Itärajalla oli koko kesän autiota. Raja oli kiinni, eikä tulijoita ollut massoiksi, kuten keväällä pelättiin. Syksyllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen työntekijät toivovat edelleen rajan avaamista, mutta odotukset eivät ole korkealla.
Ei auto- ja rekkajonoja. Ei hupi- tai työ-matkoja. Ei tankkausmatkoja, luksustuotteiden viemistä Venäjälle tai puutavaran tuontia Suomeen. Ei huumeiden ja viinan salakuljetusyrityksiä.
Vaalimaan tulli- ja raja-asema seisoo autiona. Tunnelma kesäkuun puolivälissä on kuin Stephen Kingin pienoisromaanissa Langolieerit, jossa lentokone on päätynyt aikarepeämän kautta aavemaiseen toiseen aikaan. Siellä ei enää ole ihmisiä.
Vielä 2010-luvun alussa rekkajonot tukkivat tiet kymmenien kilometrien matkalta ennen rajaa. Venäjän Krimin-miehitys 2014, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat asteittain tyrehdyttäneet liikenteen Kaakkois-Suomen rajalla.
Lue lisää turvallisuudesta:
6 ongelmaa – missä ratkaisut? Vanginvartijoiden taakka kasvaa ja voimat hupenevat
Vaalimaata valvotaan kellon ympäri, mutta muuten työntekijöitä ei asemalla tarvita. Tullitarkastaja Sanna Metsämuuronen on tullut paikalle Motiivin pyynnöstä.
Aiemmin Metsämuuronen paineli Tullin autolla perään, jos joku yritti ajaa rajan läpi ilman, että paperit olivat kunnossa. Nyt auto kiertää tullivarastoilla hävittämässä haaviin jäänyttä laitonta tavaraa. Metsämuuronen haluaisi yhä tarkastaa raskaan liikenteen kuljetuksia ja kuskien papereita, mutta päivät kuluvat etänä paperitöissä tai työparin kanssa laitonta tavaraa tullivarastoilta hävittäessä.
– Tympäisee. Sitä haluaisi tehdä niitä hommia, joihin on tullut, Metsämuuronen huokaa.
– Työkavereitakin olisi kiva nähdä useammin.
Vielä 1990-luvulla asemalla suhtauduttiin venäläisiinkin kollegoihin työkavereina. Yhdessä tehtiin tullitarkastuksia, kahviteltiin, juhlittiinkin. Vähitellen toiminnot eriytyivät kahteen maahan.
Katso videolta Sanna Metsämuurosen mietteitä sodasta:
Lomautukset vältettiin komennuksilla
Loppuvuosi 2023 oli itärajan tullissa vaikea. Valtioneuvosto sulki ja avasi rajaa tiuhaan marraskuusta alkaen, kunnes laittoi sen kokonaan kiinni joulukuun puolivälissä.
Syynä sulkutoimille oli Venäjän järjestämä välineellistetty maahantulo. Välineellistäminen tarkoittaa, että toinen valtio järjestää laajamittaista maahantuloa, tässä tapauksessa turvapaikanhakijoita itärajalle.
Noin 350 tullilaista menetti normityönsä, mutta työnantaja vältti lomautukset komennuksilla sekä korvaavilla työtehtävillä, joita voi tehdä etänä.
– Työkavereita olisi kiva nähdä useammin.
Tullitarkastaja Sanna Metsämuuronen
Pari sataa työntekijää lähti Nuijamaalta, Vaalimaalta ja Imatralta vuoroissa muutamien päivien komennuksille länsi- ja etelärajalle. Uutta työtä löytyi muun muassa EU:n asettamien pakotteiden valvonnasta erityisesti Helsingin ja Kotka–Haminan satamista.
Venäjälle ei esimerkiksi saa viedä mitään, mitä voitaisiin käyttää sotateollisuuden välineenä.
Lähtö muille paikkakunnille tuli äkkiä
Lähtö muualla sijaitseviin meri-, lento- tai posti-tulleihin tuli työntekijöille turhan kovalla vauhdilla.
– Ihmiset suunnittelevat kolmen viikon vuorolistojen mukaan elämänsä, lasten päiväkodista hakemisia myöten. Osa sai lomalta palatessaan tietää, että pitäisikin olla Helsingissä, Tulliliiton puheenjohtaja Jari Ylönen kertoo.
Meritullin tullipäällikkö Pekka Äijälä ymmärtää, ettei lähteminen ollut helppoa, mutta kiire oli. Työvuorolistojen tekijät olivat kovilla, kun varauduttiin kaikkeen.
– Milloin rajaa suljettiin ja avattiin ja taas suljettiin päivän päästä. Me emme voineet kuin reagoida, ennakkotietoa Valtioneuvostolta ei saatu.
Tulliliitto olisi halunnut komennuksille edes viikon varoaikaa. Silloin työntekijät olisivat saaneet aikaa laittaa elämänsä järjestykseen. Silti puheenjohtaja Ylönen on tyytyväinen, että töitä riitti kaikille.
Osa vältti komennukset elämäntilanteen takia. Sanna Metsämuurosen kohdalla työnantaja jousti.
– En olisi saanut koiriani minnekään ja poissa ollessani kotitalon putket olisivat ehtineet jäätyä.
Metsämuuronen on yrittänyt käyttää avautuneen aikaikkunan järkevästi. Nyt on siivottu tulliaseman varastot, mihin autojonojen aikana ei ollut aikaa.
Tulli on myös kouluttanut väkeään kattavasti. Metsämuuronen on lisäkouluttautunut muun muassa voimankäytössä, ajoneuvon hallinnassa ja etälamauttimen käytössä.
Maastorajalla on ollut rauhallista
Vaalimaan tulli- ja raja-asemalta on noin kilometri matkaa rajavartioasemalle. Sieltä rajavartijat suuntaavat maastoon – metsään, pellolle, pusikkoon – tarkastamaan rajan koskemattomuutta.
Tavallisesti Suomen rajoilla Tulli tarkastaa tavarat ja Rajavartiolaitos eli Raja ihmiset. Vaalimaalla Tulli hoitaa kuitenkin raskaan liikenteen passintarkastukset ja Raja henkilöliikenteen tavaroineen. Maastorajaa valvoo aina rajavartija, niin myös täällä.
– Toistaiseksi rajalla on ollut hyvin rauhallista, vain muutamia ylitysyrityksiä. Mutta kaikkeen on varauduttu, kuten viranomaisen kuuluu, ylirajavartija Jarkko Eteläpää kertoo.
Katso videolta, kuinka Jarkko Eteläpään ja Wau-koiran yhteistyö sujuu:
Rajavartiolaitos on tehostanut valvontaa rajan sulkemisen takia, kertoo komentaja Kimmo Ahvonen Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Eteläpään työ ei silti ole muuttunut. Hän kävelee yhä koiran ja partioparin kanssa rajalla laittomien maahantulijoiden varalta.
– Jos vaikka turisti eksyy rajavyöhykkeelle, sakot tulee. Se todennäköisesti katsottaisiin lieväksi valtiorajarikokseksi, josta seuraa 14 päiväsakkoa.
Rajavartijat muodostavat valtionhallinnolle reaali-aikaisia tilannekuvia rajan tilanteesta muun muassa kenttähavaintojen, lämpökameroiden ja droonien avulla. Tiedustelu on muiden hommaa.
Rajan avautumista valmistellaan
Elokuussa raja on yhä kiinni. Pelättyjä turvapaikanhakijamassoja ei ole vieläkään tullut.
– Me ollaan jo totuttu tähän välitilaan. Kukaan ei odota enää mitään, tullitarkastaja Sanna Metsämuuronen sanoo.
Tulli valmistautuu kuitenkin kaikkiin vaihtoehtoihin.
– Yritämme ennakoida vaihtoehtoisia skenaarioita, jotta viimesyksyinen kiire vältettäisiin, kertoo tullipäällikkö Pekka Äijälä.
– Jos turisti eksyy rajavyöhykkeelle, sakot tulee.
Komentaja Kimmo Ahvonen
Rajavartijoilla sen sijaan on uutta säpinää. Eduskunta hyväksyi kiistellyn ”käännytyslain” kiireellisenä heinäkuussa.
– Koulutukset lain toimeenpanoa varten ovat käynnissä. Tuli myös hyvä mieli, että yksittäisen rajavartijan juridinen vastuu poistui laista, ylirajavartija Jarkko Eteläpää kiittää.
Eteläpää viittaa tapauksiin, joissa esimerkiksi EU-tuomioistuin tuomitsisi Suomen väärästä palauttamisesta. Uusi laki sallii ihmisen palauttamisen ilman turvapaikanhakumenettelyä, jolloin palautettu ei myöskään voi valittaa prosessista. Laki on ristiriidassa monien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, ja monet oikeusoppineet pitävät sitä hyvin ongelmallisena.
– Totta kai arviointi on ihan perustyötämme, mutta jos ihmisiä on kerralla kymmeniä tai satoja, havainnointi vaikeutuu. Tuntuisi kohtuuttomalta, että yksittäinen rajavartija saisi virheestä sanktioita, Eteläpää täsmentää.
Rajaturvallisuusunioni RTU ja ammattiliitto JHL ajoivat käännytyslakiin kirjausta, että yksittäiselle rajavartijalle ei saisi tulla rikosoikeudellisia seuraamuksia palautuksista.
Lopulta perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan yksittäinen rajavartija ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
– Luotan suomalaiseen oikeusvaltioon: jos tällaista luvataan, se pidetään ja vastuu menee lainsäätäjille, RTU:n puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo sanoo.
Eriäviäkin tulkintoja on. Esimerkiksi Ylen haastattelemien rikosoikeuden professorien mukaan on selvää, että rajavartija voi joutua rikossyytteeseen soveltaessaan käännytyslakia. Rajavartiolaitos on jutun mukaan eri mieltä.
Julkisuudessa ei kerrota, mitä nyt tapahtuu
Syyskuun alussa raja on edelleen kiinni, eikä näköpiirissä ole sen avaamista.
Hirvonsalo arvioi, että rajavartijoiden koulutusten puolesta syys–lokakuussa voisi olla mahdollista kokeilla rajan avaamista joillain asemilla.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Se ei ole julkista tietoa, sanoo Rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö Jussi Napola Rajavartiolaitokselta. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei antanut Motiiville haastattelua.
Kukaan rajalla työskentelevistä ei oleta, että raja avautuisi pian – ainakaan kokonaan. Ja aina on mahdollista, että Venäjä alkaa siirtää ihmisiä uudestaan rajalle, mitä myös päättäjät pitävät tällä hetkellä hyvin todennäköisenä.
– Käytäntö näyttää, onko uudesta laista mihinkään, Hirvonsalo summaa.
Pysähtyneisyys jää itärajalle.
Tulliliitto ja Rajaturvallisuusunioni ovat JHL:n yhteisöjäsenliittoja.