Jos lapsi on traumatisoitunut esimerkiksi sodassa tai kotona, ovat hyvät välineet tarpeen. JHL-opiston kurssi antoi niitä ammattilaisille. Poimi tästä kurssin parhaat opit.
Ei haittaa, ei nyt itketä.
Niin aikuiset usein puhuvat hätääntyneelle lapselle. Tällainen puhe helposti vähättelee lapsen tunnetta.
– Näin ei kannata kohdata kenenkään haasteita, vaan lapsen hätä ja harmin tunne tulisi ottaa vastaan sellaisenaan ja auttaa lasta selviämään sen kanssa, sanoo Ilona Lepistö.
Lepistö on ohjaava kuntouttaja oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Hän muistuttaa, että lapselle on tärkeää asettaa turvalliset rajat. Vihainen saa olla, mutta ketään ei saa lyödä.
Lepistö veti maaliskuussa Traumalapsen kohtaaminen -kurssin toisen päivän JHL-opistolla. Kurssi syntyi ammattilaisten tarpeesta ja JHL:n jäsenten pyynnöstä: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi moneen suomalaiseen kuntaan pakolaislapsia ensimmäistä kertaa, mutta kukaan ei kertonut työntekijöille, miten lasten kanssa pitäisi toimia.
1 Mistä trauman tunnistaa?
Noin joka neljäs lapsi kohtaa vakavan traumaattisen tapahtuman tai kokemuksen ennen aikuisikää. Usein trauman aiheuttaa äkillinen tai pitkäkestoinen tilanne, joka uhkaa ihmistä. Sellainen voi olla vaikka auto-onnettomuus tai sota.
Trauma voi myös olla kehityksellinen, jolloin se johtuu esimerkiksi laiminlyönneistä tai väkivallasta lapsuudessa.
Trauman oireita ovat muun muassa vetäytyminen, masennus, vahvat tunnereaktiot, käytöksen äkillinen muuttuminen ja aggressiivisuus.
– Riittää, että on turvallinen aikuinen tilanteessa
Ohjaava kuntouttaja Ilona Lepistö, Valteri
Usein trauman kokeneiden lasten oppiminen on sahaavaa. On muistivaikeuksia ja haasteita keskittyä. Kehityksellinen trauma voi vaikuttaa psykologiseen ja älylliseen kehittymiseen, jos aivot ovat joutuneet jatkuvaan stressitilaan.
Suurinta osaa kouluissa ja nuorisotaloissa työskentelevistä ei ole koulutettu tunnistamaan traumoja. Se ei ole helppoa edes psykologeille tai psykoterapeuteille
– Jos ei tunne traumoja, riittää, että on turvallinen aikuinen tilanteessa ja luo turvallisuuden tunnetta ympärilleen. Vain turvallinen mieli voi kasvaa ja kehittyä, Lepistö sanoo.
Sama vinkki pätee tilanteisiin, jossa neuropsykiatriset ja traumaoireet menevät sekaisin. Molemmin tavoin oireilevilla lapsella voi olla vaikeuksia muun muassa toiminnanohjauksessa ja tarkkaavaisuudessa.
2 Kuinka ottaa vastaan lapsen tunteet?
Lapsen kohtaamisessa auttaa traumatietoinen työote. Siinä työntekijä tiedostaa, että trauma saattaa olla olemassa. Hän ottaa tunteet vastaat tuomitsematta ja kauhistelematta.
Pelastakaa lapset -järjestön kouluttaja ja valmiussuunnittelun asiantuntija Anna Salmenhaara tähdentää, että lapsen kohtaamisen periaatteet ovat samanlaiset.
Trauman aktivoituessa eli tilanteessa, jossa se pulpahtaa pintaan erinäisin oirein, pitää pyrkiä takaisin hermoston normaalitilaan. Silloin lapsi kykenee jälleen oppimaan.
3 Miten lasta voi rauhoittaa?
Lasta voi rauhoittaa esimerkiksi hengitys- tai rentoutumisharjoituksin.
Neliöhengitys on nelivaiheinen hengitysharjoitus, joka on helppo keino rauhoittua. Se koostuu sisäänhengityksestä, hengen pidättämisestä keuhkot täynnä ilmaa, uloshengityksestä ja hengitystauosta keuhkot tyhjänä. Jokaisen vaiheen aikana lasketaan kiireettä neljään.
Perhostaputuksessa kädet taas asetetaan ristiin rintakehän yli perhosmaiseen asentoon. Rintakehää taputellaan rauhallisesti vuorokäsin. Samalla hengitetään syvään.
– Tämän voi tehdä myös yhdessä lapsen kanssa, Salmenhaara toteaa.
Kun akuutti tilanne on rauhoitettu, etenkin sotaa paennut lapsi saattaa tarvita suojelua mediatulvalta ja myönteisiä tulevaisuuskuvia. Tunteiden ja kokemusten jakamiseen voi kannustaa kuuntelemalla ja kertomalla, että ajatukset ja tunteet ovat normaaleja ja sallittuja.
4 Miten välttää oma uupuminen ja traumatisoituminen?
Jos aikuinen ammattilainen uhkaa itse hätääntyä, hän voi maadoittaa itsensä muistamalla, että jalat koskevat maahan tai istumalla tuolille rauhoittumaan. Lapselle voi sanoa: Näet varmasti, että tilanne koskettaa minuakin, mutta ei ole hätää, aikuiset hoitavat tämän.
– Kannattaa miettiä etukäteen, mitä sanoisi tällaisessa tilanteessa. Hätääntyminen ajoittain on inhimillistä, ei merkki ammattitaidon puutteesta, Salmenhaara sanoo.
– Kannattaa miettiä etukäteen, mitä sanoisi.
Valmiussuunnittelun asiantuntija Anna Salmenhaara, Pelastakaa lapset ry
Joskus lapsi kaataa pahaa oloaan työntekijän niskaan esimerkiksi laukomalla loukkauksia. Tällaisessa tilanteessa Ilona Lepistö kehottaa ”astioimaan” eli kuvittelemaan vaikka saviruukun omaan kainaloon. Loukkaukset voi henkisesti lapioida astiaan.
Ammattilaisella on myös riski sijaistraumatisoitumiseen, muistuttaa Anna Salmenhaara. Tällöin ammattilainen imee traumaoireet itseensä. Joskus aikuinen ottaa empaattisesti vastaan liikaa ja sairastuu myötätuntouupumukseen.
– Uupuminen ei ole persoonasta tai ammattitaidosta kiinni. Pelkkä traumojen jatkuva vastaanottaminen ja trauman kokeneiden kohtaamiset riittävät. Usein työn tueksi tarvittaisiinkin jatkuvaa työnohjausta, Salmenhaara sanoo.
Lue lisää: Suomen kasvun siemenet: Varhaiskasvatus huomioi monikieliset lapset upouusilla keinoilla