Oletko tarjoushaukka? Tai laitatko rahaa säästö- tai sijoitustilille jokaisesta palkasta? Vai kuulutko niihin, joiden tili on miinuksella jo palkkapäivänä? Ei hätää: taloustaitoja voi oppia, eikä se ole edes vaikeaa.
Muista aina, että maksat vuokran, sähkölaskun ja muut välttämättömät menot ensin ja vasta sitten tulevat huvit ja muut houkutukset. Näin hyvinkääläisen Taina Karjalaisen, 54, isä opetti tytärtään 70-luvulla, ja oppi on kantanut tähän päivään asti.
– En ole varsinainen tarjoushaukka, mutta seuraan ja vertailen tuotteiden ja palvelujen hintoja. Vuoden alussa kilpailutin kaksi matkapuhelinliittymääni, ja säästöä tulee 60 euroa joka kuukausi, hän kertoo silmin nähden tyytyväisenä.
Suhde rahaan ja rahankäyttöön muotoutuu usein jo lapsuudenkodissa. Niin Karjalaisenkin, jonka isä oli perusduunari ja ay-aktiivi.
– Ja lisäksi hyvin monitaitoinen. Hän säästi rahaa laittamalla ruokaa ja leipomalla itse koko viisilapsiselle perheelle. Isä myös kalasti ja marjasti ahkerasti.
Myös Karjalaisen Nastolan mummi teki kaiken mahdollisen itse.
– Hän kutoi sukat ja tumput ja keräsi mustikat ja puolukat lähimetsästä. Meidät lapset mummi laittoi kitkemään kukkapenkkiä, ja palkaksi saimme mansikkajäätelöä.
17-vuotiaalle pojalleen Karjalaiset ovat opettaneet, ettei raha kasva puussa.
– Tuomas opiskelee kaupallista alaa ja asuu edelleen kotona. Asuminen ja ruoka ovat ilmaisia, mutta tietokonepelit ja muut huvit hän kustantaa omilla säästöillään.
Äitiyspakkaus auttaa alkuun
Mistä aloittaa säästäminen, kun tuntuu, että palkka kuluu välttämättömiin menoihin? Eikä edes riitä. Sitä pohdittiin JHL:n Oman talouden ABC -webinaarissa maaliskuussa.
Kouluttajana toimi talousvalmentaja ja arjen säästämisen guru Nina Nordlund ROI-yhtiöstä. Nordlund on entiseltä ammatiltaan lähihoitaja, joten hän tuntee pienipalkkaisen arjen haasteet.
– Raha-asiat eivät saa olla tabu. Mitä enemmän ihan tavalliset ihmiset puhuvat rahasta ja myös rahankäyttöön liittyvistä vaikeuksista, sitä nopeammin uskalletaan pyytää neuvoja talouden pitoon, hän sanoo.
Heti webinaarin aluksi Nordlund paljasti henkilökohtaisen missionsa: jokaisella on oltava mahdollisuus hyvään talouteen.
Nordlund ei ole suinkaan ainoa lajissaan, sillä tuntuu, että juuri nyt säästö- ja sijoitusvinkkejä sataa joka tuutista – jopa naistenlehdet opettavat kädestä pitäen, kuinka saada oma talous haltuun ja raha poikimaan.
Joka piltille 300 euron pesämuna valtiolta korkoa kasvamaan!
Tuorein ja radikaalein ehdotus kuultiin ex-pääministeri Juha Sipilältä, joka ehdotti osakesäästötilin sisällyttämistä jokaiseen äitiyspakkaukseen. Ihan totta!
Kotimaisen omistajuuden vahvistamista pohtineen työryhmän mukaan Suomen valtion tulisi avata jokaiselle vastasyntyneelle ja maassa vakituisesti asuvalle tili, jolle se lahjoittaisi 300 euroa. Varojen sijoittamisesta päättäisivät lapsen huoltajat, ja korkoa korolle -menetelmällä pikkupiltillä olisi 18 vuotta täyttäessään sievoinen pesämuna.
Kirjaa ylös tavoitteet
Webinaarissa neuvottiin, kuinka voi säästää helposti 500 euroa vuodessa. Ensin kannattaa Nordlundin mielestä kuitenkin pohtia, mikä motivoi itseä säästämään.
– Emme säästä pelkän rahan takia, vaan siksi, että raha mahdollistaa tekemään jotain itselle tärkeää ja mieluista. Säästäminen lähtee motivaatiosta.
Nordlundia motivoi mahdollisuus matkustella oman perheen kanssa. Lisäksi hän tavoittelee taloudellista turvaa pidemmällä aikavälillä, ja siihenkin säästäminen on oiva työkalu.
– Taloudellinen hyvinvointi on muutakin kuin rahaa. Se vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja muuhun elämään. Se on yksi palikka kokonaishyvinvoinnista, eikä sitä kannata unohtaa.
Ensin motivaatio, sitten tavoitteet ja lopuksi keinot, niin säästäminen onnistuu.
Kun motivaatio on löytynyt, Nordlund neuvoo asettamaan itselleen tavoitteita. Ei omakotitalon kokoisia, vaan saavutettavissa olevia.
– Lisäksi tavoitteet kannattaa kirjoittaa paperille, sillä tutkimusten mukaan silloin niiden toteutuminen on jopa 20–40 prosenttia todennäköisempää.
Tavoitteet Nordlund opastaa kirjaamaan ylös smartisti. Sana tarkoittaa fiksua, ja lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista specific, measurable, attainable, relevant ja time based. Suomeksi ne voi kääntää seuraavasti: selkeä, mitattava, saavutettava, tärkeä ja aikataulutettu.
Nosta nokka pinnalle
Monen matka kohti taloudellista hyvinvointia alkaa pohjalta. Ihan ensin on saatava nokka veden pinnalle, jotta aiemmin otetut kulutusluotot eivät tyhjennä tiliä jo palkkapäivänä.
– Jos kulutusluottoja on useita, voi lyhentää kaikkia tasaisesti tai sitten valita korkeakorkoisimman luoton, jota lyhentää kuukausittain hiukan isommalla summalla, sanoo Nordlund.
Kun kulutusluotot on maksettu tai ne ovat hyvässä hoidossa, voi pyrkiä seuraavalle tasolle.
– Jokaisen tilillä on hyvä olla noin 1 000–1 500 euron puskuri pahan päivän varalle. Jos vaikka joutuu lomautetuksi tai sairastuu, on tilillä sen verran, että pärjää jonkin aikaa.
Puskuria voi kartuttaa joko pienentämällä menoja, esimerkiksi kilpailuttamalla sähkö- ja energiayhtiöt ja matkapuhelinliittymät, tai suurentamalla tuloja.
– Mieti onko sinulla sellaista osaamista, jonka voit valjastaa tulonlähteeksi. Tai onko kotona turhaa tavaraa, jonka voi muuttaa rahaksi kirpputorilla tai tori.fi:ssä?
Myös jakamistaloutta voi hyödyntää. Onko auto välttämätön vai kannattaako se vuokrata satunnaista käyttöä varten? Tai löytyykö kotoa ylimääräinen huone, jonka voi vuokrata vaikka turisteille kesäaikana?
Espoon yksiöstä isoon lukaaliin
Taina Karjalainen kuvailee perheen tämänhetkistä taloudellista tilannetta vakaaksi. Hän työskentelee Aleksia-liikelaitoksen ruoka- ja siivouspalvelutyöntekijänä Nurmijärvellä ja toimii lisäksi JHL:läisten varapääluottamusmiehenä.
– Emme elä kädestä suuhun mutta emme kieriskele myöskään rahassa. Jos olisin käynyt muutaman vuoden enemmän kouluja, palkka voisi olla parempi mutta toisaalta pääsin jo nuorena ansaitsemaan.
Kuntatyöntekijän leipä ei ole leveä mutta pitkä se on, eikä Karjalainenkaan ole ollut lomautettuna tai työttömänä. Myös varallisuutta on karttunut pikkuhiljaa.
– Ensimmäisen pankin kanssa yhteisen asunnon, pikkuyksiön, ostimme miehen kanssa Espoosta. Sitten muutimme Hyvinkäälle, josta saimme Espoon yksiön hinnalla lähes sadan neliön kerrostaloasunnon, saunan ja kaikki. Siinä asumme edelleen.
Kahden työssä käyvän palkalla iso yhtiövastike ja muut laskut ja perheen välttämättömät menot hoituvat ilman suurempia ongelmia. Samoin mökkilainan lyhentäminen.
– Hankimme mökin muutama vuosi sitten Vääksystä Päijät-Hämeestä, ja siihen saa kyllä uppoamaan rahaa niin paljon kuin haluaa.
Mökin lisäksi rahaa kuluu perheen kahteen autoon. Uudempi on pidemmän työmatkan takia Taina Karjalaisen käytössä ja aviomies joutuu tyytymään Tainan ikivanhaan rämään.
Tee kuluttamisesta vaikeaa
Taloudellista puskuria voi kartuttaa pikkuhiljaa, esimerkiksi mikrosäästämisellä. Se tarkoittaa pienten summien säästämistä mahdollisimman usein, ja sitä varten pankit ovat ottaneet käyttöön erilaisia palveluja.
– Jokaisen korttimaksun yhteydessä voi ohjata euron säästölippaaseen tai kaupan bonukset voi siirtää suoraan säästö- ja sijoitustilille, vinkkaa Nordlund.
Myös isoihin säännöllisesti toistuviin maksuihin voi varautua siirtämällä erillisille tilille ennakkoon tietyn summan. Jos perheen kaikki vakuutukset maksavat vuodessa 600 euroa, voi sen maksamiseen varautua siirtämällä joka kuukausi 50 euroa säästöön.
Mutta kun se säästäminen on niin vaikeaa. Tämän väitteen Nina Nordlund kuulee usein ja myöntää, että se pitää ainakin osaksi paikkansa.
– Tahdonvoima ei ole ongelma vaan huomion puute.
– Tahdonvoima ei ole ongelma vaan huomion puute. Kun laskuja ja yllättäviä menoja tulee, jää säästäminen arjen akuutimpien asioiden varjoon.
Siksi hänen neuvonsa on tehdä säästämisestä mahdollisimman helppoa ja kuluttamisesta vaikeaa.
– Automatisoi säästäminen. Aloita pienillä summilla, vaikka eurolla päivässä, ja siirrä se avaamallesi säästötilille, hän kannustaa.
Säästöt kannattaa jemmata sellaiselle tilille, jolta nostaminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi. Harva nimittäin vaivautuu enää pankkiin nostaakseen rahaa.
Nordlund suosittaa myös käteisen käyttämistä päivittäisostoksissa.
– Käteinen konkretisoi rahan menetyksen, ja sen käyttö saattaa tuottaa jopa tuskaa.
Matkakassa kertyy säästötilille
Taina Karjalainen on käteisihminen, joka on opetellut korttien käyttöä vasta pari vuotta. Pankkia vaihtaessaan hän otti myös verkkopankkitunnukset laskujen maksua varten.
– Nykyään maksan enimmäkseen kortilla, mutta luotto-ominaisuutta käytän tosi harvoin.
– Tavoitteena on päästä kerran vuodessa etelän lämpöön.
Normaalin käyttötilin lisäksi Karjalaisella on säästö- ja sijoitustili, johon hän siirtää kuukausittain 75 euroa.
– Tavoitteena ei ole kymppitonnien pääoma, vaan sen verran, että voimme matkustaa yhdessä etelän lämpöön, mieluiten Play del Inglesiin.
Aviomiehen ykkösharrastus on kalastus. Harrastus on edullinen, ja hän maksaa luvat koko perheelle.
Neuvot tarpeen etenkin nuorille
Pojalleen Karjalaiset ovat opettaneet, ettei pikavippejä saa eikä kannata ottaa.
– Kun hän aikanaan muuttaa pois kotoa, olemme sanoneet, että jos tulee rahapula, käänny ensin meidän puoleen.
Entä kuuluuko ammattiliiton rooteliin tarjota jäsenilleen taloustaidon kursseja ja webinaareja?
– Miksi ei? Luottamusmiehenä tiedän, että moni pienipalkkainen elää taloudellisessa ahdingossa.
Karjalainen pyrkii parhaansa mukaan kertomaan, miten itse rahan kanssa toimii ja pärjää. Hänen mukaansa varsinkin nuoret ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat hyötyisivät, jos heillä olisi parempia työkaluja oman talouden hallintaan.
– Niiden tarjoaminen on myös ammattiliittojen asia, hän sanoo.