kuukausiaan puheenjohtajana ovat leimanneet lakot. Niiden lisäksi päivät täyttyvät kokouksista, toimeenpantavista päätöksistä, JHL:n strategian ja budjetin työstämisestä sekä lukuisista ad hoc -tehtävistä.
Puheenjohtaja on JHL:n kasvot, mutta Ekström korostaa, ettei hän toimi yksin.
– Yksikään ammattiliitto ei selviä puheenjohtajan tai pienen ryhmän työllä. Tämä on yhteistyöhön perustuvaa joukkuepeliä.
– Välillä keskellä kaaosta joisin mieluiten kylmän oluen.
Siksi Ekströmille on tärkeää kommunikoida avoimesti. Lakot ovat tehneet viestinnästä entistä tärkeämpää: JHL:llä on 430 järjestöä ja 165 000 jäsentä.
– Meidän on tavoitettava jokainen jäsen ja ymmärrettävästi sanoitettava, miksi vastustamme hallituksen politiikkaa ja ehdotuksia.
Ekströmin mukaan se on helpommin sanottu kuin tehty. Jäsenmäärän huima kasvu kuitenkin osoittaa, että JHL:n viesti on kulkeutunut myös heille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Ennen kaikkea Ekström toivoo tavoittavansa nuoremmat sukupolvet.
– Taistelu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa, mutta ei voi olla niin, että vain minun kaltaiseni 1960-luvulla syntyneet ihmiset ovat aktiivisia. Liiton pitää tuntua hyvältä vaihtoehdolta järjestäytyä.
Lue lisää: Laaja tutkimus: Nuoret jäävät ammattiliittojen ulkopuolelle vain siksi, että kukaan ei kysy
Toiveena vuoropuhelu
JHL:n puheenjohtajana Håkan Ekström on julkisessa asemassa – eivätkä kaikki ole hänen kanssaan asioista samaa mieltä. Puheenjohtaja painottaa arvoja: Hänelle on tärkeää työskennellä omia arvojaan lähellä olevien asioiden parissa.
– Saan puolustaa heitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Olen tasapainossa niin kauan kuin voin tehdä töitä heidän puolestaan.
Tasapaino on Ekströmille tärkeää. Kun sen löytää, voi jatkaa työtä julkisesta kritiikistä huolimatta.
Tällä hetkellä hän on huolissaan siitä, että Suomen hallitus ajaa työntekijöiden yli. Ekström on myös pettynyt siihen, että pohjoismainen tapa, jossa hallitus, työnantajat ja ammattiliitot kokoontuvat saman pöydän ääreen, näyttää väistyvän jonkinlaisen työnantajien ja hallituksen välisen sopimuksen tieltä.
– Olen tasapainossa, kun saan puolustaa heikoimmassa asemassa olevia.
– Ammattiliittojen puolesta olemme yrittäneet saada aikaan vuoropuhelua hallituksen kanssa. Ideologiset taustat näyttävät kuitenkin olevan niin vahvat, että on vaikea kuvitella hallituksen olevan valmis harkitsemaan suunnitelmiaan uudelleen.
Håkan Ekströmin mukaan todellista vuoropuhelua hallituksen kanssa ei ole syntynyt.
– Kyse on pikemminkin jonkinlaisesta teatterista tai farssista, jossa kaikkien pitää olla näyttelemässä. Siten hallitus voi väittää, että ammattiliitoilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa.
Hallituksen haluttomuus dialogiin johti alkukeväästä viiteen lakkokierrokseen, joihin on osallistunut enimmillään 300 000 ihmistä. Jatkossa Ekström toivoo oikeita neuvotteluja.
– Muuten meille jää enemmän tai vähemmän pysyvä konflikti, joka vuoksi uusien lakkojen todennäköisyys kasvaa.
Vaikka Ekström nauttii työtaisteluista, hän tarvitsee välillä etäisyyttä työhönsä. Puheenjohtajan rentoutumiskeinoja ovat shakinpeluu, mökillä käyminen ja postimerkkikokoelman työstäminen.
– Riippumatta siitä, millaisia tehtäviä ammattiyhdistysliikkeessä on, elämään tarvitaan myös toisenlaisia juttuja . Minulle harrastukset toimivat irtiottona työstä.