Kirjastotyöntekijöiden työhyvinvointi on hyvällä mallilla. Työssä viihtymiseen vaikuttaa monta eri tekijää, joista muutkin alat voisivat ottaa oppia.
Kirjastolaiset tekevät merkityksellistä työtä, he ovat innostuneita työstään ja kokevat, että pääsevät hyödyntämään ammattitaitoaan. Tällaisia tuloksia kertoo Kirjastoalan työntekijäselvitys (2024).
– Asiakkailla on hyvissä tuloksissa suuri merkitys. Lähes jokainen sisääntulija arvostaa kirjastojen palvelua, sanoo Aki Huovinen.
Huovinen on työskennellyt pitkään Oulun kirjastoissa eri tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii kolmatta vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna.
Huovisen kommentti tukee selvitystä: sen mukaan 97 prosenttia kirjastojen työntekijöistä kokee, että asiakkaat arvostavat heidän työtään.
– Kirjasto saa aina hyvät pisteet, kun kysytään kunnan suosituinta palvelua. Kyllähän työ on mukavampaa, kun asiakaskontaktit ovat positiivisia ja kiitosta tulee.
Kirjastolaisilla on vahva kollegoiden tuki ja hyvähenkinen työyhteisö. Huovisen mukaan kirjastoon päätyy töihin ihmisiä, jotka pitävät kirjoista, musiikista, elokuvista ja peleistä, eli kaikesta siitä, mikä työssä on jatkuvasti ympärillä. Se vaikuttaa työhyvinvointiin väistämättä.
Lue lisää: Harri Annala toi lautapelit Suomen kirjastoihin
Työntekijällä on mahdollisuus kehittää omaa alaa
Kirjastojen työntekijät ovat osanneet kääntää vaikeudetkin voitoksi. Näin kävi esimerkiksi koronapandemian aikana, kun kirjastolaiset saivat itse kehittää työtään vaikeassa tilanteessa.
Aki Huovisen mukaan pandemia osoittautui ammatti-identiteetin kannalta jopa hyväksi, koska se kirkasti palvelun tärkeyttä. Tietyt digitaaliset asiat eivät ehkä muuten olisi edenneet. Kirjastolaiset osoittivat kekseliäisyyttä.
– Opettelimme tekemään esimerkiksi podcasteja kirjaston sisällöistä.
Kirjastolaisia motivoi myös taistelu sivistyksen puolesta. Tutkitun tiedon merkitystä väheksytään yhä enemmän, mutta kirjastoissa halutaan toimia tätä kehitystä vastaan.
Kirjastossa pääsee tekemään osaamistaan vastaavaa työtä
Moni tutkimus kertoo huolestuttavia viestejä työelämästä. Ongelmia, uupumista ja pahaa oloa riittää. Miksi kirjastoilla pyyhkii näin mainiosti?
– Kirjastoala on hyvin naisvaltainen ja naiset kertovat usein tuntojaan rehellisesti ja kattavasti, selittää JHL:n vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta.
Monella alalla olisi paljon opittavaa kirjastoista.
Rannan mukaan tutkimuksessa korostui, että ammattilaiset pääsevät tekemään osaamistaan vastaavaa työtä. Esiin nousi toinenkin työhyvinvoinnin elementti: esihenkilötyö on osaavaa ja johto kuuntelee työntekijöitä.
Myös muuntautumiskyky ja työelämän metataidot ovat kirjastoihmisten vahvuuksia. Näitä ovat esimerkiksi ihmissuhde-, vuorovaikutus-, ongelmanratkaisu- ja teknologiset taidot.
– Heillä on myös kykyä kohdata kaikenlaisia ihmisiä. Nykykirjastoissahan voi tehdä vaikka mitä. Kirjastot ovat monitoimikoneita, joissa on paikka eri-ikäisille ja eri kulttuureista tuleville ihmisille.
Lue lisää: Kirjastovirkailijat Auli ja Tiina ovat pitkäaikainen työpari, jolta luonnistuu myös sanaton kommunikointi
Kirjastolaisilla on vahva ammatti-identiteetti
Ei työ kirjastoissakaan ole täydellistä. Urakehitysmahdollisuudet koetaan vaatimattomiksi ja palautumisessa on haasteita. Kaikkea ei aina ehdi tehdä työajalla, koska resurssit ovat niukat ja tehtäväkuvien laajentuminen on lisännyt kuormaa.
Palautumista vaikeuttaa se, että työ on sirpaloitunutta ja välillä kiireistä. Aki Huovinen on aina yrittänyt palautua töissä mikrotaukojen avulla.
– Esimerkiksi hyllytyksen ohessa tulee aina joku kiinnostava kirja vastaan, ja sitä voi jäädä vähäksi aikaa selailemaan, hän kertoo.
Kirjastolaisilla on vahva ammatti-identiteetti, mutta he eivät ole sellaisia kuin moni kuvittelee. Huovinen on koko 20-vuotisen uransa ajan yrittänyt murtaa mielikuvaa, jonka mukaan kirjastoissa työskentelee introverttejä puurtajia.
– Toki porukka on heterogeenistä, mutta työ on jatkuvaa esilläoloa ja asioiden esittelyä, joten meillä on todella paljon ulospäin suuntautunutta porukkaa.
Kirjastoissa vallitsee arvostus ja luottamus
Monella alalla olisi paljon opittavaa kirjastoista. Selvityksen mukaan työnantaja tukee työntekijöitä ja työaikaa varataan osaamisen kehittämiseen. Työpaikalla saa arvostusta ja työyhteisössä vallitsee luottamus.
– Nämä hyvät asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikkialla, sanoo Anne Ranta.
Aki Huovinenkin nimeää matalan hierarkian ja esihenkilöiden tuen keskeisiksi tekijöiksi siinä, että kirjastoissa voidaan hyvin. Tärkeää on myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Jopa 87 prosenttia selvitykseen vastanneista koki, että se onnistuu hyvin.
– Yhteisöllisyys on vahvaa. Pystymme sopimaan asioista keskenämme, Aki Huovinen sanoo.
Kirjastoissa työskentelee noin 5 000 ihmistä, joista Kirjastoalan työntekijäselvitykseen vastasi 1 502. Kyselyn tilasi alan ammattijärjestöjä ja aatteellisia järjestöjä kokoava Minerva-ryhmä. JHL on ryhmän jäsen.