Tämän päivän lapset kohtaavat aikuisina ilmastokriisin muuttaman maailman. Lahtelaisessa Humpulan päiväkodissa varhaiskasvattajat auttavat heitä sekä kunnioittamaan ympäristöä että ottamaan vastuuta siitä.
Voi voi! Camillan kynsien alle on mennyt multaa. Esikoululainen on huolissaan: lähteekö lika pois?
– Lähtee, kun pestään. Kädet rohkeasti multaan vaan, kannustaa lahtelaisen Humpulan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Anu Rantakömi.
Ilman multakosketusta auringonkukkaa ei saa ruukun virkaa toimittavasta säilyketölkistä versomaan, niin kuin ei muitakaan päiväkodin yläkerran keittiön istutuksia, kuten basilikaa, samettikukkaa ja tomaattia.
Kaikki ovat lasten omien käsien tuotoksia. Humpulan toiminta-ajatuksena on muodostaa lasten ja luonnon välille symbioosi. Siten lapsia valmennetaan ilmastokriisin muuttamaan maailmaan.
Ympäristöteot ulottuvat kaikkeen toimintaan arjen yksityiskohdista varhaiskasvatussuunnitelman kokonaiskuvaan. Jätteet lajitellaan, vedellä ei lotrata, valot sammutetaan. Jos linjastoon jää aamupalalta hedelmiä tai vihanneksia, lapset syövät ne myöhemmin ryhmissään.
Lue lisää: Ilmastokriisi tuntuu sinunkin työssäsi: ”Jos emme toimi nopeasti, häviäjiä olemme me kaikki”
Lapset toimivat aktiivisessa roolissa. Energia-agenttivuorossa olevat tarkistavat, että yhteisiä sopimuksia on muistettu noudattaa ja esimerkiksi valot sammutettu. Humpula on mukana Vihreä lippu -ympäristöohjelmassa, ja 10–13 lasta istuu kahden viikon välein kokoontuvassa Vihreä lippu -raadissa suunnittelemassa ympäristölähtöistä tekemistä. Näin syntyi esimerkiksi nukketeatteri: kolme ryhmää valmisti omat kierrätys- ja lajitteluaiheiset nukketeatteriesitykset ja esitti ne muille.
Pohjaa kestävälle kehitykselle
Ympäristölähtöisen pedagogiikan tarkoituksena on luoda pohjaa kestävälle kehitykselle. Ilmastokriisi on jo totta, ja tämän hetken lapset joutuvat aikuisina sopeutumaan erilaiseen maailmaan kuin missä tällä hetkellä elämme.
Isompien kanssa pohditaan, millaisia seurauksia omilla valinnoilla on.
Siitä voi tehdä heille hieman helpompaa, kun rakentaa lasten ja ympäristön välille kunnioittavan suhteen.
– Mietimme aina toimintaa suunnitellessamme, miten se tukee kaikkia varhaiskasvatussuunnitelman osa-alueita. Ja sitten lisäämme vihreyttä, kertoo päiväkodin varajohtaja Satu Kauranen.
Humpulassa on 180 lasta taaperoista esikoululaisiin ja se on auki aamukuudesta 23:een. Isompien kanssa pohditaan jo, millaisia seurauksia omilla valinnoilla on.
– Keskustelemme siitä, että yksittäiset teot esimerkiksi energiankäytössä tai vedenkulutuksessa ovat pieniä, mutta niillä on merkitystä, kun moni tekee niin.
Ilmastokriisillä ei pelotella. Ajatuksena on saada lapsi ilon kautta ymmärtämään, että pienillä hyvillä teoilla on merkitystä, kun muutkin tekevät niitä.
– Opettelemme tekemään kivoja asioita, jotka tekevät hyvää luonnolle, eläimille ja meille. Esimerkiksi ettei käsienpesuvesi valu koko aikaa ja kuivaamiseen riittää yksi paperi. Emme luo uhkaa, että jos et tee tätä, tapahtuu jotain ikävää, Kauranen kuvailee.
Henkilökunnan pitää olla kartalla ekoasioista
Henkilökunnalle ekopainotteisuus asettaa omat vaatimuksensa.
– Aikuisen pitää lisätä omaa tietotasoaan, että hän voi viedä asiaa lapsentasoisesti eteenpäin, Satu Kauranen toteaa.
Toistaiseksi Humpulan henkilökunta saa niukasti täsmäkoulutusta, mutta henkilökunnan mielenkiinto ympäristöasioihin on kova. Ympäristötietoisuus lisääntyy myös työtä tehdessä, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja, JHL:läinen Heini Rusanen. Hän aloitti Humpulassa tammikuussa ja kokee ekonäkökulman tekevän työstään erityisen mielekästä.
Retkiä tehdään joka viikko. Luonto nivotaan myös matematiikkaan ja kieleen.
– On hienoa, että ilmastokriisiin kasvavalle sukupolvelle opetetaan pienestä pitäen luonnon kunnioitusta. Se kannustaa myös minua ajattelemaan asioita eri kantilta.
Kaksi hoitajaa on kouluttautunut työnsä ohessa ympäristökasvattajaksi. Toinen heistä on Tiina Heikkinen, joka suoritti reilun vuoden mittaisen ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona. Hän ohjaa lapsia Vihreän lipun raadissa ja vie heitä luontoon.
Retkiä tehdään joka viikko ja usein käydään vierailulla satamassa tai uimarannalla. Luonto nivotaan myös perinteiseen oppimiseen, kuten matematiikkaan ja kieleen.
– Esimerkiksi äidinkielen ja luonnon voi yhdistää niin, että tehdään kävyistä kirjaimia tai luonnon materiaaleista oma nimi, Heikkinen kuvailee.
Humpula on 11 vuoden ajan sitoutunut tavoitteisiin, joiden toteutumista valvoo kansainvälinen kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma. Päiväkoti toteuttaa vuosittain projektin, jonka tavoitteet sen on saavutettava pitääkseen Vihreä lippu -sertifikaattinsa.
– Sertifikaatti ei tule helposti. Työyhteisön täytyy todella toimia sen eteen, sanoo Satu Kauranen.
Projekteja ovat olleet esimerkiksi jätteiden lajittelu ja kierrätys, energiankulutus ja uusimpana rakentamattoman ja rakennetun lähiympäristön tutkiminen ja oman toiminnan vaikutus siihen. Lapset ovat esimerkiksi tehneet retkiä Lahden maamerkeille, kuten radiomastoon, vesitorniin ja hyppyrimäelle – ja päässeet tutustumaan uuden talon rakentamiseen peruskivestä lähtien.
Ekoajattelu näkyy kaikissa tiloissa
Lahteen on suunniteltu konsepti, jossa uusia päiväkotirakennuksia ei tarvitse suunnitella yksilöllisesti, vaan valmiin moduulin mukaan. Uuden talon voisi valmistaa nopeasti sinne missä sille on tarve. Humpula on ensimmäinen konseptin mukainen päiväkoti.
Uudenkarhean päiväkotirakennuksen suurista ikkunoista säteilee kevätpäivänä sisään täyteläinen luonnonvalo. Henkilökunta ja lapset muuttivat tänne samalla tontilla sijainneesta väliaikaisesta parakista marraskuussa 2020. Rakentamisen aikana lapset saivat tutustua millintarkasti uuden talon ihmeisiin.
Humpula sijaitsee Paavolan vielä keskeneräisellä kampusalueella, josta on tulossa yksi Lahden keskusta-alueen polttopisteistä.
Ekoajattelu näkyy kaikissa sisä- ja ulkotiloissa. Piha on vielä kesken, mutta pian siellä odottaa lapsia tuliterä kasvihuone. Pihassa luonnon monimuotoisuutta vaalitaan maa-aineksen hyvillä maaperäbakteereilla sekä istutusten mikrobien määrän- ja laaduntarkkailulla.
Päiväkotirakennus on tehty mahdollisimman energiatehokkaaksi ja monikäyttöiseksi: sen voi pienillä säädöillä muuttaa vaikka vanhainkodiksi tai kouluksi. Talo on myös pyritty rakentamaan niin, että se kestää ilmastonmuutoksen vaatimukset.
Ilmastokriisi tekee ääri-ilmiöistä normi-ilmiöitä. Rankat helteet ja kovat tuulet lisääntyvät. Talojen pitää kestää korroosiota ja maanvajoamia. Sisäilmaongelmien riski on entistä huomattavasti suurempi.
Hankinnassa on sovellus, jolla voi katsoa, kuinka suuren osan sähköstä aurinko tuottaa.
Humpulan talo on Satu Kaurasen mukaan rakennettu niin, että se tukee lasten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rakennuksen ratkaisut on tehty niin energiatehokkaasti kuin mahdollista ja ne noudattavat Kuivaketju10-toimintamallia, jonka tarkoitus on ehkäistä kosteusvauroita. Suuri osa materiaaleista on luonnonmateriaalijohdannaisia. Ylhäällä on yleissähköä tuottavat aurinkopaneelit.
– Hankinnassa on sovellus, jolla voimme lasten kanssa katsoa, kuinka suuren osan sähköstä aurinko tuottaa, kertoo Kauranen.
Ympäristöpedagogiikkaa jo 1990-luvulta
Suuressa päiväkodissa on vilkas vaihtuvuus: vanhempia lapsia lähtee koko ajan kouluun ja pienempiä tulee tilalle. Henkilökunnasta moni on pysynyt mukana vuosikymmeniä. Siten aiempien vuosien opit ja käytännöt pysyvät mukana toiminnassa ja niiden päälle rakentuu uusia käytäntöjä tuoreen tiedon pohjalta.
Ympäristöajattelulla on Humpulassa pitkät juuret. Päiväkoti aloitti Radiomäen rinteessä 1980, ja 1990-luvun alusta asti ympäristö on painottunut pedagogiikassa. Satu Kauranen aloitti työnsä päiväkodissa tuolloin.
– Oli kasvimaat ja Radiomäen luonto, jossa sai liikkua ja seikkailla. Ajatteluun tuli luonnostaan lapsen ympäristösuhteen arvioiminen. Aloimme käyttää askartelussa luonnonmateriaaleja. Huomasimme, miten ison ilon, hyödyn ja tärkeän kokemuksen lapsi luonnosta saa.
Humpula on siinä asemassa, että se voi profiloitua edistyksellisenä.
– Nykyään ajattelu on jo syvällä. Kun menee toiseen päiväkotiin, jossa vaikka kierrätys ei vielä ole yhtä pitkällä, voi tulla olo, että hetkinen!
Edelläkävijyys vaatii resursseja. Humpula on saavuttanut Lahdessa aseman, jonka ansiosta sillä on mahdollisuus profiloitua edistyksellisenä.
– Meille on tunku, Satu Kauranen toteaa.
Humpulan omistaa Lahden kaupunki, jonka brändissä ekologisuus on näkyvässä roolissa. Lahti on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Varhaiskasvatuksessa kaupunki ilmoittaa edistävänsä ”kestävän elämäntavan kasvatustyötä” muun muassa avaamalla 22 hoitajalle mahdollisuuden kouluttautua ympäristökasvattajiksi.
Lapset alkavat kasvattaa aikuisia
Esikoululainen Emilia on saanut keittiössä auringonkukan taimen hienosti multaan. Hän käy hakemassa viereisestä ryhmähuoneesta pädin ja alkaa esitellä sovellusta. Lapset valokuvaavat kasvien kasvuvaiheet siemenestä kukkaan. Sovellus muodostaa kuvista klipin, jossa viikkojen tai kuukausien prosessi tiivistyy muutamaan sekuntiin. Lapset katsovat klipin ryhmähuoneen suurelta näytöltä.
Tavoitteena on valjastaa tietotekniikka ympäristötietoisuuden palvelukseen.
Kosketusnäyttökoneet kulkevat henkilökunnan mukana ympäri taloa. Pienille niillä voi vaikka lukea kirjaa, isommat opettelevat jo itse käyttämään niitä. Humpulan tavoitteena on valjastaa tietotekniikkakin ympäristötietoisuuden palvelukseen.
Päiväkodin väliaikaisella pihalla digilaitteista ei ole tietoakaan kolmelta iltapäivällä, kun kaikki yli kolmevuotiaat pääsevät ulkoleikkeihin. Täällä kiinnostavat hiekkakakut, liikkuminen ja riehuminenkin.
Eyabiel, 4, sekoittelee muoviämpärissä savesta leikkikeittoa. Kädet kurassa ja kroppa mudassa – se on Humpulassa homman nimi. Vanhemmat tietävät asian jo hakiessaan lapselleen päiväkotipaikkaa. Monet hakevat paikkaa juuri siksi. Niinpä ekopainotteisuuteen liittyvät ennakkoluulot tai ihmettely ovat harvinaisia.
– Joskus on tullut palautetta siitä, että lapsen kuravaatteet ovat kurassa. Mutta kun asiasta on juteltu, on lisääntynyt ymmärrys lapsen työstä – siitä, että tämä on lapsen tapa toimia ja oppia, Satu Kauranen kertoo.
– Ja pikku hiljaa lapset alkavatkin kasvattaa vanhempiaan.