Helsingin kaupungin liikennelaitos selvittää palkanmaksujen epäselvyydet hitaasti ja haluttomasti, sanovat luottamusmiehet. Henkilökunta kokee, että johtamisessa on muitakin pahoja puutteita. – Tämä on hätähuuto, kuvailee pääluottamusmies.
Sadat vuorotyötä tekevät ovat yli kolme vuotta kärsineet palkanlaskennan virheistä Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:ssä, kertovat pääluottamusmiehet.
Vuorotyöläiset muodostavat noin puolet HKL:n henkilöstöstä. Joukossa on metron- ja raitiovaununkuljettajia sekä kunnossapitohenkilöstöä.
Pääluottamusmiehet Pasi Laakkonen (vas.) ja Pekka Hirvonen Vallilan varikolla.
HKL siirsi palkanlaskennan Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu Talpalle vuonna 2017. Virheet ovat olleet säännönmukaisia siitä eteenpäin, kertoo kuukausipalkkaisten pääluottamusmies Pekka Hirvonen.
– Tuntipalkkaisten puolella on ollut jokaisella tilivälillä vähintään joku, jonka palkka on maksettu väärin, hän sanoo.
– Nyt on kamelin selkä katki. Tämä on hätähuuto.
Vuorotyöläiset ovat turhautuneet etenkin tapaan, jolla kokevat HKL:n johdon suhtautuvan epäselvyyksien ratkomiseen.
JHL:n Raitio- ja metrohenkilökunnan ja Helsingin raidetyöntekijöiden yhdistykset pitivät lokakuun alussa kevätkokouksen. Kokous siirtyi syksyyn koronaepidemian vuoksi. Jäsenistö keskusteli kokouksessa erittäin vakavaan sävyyn HKL:n palkkavirheistä ja johtamisen ongelmista.
– Me työntekijät tulemme koko ajan johdon vaatimuksia vastaan. Työsopimus on kuitenkin selkeä: työstä maksetaan palkka. Nyt on kamelin selkä katki. Tämä on hätähuuto, Hirvonen sanoo.
Lue lisää: HKL-metroliikenne: Kuljettajat pakenevat takaovesta
Lisät väärin, lomat väärin…
HKL on kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa pääkaupunkiseudulle kaupunkiraideliikennettä. Palkanmaksuketjussa HKL ilmoittaa Talpalle kunkin työntekijän tekemät vuorot ja Talpa laskee palkat. Tilastojen mukaan noin puolet palkkavirheistä tekee HKL ja puolet Talpa.
Joskus palkassa on tulkinnallinen epäselvyys: työnantaja ja työntekijä saattavat esimerkiksi olla eri mieltä siitä, onko työntekijälle maksettu oikea summa lisiä. Tällöin asia menee selvitettäväksi kaupunginkansliaan. Palkanmaksuketju näyttää luottamusmiesten mukaan yskivän kaikissa vaiheissa – vuorojen ilmoittamisessa palkanlaskentaan, palkkojen laskennassa ja epäselvyyksien selvittämisessä.
Yleisimmin virheitä esiintyy Pekka Hirvosen mukaan lisissä ja väärin perustein lasketuissa lomissa. Lomarahat on maksettu väärällä koodilla tai työtapaturma-ajan korvaukset laskettu väärin perustein.
– Tilinauhoista ei erkkikään saa selvää. Vähintään kerran viikossa joku soittaa, että mitä hittoa tämä tarkoittaa.
– Viisivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkavirheiden selvittämiseksi on jouduttu pahimmillaan käymään palkkanauhoja kaksi vuotta taaksepäin, sanoo HKL:n tuntipalkkaisten pääluottamusmies Pasi Laakkonen.
HKL maksaa tuntityöntekijöilleen palkan pääsääntöisesti kahden viikon välein. Tasan kahden viikon välein luottamusmiehet saavat myös palkanmaksuvirheisiin liittyviä yhteydenottoja, Laakkonen kertoo.
– Olemme suunnilleen ainoa minuutilleen suunnitellulla aikataululla toimiva kaupungin yksikkö. Nyt tuntuu, että meitä kohdellaan kiitokseksi kuin tiskirättejä, Hirvonen luonnehtii.
Korjaako työnantaja kurssiaan?
HKL:n henkilöstöpäällikkö Matts Hägg tunnistaa luottamusmiesten kuvaileman tilanteen.
– Virheiden määrää suurempi ongelma on, että henkilöstön luottamus menee. On syntynyt tietynlaista tulehdusta, jonka vuoksi työntekijät eivät uskalla luottaa saaneensa palkkansa oikein.
Häggin mukaan yleisimmät HKL:n päässä tehdyt virheet ovat sellaisia, joissa esihenkilö ilmoittaa palkanlaskentaan vuorotyöläisen tiedot myöhässä tai puutteellisina.
Hägg vahvistaa, että palkanmaksuvirheet ovat yleistyneet sen jälkeen, kun kaupungin palkanlaskenta ulkoistettiin Talpalle. Hänen mukaansa HKL perehdyttää esihenkilöitä koko ajan paremmin. Henkilöiden vaihtuvuus ja firman suuri koko ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa prosessi ei suju kuten pitäisi.
– Jonkin verran kyse on myös järjestelmien yhteensopimattomuudesta.
Työnantaja on osoittanut halua korjata kurssiaan. Käyttöön on noin vuoden päästä tulossa uusi järjestelmä, joka tekee prosessista nykyistä automatisoidumpaa ja vähentää manuaalisten virheiden riskiä.
Tuntipalkkaisten työntekijöiden puolella HKL on ottanut käyttöön takamaksujärjestelmän. Jos työntekijä huomaa tilinauhassa virheen, menee korjauspyyntö esihenkilön kautta palkanlaskentayhtiö Talpaan. Talpa korjaa virheen pikamaksuna.
Pasi Laakkonen huomauttaa, että pikamaksuista syntyy HKL:lle lisäkuluja. Prosessi vie aikaa ja voimavaroja.
– Käytännössä korjausta voi joissakin tilanteissa myös joutua odottamaan jopa useamman tilivälin ajan, Laakkonen toteaa.
Vakavia keskusteluja virheistä
Talpan toimitusjohtaja Ulla Kukkonen aloitti tehtävässään pari kuukautta sitten. Palkanlaskennan ongelmat tulivat hänen pöydälleen akuuttina asiana. Luottamusmiehet, toimitusjohtaja ja HKL:n henkilöstöjohto ovat käyneet niistä vakavia keskusteluja.
Talpalla on Kukkosen mukaan parannettavaa esimerkiksi järjestelmien toiminnassa ja tiedonkulussa. Hän kertoo, että Talpa on lähtenyt korjaamaan tilannetta ”isolla pyörällä”. Kahdeksaksi kuukaudeksi avuksi tulee HKL:n palkkaama määräaikainen lisähenkilö.
– Käymme prosessin läpi ensimmäisestä hemmosta viimeiseen palkkanauhaan. Lisäämme osaajia ja auttajia, Kukkonen sanoo.
HKL:n palkanlaskentaa hoitavat erikseen nimetyt palkkasihteerit. Asiakkaita ohjataan nyt ottamaan yhteyttä palvelunumeroon ja HKL:n palkanlaskennan yhteissähköpostiin.
– Käymme prosessin läpi. Lisäämme osaajia ja auttajia.
Pekka Hirvonen ja Pasi Laakkonen muistelevat kaiholla aikaa ennen palkanmaksun siirtämistä Talpaan. Henkilökunta sai suoran yhteyden HKL:n tiliin työskentelevään palkanlaskijaan. Epäselvyydet ratkesivat usein yhdellä puhelinsoitolla.
HKL:n Matts Hägg kuvailee senaikaista mallia osittain ”ylipalveluksi”, johon ei ole nykymallilla mahdollisuutta. Ulkoistamisen jälkeen työntekijöiltä on luottamusmiesten mukaan kuitenkin vaadittu oma-aloitteisuutta saada selville edes ensimmäinen taho, jonka puoleen kääntyä. Palkkakuitit he kokevat erittäin epäselviksi.
– Niistä tilinauhoista ei erkkikään saa selvää. Vähintään kerran viikossa joku soittaa, että mitä hittoa tämäkin kohta tarkoittaa, Laakkonen harmittelee.
Palkkakuiteissa on paljon lisiä. Se voi tehdä niiden ymmärtämisestä haastavaa, myöntää Talpan Ulla Kukkonen.
– Jos asiakkaat kokevat kuitit epäselviksi, otan sen palautteena vastaan. Siinä tapauksessa tähänkin asiaan pitää tehdä muutoksia.
Vuorotyöntekijät vaativat nyt korvamerkittyjä palkanlaskijoita, joiden kanssa ongelmat voi selvittää suoraan. Hirvonen ja Laakkonen kiittelevät, että Talpan johto on ilmaissut halukkuutta toteuttaa toiveen – mutta pelkäävät, että kädenojennus karahtaa kaupunginkansliaan.
– Helsingissä on vahva keskivartalolihavuus: keskellä on kanslia, joka estää koko laitosta tekemästä ratkaisuja ja toimimasta, Hirvonen kuvailee.
Pahimmillaan palkka on palkanlaskennan virheestä johtuen sellainen, ettei sillä tule toimeen, sanoo Pasi Laakkonen.
Tulkintaepäselvyyksissä kestää
HKL on palkkaamassa määräaikaisen lisähenkilön palkkaongelmia selvittämään. Tämä ei kuitenkaan välttämättä saa prosessia nopeammaksi tulkinnallisissa epäselvyyksissä.
– Hän ei suoraan pysty vaikuttamaan kaupunginkanslian toimintaan, uumoilee Pasi Laakkonen.
Tässä kohtaa luottamusmiesten syyttävä sormi osoittaakin kohti kaupunginkansliaa.
– Kun kuljettajien lomat oli laskettu väärin perustein, asia pyöräytettiin Kuntatyönantajat KT:n ja JHL:n kautta. Reilun vuoden jälkeen pääsimme työnantajan kanssa yksimielisyyteen maksuperusteista. Silti kaupunginkanslia hautoi asiaa vielä puoli vuotta ennen kuin antoi luvan laittaa rästit maksuun, päivittelee Pekka Hirvonen.
– Erimielisyystapaukset vaativat usein taustaselvityksiä.
Kaupunginkansliaan tulkittaviksi ja neuvoteltaviksi tulevat tulkintaerimielisyydet selviävät tavallisesti viikoissa, kertoo henkilöstöpolitiikan johtaja Asta Enroos Helsingin kaupunginkansliasta.
Pidempään voi mennä neuvottelua vaativissa työnantajan ja työntekijöiden erimielisyyksissä. Luottamusmiesten mukaan tapauksia on pisimmillään vatvottu jopa vuosia, Enroosin mukaan kuukausia.
Enroos sanoo, että kanslia tekee selvitystyöt niin tehokkaasti kuin pystyy.
– Jos asia päätyy kaupunginkansliaan asti, se on yleensä mutkikas. Tämmöiset tapaukset vaativat usein taustaselvityksiä, hän sanoo.
Enroos korostaa, että ylivoimaisesti suurin osa epäselvyyksistä pystytään ratkomaan niin, etteivät ne vaadi kanslialta tulkinta-apua. Tällöin ne selvittävät HKL ja Talpa.
– On kuitenkin kaikille meille yhteinen asia, että palkanmaksu toimii laajasti. On hyvä, että nyt läpivalaistaan koko prosessi ja nähdään, missä haaste on suurin.
Palkanlaskennan asiakaspalvelutoimintoja keskitetään, jotta tavoittavuus ja asiakaspalvelun laatu paranisivat, kertoo Talpan toimitusjohtaja Ulla Kukkonen. Seuraavan kerran tilannetta tarkastellaan joulukuun alussa.
– En lähde selittelemään. Vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa.
Kukkonen ei halua arvioida, miksei palkanmaksuongelmiin ole löytynyt ratkaisua aiemmin.
– En lähde selittelemään. A little less conversation, a little more action – vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa, hän lupaa.
– Palkat menevät maksuun kahden viikon välein. Palkat ja lisät pitää tarkistaa ja valvoa lyhyessä ajassa. Tätä tehdään haastavissa olosuhteissa, toteaa Talpan toimitusjohtaja Ulla Kukkonen.
Ratkaiseeko yhtiöittäminen ongelmat?
Pasi Laakkosen mukaan laitoksen johto on useaan otteeseen eri yhteyksissä kertonut, että palkanmaksun virheille saataisiin stoppi ainoastaan yhtiöittämällä HKL.
– Oikeasti kyse ei ole siitä. Jos on tahtotila korjata ongelmat, ne korjataan, yhtiöitettiin tai ei, sanoo Laakkonen.
Luottamusmiesten mielestä asian ydin ei ole siinä, että johtamisen tai palkanlaskennan pitäisi luistaa täydellisen virheettömästi. Pääluottamusmiehet kertovat ymmärtävänsä hyvin, että virheitä sattuu.
– Kysymys on siitä, millä intensiivisyydellä virheet korjataan, toteaa Pekka Hirvonen.