Kuka tuuraa lastenhoitajaa, kun hän on ruokatauolla tai sairauslomalla? JHL:n selvityksen mukaan päiväkotien käytännöissä vallitsee villi länsi. Paimiossa työntekijät nähdään nyt varhaiskasvatuksen tärkeimpänä voimavarana.
Lastenhoitaja avaa paimiolaisen Hanhijoen päiväkodin arkiaamuna kello 6.30. Opettaja saapuu seitsemältä. Päivävuorolaiset tulevat viimeistään yhdeksän maissa.
Kun kaikki ovat tulleet töihin, tiimit sopivat, missä kohtaa päivästä kukin pääsee tauolle. Yleensä aamuvuorolaiset menevät tauolle ensimmäisinä, kunhan lapset ovat saaneet aamupuuron syötyä.
– Emme jousta tauoista, vaikka monissa tilanteissa se olisi helpoin ratkaisu, sanoo lastenhoitaja Marjaana Oksanen, joka työskentelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajana.
– Pitemmän päälle taukojen puute näkyy hyvinvoinnissa. Tekee todella hyvää päästä kesken päivän omien ajatusten pariin.
– Emme jousta tauoista, vaikka monissa tilanteissa se olisi helpoin ratkaisu.
Lastenhoitaja Marjaana Oksanen
Oksanen on JHL:n luottamusmies Paimion varhaiskasvatuksessa. Hän on tuonut työnantajalle toistuvasti esiin kentän toivetta, että käytäntöjä on selkeytettävä.
Minna Kymäläinen aloitti elokuussa esihenkilönä. Hän on vastannut toiveeseen esittämällä uutta taukokäytäntöä. Kymäläinen johtaa Paimiossa myös Preitilän ja Lempilän päiväkoteja. Kaikki ovat kahden lapsiryhmän päiväkoteja, ja kaikissa on käytössä samat ohjeet.
– Näin päiväuniaikaan ei kasaudu painetta käydä tauolla, hän sanoo.
Periaatteessa uniaika on oiva kohta käydä tauolla, mutta käytännössä joku lapsista tarvitsee aina apua: yhtä ei nukuta, toisella lipsahti lasti housuun. Sitten ei enää ehdikään tauolle.
Tauot on pakko pitää
Moni lastenhoitaja ei saa päivittäistä lepotaukoa työvuoronsa aikana. Tähän viittaa kysely, jonka JHL toteutti viime syksynä kasvatuksen ja ohjauksen ammattialafoorumin verkkokeskustelualustalla. Kyselyyn tuli muutamassa päivässä 78 avointa vastausta 51 kunnasta ympäri maan.
Vastaajat työskentelevät sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tulokset eivät ole tilastollisesti päteviä, mutta ne kartoittavat yleisellä tasolla päiväkotien ahdinkoa.
Monin paikoin työntekijöiden ruokailu tulkitaan päiväkodeissa lepotauoksi. Sitä se ei kuitenkaan ole, jos ruokailu järjestetään malliruokailuna eli niin, että työntekijä syö lasten kanssa näyttääkseen mallia. Myöskään omien eväiden syöminen lapsiryhmän kanssa ei ole lepotauko.
Paikallaolo on täyttä työtä, kuten yksi vastaajista kuvaa:
”Oma ruokailu varsinkin pienten ryhmässä on kiireistä ja usein todella katkonaista kun samalla autetaan pieniä, tarjoillaan lisää, pyyhitään lattialle kaatuneet maidot tai autetaan vessaan lähtenyttä. Ja joskus myös pienimpiä pöytään nukahtaneita viedään jo nukkumaan ja oma ateria jää lämmitettäväksi myöhemmin.”
– On käsittämätöntä, että Suomessa on rakennettu uusia päiväkoteja, joissa ei ole henkilökunnan taukohuonetta.
Ammattiala-asiantuntija Sanna Pihakivi
Ruokailun saa toki järjestää lapsiryhmässä, kunhan työntekijä saa lisäksi vähintään 20 minuutin lepotauon ja kymmenen minuutin kahvitauon lapsiryhmän ulkopuolella. Taukoja ei saa sijoittaa työpäivän alkuun eikä loppuun, eikä niitä saa yhdistää yhdeksi pitkäksi tauoksi.
– Aamulla tullaan ovesta sisään ja hyvä, kun päivän aikana vessaan ehtii. Työ lasten kanssa on intensiivistä. Jos työntekijät saisivat heille kuuluvat tauot, jaksaminen parantuisi, JHL:n ammattiala-asiantuntija Sanna Pihakivi sanoo.
Joissain päiväkodeissa ongelma on, että lapsiryhmästä ei käytännössä pääse pois.
– Tällöin taukotiloihin pitäisi kiinnittää huomiota. On käsittämätöntä, että Suomessa on rakennettu uusiakin päiväkoteja, joissa ei ole henkilökunnan taukohuonetta.
Sijaiskäytännöt ovat esihenkilön vastuulla
Toinen varhaiskasvatuksen kuuma peruna on sijaisten järjestäminen sairaustapauksissa. Sijaisjärjestelmän sekavuus kuormittaa työntekijöitä.
Ongelmia aiheutuu erityisesti silloin, kun päiväkodin ovet avaava aamuvuorolainen herää yöunilta sairaana. Ammattialafoorumin kyselyssä kymmenet työntekijät kertovat sopivansa keskenään Whatsappissa tai muussa viestimessä, pääseekö joku paikalle ottamaan aikaisimmat lapset vastaan.
Näin ei saisi olla.
– Whatsapp-ryhmät eivät ole asiallisia, työnantaja ei voi sellaiseen velvoittaa. Pitäisi sopia varallaolosta etukäteen ja maksaa hälytysrahaa, varhaiskasvatuksen sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi JHL:stä sanoo.
– Whatsapp-ryhmät eivät ole asiallisia. Työnantaja ei voi sellaiseen velvoittaa.
Sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi
Työntekijällä kun ei ole velvollisuutta olla vapaa-aikanaan tavoitettavissa työasioissa.
Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (kvtes) mukaan viranhaltijan tulee ilmoittaa esihenkilölle esteestä, kuten sairastumisesta. Paikallisella sopimuksella pykälästä voidaan poiketa esimerkiksi siten, että sairastumisilmoitusten vastaanottaminen määrätään jollekulle muulle.
– Silloinkin siitä pitää maksaa. Yhtä hyvin voitaisiin järjestää niin, ettei kukaan tule aamuvuoroon yksin. Kahden sairastuminen yhtä aikaa on suhteellisen epätodennäköistä, varhaiskasvatuksen sopimusasiantuntija Maija Wilskman JHL:stä sanoo.
Lue lisää: Riittämättömyyden tunne ja henkilöstövaje kuormittavat varhaiskasvatuksen ammattilaisia:
”Maailman parhaasta työstä on tullut päivästä toiseen selviytymistä”
Paimio kielsi Whatsapp-ryhmät
Paimiossa Whatsapp on kielletty virallisena viestintäkanavana jo tietoturvasyistä. Työvuoroja voidaan sumplia etukäteen Teams-viestipalvelussa, sairaustapauksissa soitetaan. Työvuorot ovat aina esihenkilön vastuulla, muistuttaa Paimion varhaiskasvatusjohtaja Tuulia Tamminen.
Syksyn mittaan kaikkien päiväkotien työntekijät ovat saaneet omat työpuhelimet. Niillä pääsee helposti Teamsiin ja Wilmaan pääsee omalta puhelimelta silloin, kun itse ehtii.
– Taloa ei saa pitää auki ilmaiseksi tai kipeänä.
Lastenhoitaja Marjaana Oksanen
Aamuvuorolaisen sairastumistilanne on Paimiossakin edelleen avoin kysymys. Päivystävän esihenkilön saa sunnuntaina kiinni kello 17–18 välillä ja viikolla päivisin, mutta se ei auta yön aikana sairastuvia.
– Nyt ollaan vielä tyhjän päällä. Ei taloa voi pitää kiinni, jos aamuvuorolainen sairastuu. Vanhemmat eivät pääse töihinsä. Taloa ei saa kuitenkaan pitää auki ilmaiseksi tai kipeänä, Marjaana Oksanen summaa.
Aamuvuorolaisten sairaustapaukset ovat vielä keskustelussa, sillä johtajienkaan ei tarvitse olla jatkuvasti saavutettavissa, sanoo Tuulia Tamminen.
– Meillä on hyvä keskusteluyhteys työntekijöiden kanssa. Asioita on mahdollista järjestää, jos vain keskustellaan, Tamminen lupaa.
Selkeät käytännöt ovat elintärkeitä työhyvinvoinnille
Tauot ja selkeät ja reilut tuurauskäytännöt ovat avaimia hyvinvointiin päiväkodeissa. Kyse on työsuojelusta eli työnantajaa pakottavasta lakisääteisestä velvollisuudesta, huomauttaa JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen.
– Ei kyse ole vain siitä, että paussia on kiva pitää. Tauoilla suojellaan työntekijöiden terveyttä.
Hyvärisen mukaan taukojen poisjäänti on sen peruja, että työtahti päiväkodeissa on kiristynyt. Erityishuomiota vaativia lapsia on enemmän kuin ennen ja resurssit on pistetty niin tiukille, ettei ylimääräisiä käsiä välttämättä ole avuksi. Opettajille on tullut lisää kirjaamistyötä, jolloin hoito- ja ohjaamistyötä on jäänyt hoitajille enemmän.
– Niin kauan kuin työntekijät venyvät ja joustavat ja paikkaavat esihenkilöiden töitä, mikään ei muutu.
Työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen
– Onhan se totta, että lapsia ei voi jättää yksin. Jos työntekijöitä ei ole tarpeeksi, taukoja ei välttämättä voi pitää. Mutta näin ei saisi olla. Palautua pitää voida päivälläkin.
Aina esihenkilöt eivät pysty vaikuttamaan niin paljon kuin haluaisivat. Hyvärinen muistuttaa, että monet johtajat ovat kuormittuneita, sillä suuriakin päiväkoteja saattaa olla johdettavana useita.
– Niin kauan kuin työntekijät venyvät ja joustavat ja paikkaavat esihenkilöiden töitä, mikään ei muutu.
Paimio satsaa varhaiskasvatukseen
Paimiossa varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuormaa keventävät niin kutsutut velhot. He ovat lastenhoitajia, joilla on erityispedagogista osaamista esimerkiksi neuroepätyypillisten kanssa toimimisesta. Ryhmissä on usein neljä kasvattajaa.
Myös johtotiimi pohtii jatkuvasti yhteisiä käytäntöjä koko kaupungille.
Paimiossa varhaiskasvatuksen investointirahat on käytetty tänä vuonna kalusteisiin: sähköpöytiin, tuoleihin ja taukotilojen tekemiseksi viihtyisimmiksi.
Lisäksi kaupunki tuo varhaiskasvatukseen lähes kaksivuotisen työhyvinvointiohjelman, jossa ulkopuolinen kouluttaja kouluttaa koko henkilöstöä.
– Meillä on ajatus siitä, että kasvattajat ovat meidän tärkein voimavaramme, joten haluamme pitää heistä huolta. Kun työntekijät voivat hyvin, koko työyhteisö voi hyvin, varhaiskasvatusjohtaja Tuulia Tamminen sanoo.
Esihenkilöt ovat käyneet työhyvinvointijohtamisen koulutuksen.
Paimiossa alan veto- ja pitovoima on hyvä. Avoimiin hakuihin tulee aina reilusti hakijoita, Tamminen kertoo.
– Nyt keskitytään keskustelukulttuurin kehittämiseen ja käytännönratkaisuihin. Esille on tarkoitus nostaa myös hyviä asioita. Varhaiskasvatuksesta puhutaan julkisuudessa kovin negatiivisesti, vaikka hyviä hetkiä riittää, Tamminen kiteyttää.