Monimuotoisen ja yhdenvertaisen työpaikan väki innovoi ahkerasti, voi hyvin ja menestyy yhdessä. Sen sijaan syrjintä voi tulla kalliiksi.
Vantaan vankilassa on 260 vankia. Heistä muita kuin kantasuomalaisia on lähes puolet ja he edustavat kymmeniä eri kansallisuuksia.
Vankilan virkamiehistä lukuisat ovat toisen polven maahanmuuttajia. He puhuvat muun muassa arabiaa, farsia, venäjää, espanjaa ja ranskaa.
Monikulttuurisessa työympäristössä laajasta kielitaidosta on hyötyä. Asiat etenevät sujuvasti ja kaikki tulevat ymmärretyiksi, kertoo yksikönpäällikkö Annika Finnberg.
– Tämä on tärkeää erityisesti haastavissa tilanteissa.
Lue lisää: Vanginvartija Vesagh Jaberi paljastaa, mikä on hänen tärkein taitonsa
Finnberg painottaa myös erilaisten kulttuurien ja taustojen ymmärtämistä. Eri taustoista ja maista tulevilla voi olla viranomaisten toiminnasta toisenlainen käsitys kuin kantasuomalaisilla.
Monimuotoisuus tuo työpaikalle uusia tapoja tehdä.
– Vangilla voi olla esimerkiksi kokemus oman maan viranomaisten korruptoituneisuudesta tai turvattomista vankiloista. Tämän kokemuksen ymmärtäminen ja huolen hälventäminen on tärkeää.
Vantaalla työntekijöiden rekrytoinnin monimuotoisuus on ollut määrätietoista jo kauan. Se on myös välttämätöntä, sillä vankila hoitaa kansainvälisiä vankikuljetuksia maasta toiseen.
Vankila on esimerkki siitä, että eri taustoista tulevat työntekijät ovat suuri rikkaus. Monimuotoisuus tuo uusia tapoja tehdä ja erilaisia näkemyksiä, jotka johtavat onnistumisiin.
Monimuotoisuus tuottaa hyvää kaikille
Suomi kärsii monen maan tavoin työvoimapulasta. Kansainvälisillä markkinoilla maan ei kannata tulla tunnetuksi syrjinnästä.
– Monimuotoisuutta suosivilla työpaikoilla innovoidaan enemmän ja taloudellinen menestys paranee, lisää JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen.
Monimuotoisilla työpaikoilla on esimerkiksi eri kansalaisuuksia, eri ihonvärejä, eri ikäisiä sekä vajaatyökykyisiä. Yhdenvertaisessa työpaikassa jokainen voi olla oma itsensä. Se lisää työhyvinvointia. Lisäksi yhdenvertaisuus on ihmisoikeus, ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Tämän pitää näkyä työpaikoilla.
Lue lisää: Asiointitulkki Zabi Yawari ei saa lohduttaa itkevää asiakasta
Asiakaskokemuskin paranee, kun palvelua saa ihmiseltä, jolla on samanlaista taustaa kuin itsellä.
– Tutkimusten mukaan erityisesti kulttuurinen ja etninen monimuotoisuus on yhteydessä asiakastyytyväisyyteen, parempaan kannattavuuteen ja innovatiivisuuteen, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom.
Hän muistuttaa, että monimuotoisuus on huomioitava kaikessa toiminnassa. Muuten henkilöstön monimuotoisuuden hyödyt jäävät toteutumatta.
Jokaisen vastuulla puuttua
Työterveyslaitoksen barometrin (2020) mukaan eniten syrjintää kohtaavat maahan muuttaneet, sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja vammaiset.
JHL:n teettämä haastattelututkimus (Aula Research, 2023) taas kertoo, että yleisimmät syrjinnän syyt työnhaussa ovat ikä, terveydentila ja etninen tausta. Jo vierasperäinen nimi riittää. Helsingin yliopiston tutkimuksessa muutama vuosi sitten lähetettiin 5 000 työpaikkahakemusta. Vähiten haastattelukutsuja tuli hakemuksiin, joissa nimi viittasi somalialaiseen taustaan.
Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä edellyttävät systemaattista johtamista ja ylimmän johdon sitoutumista. Ilman sitä esihenkilöiltäkään on vaikea vaatia mitään.
Vuodesta 2015 asti yhdenvertaisuussuunnitelma on ollut pakollinen vähintään 30 hengen työpaikoilla, mutta mikään ei estä pienempiäkin työpaikkoja laatimasta sellaista.
– Jos huomaa rasistista tai syrjivää puhetta, siihen pitää reagoida. Usein ajatellaan, että hiljaa oleminen on puolueetonta, mutta se on hyväksyntää, Merja Hyvärinen sanoo.
Puuttuminen vaatii rohkeutta. Silti jokaisella on vastuu luoda turvallista työilmapiiriä.
– Asiasta voi olla helpompaa kertoa esihenkilölle kuin puuttua itse. Tärkeintä on, ettei ongelmia lakaista maton alle.
JHL julkaisi lokakuussa 2024 yhdenvertaisuusoppaan, jossa kerrotaan keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tietoisuuden lisäksi tarvitaan herkkyyttä ja sitä, ettei tee liikaa omia oletuksia.
– Tummaihoinen ihminen voi olla syntynyt yhtä hyvin Mikkelissä kuin Afrikassakin.
Lue lisää: Toisinaan kehuminenkin voi olla merkki rasismista
Iso reservi jää hyödyntämättä
Maahanmuuttajien syrjintä rekrytoinnissa on surullista myös työnantajien kannalta. Paljon osaamista jää käyttämättä.
Ikääntyneempien työnhakijoidenkaan kohtelussa ei ole aina kehumista.
– Yli viisikymppiset eivät pääse töihin, vaikka toisella suupielellä puhutaan työvoimapulasta ja siitä, miten kaikkien panosta tarvitaan. Se kyllä suututtaa, Merja Hyvärinen sanoo.
– Siinä jää iso reservi hyödyntämättä. Viisikymppisillä on kokemusta, he ovat työkykyisiä, eikä heillä ole useinkaan lapsia, joiden sairastelu aiheuttaisi poissaoloja.
Eniten syrjintää kohtaavat maahan muuttaneet, sukupuolivähemmistöt ja vammaiset.
Palataan Vantaalle, vankilan muurien sisälle. Annika Finnbergin mukaan eri taustoista tulevien vartijoiden löytäminen on suhteellisen helppoa. Suomesta on tullut entistä monikulttuurisempi ja vartijan koulutukseen hakeudutaan hyvin. Vankilan rekrytointi-ilmoituksissakin on huomioitu henkilökunnan monimuotoisuuden tarve.
Monimuotoisuus sopii hyvin vankiloita ylläpitävän Rikosseuraamusviraston arvoihin. Monimuotoinen henkilökunta saa toisinaan kiitosta vangeiltakin.
– Tarvitsemme erilaisia osaajia. On myös tärkeää, että kohtelemme niin työntekijöitä kuin vankejakin yhdenvertaisesti – taustasta riippumatta.