Sota lopetti Zabi Yawarin lapsuuden, mutta hän löysi Suomesta uuden elämän. Nyt hän rakentaa siltoja maahan vasta muuttaneiden ja viranomaisten välille. Tutuiksi ovat tulleet niin päiväkodit ja koulut kuin poliisi ja sairaalat.
Malmin sairaalan odotustilassa istuu pari ihmistä. Asioimistulkki Zabi Yawari ei tiedä, kuka heistä on hänen asiakkaansa. Se selviää vasta, kun sairaanhoitaja kutsuu.
Etukäteen Yawari on saanut tietää vain tilan. Sen löytämiseksi hän on kysynyt apua sairaalan infosta. Kahviosta lähti kahvikuppi mukaan.
Yawari tervehtii asiakastaan lyhyesti ja tulkkaa tälle tehtävän tutkimuksen Afganistanissa puhutulla darin kielellä. Sitten hän palaa odotustilaan. Seuraavaksi häntä tarvitaan reilun tunnin päästä, kun on aika tulkata tutkimuksen tulokset.
Enimmäkseen Yawari tulkkaa aikuisille, mutta myös lasten puheterapia kuuluu kuvaan. Maahanmuuttovirasto, poliisi, sairaala, lääkäri, sosiaalitoimi, koulu ja päiväkoti ovat tulleet kymmenen vuoden tulkinuralla tutuiksi. Hän valmistui asioimistulkiksi vuonna 2016.
– Joskus vitsailemme tulkkien kesken, että olemme vähän kaikkien alojen asiantuntijoita. Melkein voisi kuulustelunkin jo hoitaa, hän sanoo ja nauraa.
Lue lisää: Neljävuotiaana Miguel Peltomaa heräsi outoon hiljaisuuteen – Nyt hän hurmaa yleisöjä viittomalla
Lapsuus loppui pakolaisuuteen
Tulkattavat eivät saa tietää tulkin taustoja. Darin lisäksi Yawari tulkkaa Iranissa puhuttua farsia. Dari ja farsi ovat vähän kuin ruotsi ja norja: lähellä toisiaan, mutta eri kulttuureiden kielet.
Farsi on Yawarin virallinen tulkkauskieli, mutta joskus sen puhujat pelkäävät väärinymmärryksiä vain siksi, että Yawari näyttää afgaanilta.
– Sanon silloin, että jos ei ole luottamusta, ei voi tulkata. Joskus homma on jäänyt siihen. Saan tällaisestakin keikasta palkkion, mutta ei se mukavaa ole.
Tulkkaustilanteisiin pääsee tällöin häivähdyksiä Iranin-muistoista. Ne juontuvat Yawarin pitkästä pakolaistaustasta.
Oli vuosi 1996, kun Taleban nousi valtaan Afganistanissa. Vanhoillisislamilaiselle, sunnalaiselle äärijärjestölle teki tilaa pitkän sisällissodan ja Neuvostoliiton-sodan jättämä kaaos.
Siihen päättyi kuusivuotiaan Zabi Yawarin varhaislapsuus Kabulissa. Aseistettu Taleban näkyi kaduilla ja kävi ovella. Lapsi pelkäsi, että kohta joku viedään pois.
Perhe joutui jättämään kotinsa hazara-heimonsa ja shiialaisuutensa takia. Hazarat ovat Afganistanissa hyljeksitty kansanryhmä.
Yawarit pakenivat sukulaisten luo Iranin Teheraniin. Zabi Yawari luuli, että asiat olisivat siellä paremmin, mutta edessä olikin vaikea aika.
Iran eli historiansa fasistisimpia ja vanhoillisislamilaisimpia aikoja, ja sielläkin vaino oli hellittämätöntä. Pieni lapsi sai sen tuta jatkuvana kiusaamisena, vaikka löysi myös ystäviä. Vieläkään hazarat eivät saa omistaa Iranissa edes sim-korttia, saati autoa tai taloa.
Iranin-vaihe tuntui loputtomalta, mutta vuonna 2004 se päättyi lottovoittoon. Yawarin perhe sai lukuisten hakijoiden joukosta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n kiintiöpakolaispaikan Rovaniemeltä.
– Olimme todella huojentuneita, vaikka emme edes tienneet, missä Suomi oli. Sekoitin sen Libanoniin!
– Viimeksi eilen tulkattava alkoi itkeä.
Muutto osui juhannukseen. Kesäyön aurinko häikäisi, mutta ensimmäinen varsinainen kulttuurishokki tuli maahanmuuttajaluokan liikuntatunnilla uimahallin pukuhuoneessa. Suihkussa piti käydä alastomana muiden edessä.
– Se oli todellinen shokki. Onneksi kulmassa oli suihku, jossa kävimme vuorotellen.
Suomi on tarjonnut Yawarille rauhan ja puhtaan ilman. Kouluun laitettiin heti, lääkärille on aina päässyt.
Asunnon saaminen ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa. Yawari on myös saanut osansa rasistisista solvauksista. Netissä kuraa on tullut niskaan järkyttävä määrä.
– Some avasi silmät, että kyllä meitä täällä vihataankin.
Ei sijaa tunteille
Asioimistulkki on puolueeton, olemusta myöten. Yawarin musta asu on ammattitaidolla harkittu. Tulkki ei voi lohduttaa edes silloin, kun lapsi on vakavasti sairas tai joltakulta evätään turvapaikka.
– Viimeksi eilen tulkattava alkoi itkeä sosiaalitoimistossa. Tuska hänessä paistoi läpi. Tuntui pahalta, mutta ei se naamastani näkynyt. Joskus työ vaatii itsehillintää, mutta ammattimaisuus kärsii, jos menee tunteeseen mukaan.
Toisinaan tulkkaustilanteet ovat hulvattomia. Kerran Yawari tulkkasi verensokerin mittausta. Potilaan sormenpäästä mitattu arvo oli hieman koholla. Ennen koetta ei olisi saanut syödä, ja sairaanhoitaja uteli, oliko potilas syönyt. Potilas pudisti hämillään päätään. Hoitaja tarkensi: oletko syönyt leipää? Potilas muistikin, että oli. Lopulta ilmeni, että potilas oli ohjeesta tietämättä syönyt melko paljon.
– Silloin me kaikki kolme revettiin. Tilanne vain oli niin huvittava.
Lastenkodissa tavoitteena kodinomainen elämä
Zabi Yawarin toisessa työssä empatia saa näkyä. Hän valmistui yhteisöpedagogiksi viisi vuotta sitten ja kiinnostui keikkatöissä lastensuojelusta. Vuonna 2020 hän sai vakityön silloisen Diakonissalaitoksen, nykyisen Rinnekodin lastenkodista Helsingissä.
Siellä pyrkimyksenä on tarjota 11–17-vuotiaille lapsille ja nuorille kodinomainen elämä. Lapsilla on omat huoneet ja yhteinen olohuone ja keittiö. Käydään elokuvissa, joskus huvipuistossakin. Moni harrastaa. Yawari on saanut vastuullaan olevan nuoren, omahoidettavansa, kiinnostumaan jalkapallosta entistä enemmän.
Yawari viihtyy lasten parissa varsinkin nyt, kun korona-aika on takana eivätkä lapset oireile maskien taakse katoavien tunteiden takia. Työssä tulee usein onnistumisen kokemuksia. Joskus riita selviää odotettua helpommin tai traumatisoituneeseen lapseen syntyy hyvä puheyhteys.
– Työstä saa paljon siviilielämään. Miten moni asia ratkeaakaan, kun puhuu eikä vaikene.
Kumpikin työ näyttää yhteiskunnasta rajuja puolia. Monet lastenkodin lapset ovat traumatisoituneita. Tulkki taas näkee epäreiluja kohtaloita, mutta ei voi tehdä niille mitään.
– Molemmissa duuneissa vuorovaikutus on tärkeää. Olen siinä hyvä.
Lue lisää: Esiopettaja Paco Diop kertoo, miten jokainen kasvattaja voi torjua rasismia
Lastenkodin joustava vuorotyö mahdollistaa tulkkauskeikat, jotka voi valita melko vapaasti työnantajan sovelluksesta. Valinnanvapaus ja vaihtelu sopivat Yawarille. Työn rakoihin on helppo sovittaa reissuja tapaamaan sukulaisia, jotka on sijoitettu pakolaisiksi ympäri Eurooppaa.
Viime kesänä hän kiersi Saksaa jalkapallon EM-kisojen perässä. Eri maiden futisliigojen seuraamiseen menee parhaimmillaan monta iltaa viikossa. Jalkapallo tyhjentää pään tulkkauksesta, tulkkaus lastenkotityöstä.
– Olen pelannut pennusta asti. Iranissa taisin aloittaa.
Tulkkausaiheesta toiseen tauotta
Malmin sairaalasta Zabi Yawari suuntaa Meilahden Uuteen lastensairaalaan tulkkaamaan magneettikuvausta. Matkalla hän syö pasteijan. Yawarilta on tilattu tulkkaukseen puolitoista tuntia, mutta se ei meinaa riittää. Kuvantaminen saadaan juuri ja juuri tehtyä, kun pitää jo jatkaa seuraavaan tulkkaukseen. Puhelimessa on edessä puolitoista tuntia turvapaikka-asiaa.
– Puhelimessa tulkkaaminen ei ole lempipuuhaani, koska kuulee huonosti ja välillä ei erota, kuka toisen pään kymmenestä ihmisestä puhuu.
Yawari on ehättänyt kotipihalleen Espooseen, kun Maahanmuuttovirastosta soitetaan. Hän kiiruhtaa kotinsa rauhaan jatkamaan puhelua.