26.5.2021

Ilmastokriisi tuntuu sinunkin työssäsi: ”Jos emme toimi nopeasti, häviäjiä olemme me kaikki”

Ammattiliitto JHL pohtii parhaillaan, miten ilmastokriisi ja sen torjuminen vaikuttavat jäsenten töihin ja työehtoihin. Osa työpaikoista katoaa väistämättä, koska ilmastopäästöjä on karsittava kaikissa ammateissa. JHL on teettänyt selvityksen ilmastokriisin vaikutuksista, jotta liiton jäsenet eivät jää myllerryksessä ilman töitä ja lisäkoulutusta.

Ilmasto lämpenee huolestuttavaa vauhtia. Muutosta pyritään jarruttamaan monin tavoin, jotta luonto ja yhteiskunta ehtivät sopeutua.

Sekä ilmaston lämpeneminen että ilmastokriisin jarruttaminen tietävät isoja muutoksia työelämään. Ammattiliitto JHL teetti keväällä 2021 selvityksen, jossa ennakoidaan ilmastomuutoksen vaikutuksia liiton jäseniin, heidän töihinsä ja työehtoihinsa. Ilmastoselvitystä ja sen hyödyntämistä liitossa koordinoi erityisasiantuntija Anna Malinen.

– Pelastusalalla työtehtävät lisääntyvät, kun sään ääri-ilmiöt lisäävät onnettomuuksia. Ruokapalveluissa pitää opetella tekemään enemmän kasvisruokia, ja varhaiskasvatuksella on iso rooli siinä, että lapsista kasvaa ilmastotietoisia, Malinen selventää muutoksia JHL:n jäsenten arjessa.

Pelastusalalla työt lisääntyvät ja niistä tulee entistä vaikeampia.

Ammattiliiton on suojeltava työehtoja, ei ilmastopäästöjä

Ilmastoselvityksen mukaan osa työpaikoista häviää ja vaikutukset ulottuvat myös kaikkiin JHL:n jäsenten ammatteihin. Sosiaali- ja terveysalalla riittää töitä ja kiirettä, koska ilmastokriisi lisää onnettomuuksia ja tauteja. Sairaaloihin saapuu entistä enemmän helteessä nuutuneita tai luitansa rikkoneita.

Liikennealalla on edessään suuri muutos, koska tieliikenne on iso saastuttaja, jonka päästöjä pitää karsia. Se tarkoittaa esimerkiksi joukkoliikenteen lisäämistä, vähäpäästöisempiä autoja sekä rahtiliikenteen siirtämisestä kiskoille ja vesille.

Malisen mukaan ay-liikkeen ja JHL:n ei kuitenkaan pidä jarruttaa ilmastotoimia. Sen sijaan ammattiliiton pitää olla jäseniensä tukena muutokseen varautumisessa ja huolehtia säällisistä työehdoista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä. Ay-liikkeen tehtävä on pitää huolta siitä, etteivät työehdot jää myllerryksen jalkoihin.

Lämpeneminen uhkaa viedä talvet Etelä-Suomesta

Ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat Suomessakin. Viimeisten sadan vuoden aikana vuoden keskilämpötilat ovat nousseet noin kaksi astetta. Lämpötilojen nousu on johtanut siihen, että Etelä-Suomen rannikolla on paljon vähemmän lumisia talvia kuin vielä 1970- ja 80-luvuilla. Saman menon on arvioitu jatkuvan tulevaisuudessakin, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

– Etelä-Suomessa lumipeitteinen aika vähenee, sateet tulevat entistä useammin vetenä. Talvi 2019–2020 oli hyvin lämpöinen. Vuosisadan lopulla se on normaali talvi, jos asialle ei tehdä mitään. Hiihdon ja muiden talvilajien harrastaminen etelässä vaikeutuu huomattavasti.

Myös kesät ovat lämmenneet. Samalla tukalan helteen todennäköisyys on moninkertaistunut. Rantasen mukaan on todennäköistä, että Suomessakin koetaan jatkossa yhä useammin hellejaksoja, joissa lämpötila voi nousta jopa yli 35 asteen.

Rankkasateista ja kaupunkitulvista saattaa tulla entistä rajumpia, kun ilmastokriisi etenee.

Kuumuuden lisäksi sateisuus kasvaa lähivuosikymmeninä. Ja kun sataa, sataa kunnolla.

– Sadepäivien määrä vuodessa ei välttämättä nouse, mutta lyhytkestoisten rankkasateiden voimakkuus voi kasvaa. Samalla kaupunkitulvien intensiteetti kasvaa.

Kuumuus lisää riskejä ja nakertaa työtehoa

Työntekijöille sään muutokset tietävät lisää riskejä. Työterveyslaitos (TTL) on tutkinut kuumuuden vaikutuksia työoloihin vuosien ajan. Kuumuus tuntuu niin puistotöissä kuin toimistopöydän takanakin, TTL:n ylilääkäri Pauliina Kangas kuvailee.

– Helle on ulkotöissä iso terveysuhka, jos työntekijällä on kroonisia sairauksia. Suomalaisissa rakennuksissa ei useinkaan ole tehokasta jäähdytysjärjestelmää, toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Ajatus takkuaa, virheet lisääntyvät ja työteho laskee, kun sisällä on liian kuuma.

Suomessa syksyistä ja talvista tulee entistä pilvisempiä, kun ilmastokriisin vaikutukset iskevät.

– Liukastumiset aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja. Liukkauden lisääntyminen kasvattaa työkyvyttömyyden kustannuksia. Kaamosoireilun riski kasvaa, kun talvista tulee pimeämpiä, Kangas tiivistää.

Työntekijät mukaan ilmastotoimien suunnitteluun

Ilmastokriisin torjunnassa pitää muistaa niin kutsuttu oikeudenmukainen siirtymä.

– Reiluja työehtoja ei saa unohtaa, kun päästöjä pyritään vähentämään ja ilmaston lämpenemistä hillitsemään, Malinen tiivistää.

Erityisasiantuntija Anna Malinen.

Suomessa oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa muun muassa, että ihmiset tulevat taloudellisesti toimeen, jos ilmastokriisi sulattaa työpaikan alta. Malisen mielestä oikeudenmukainen siirtymä on vaatimus sille, että ilmastokriisin pysäyttäminen voi onnistua. Yksikään työntekijä tuskin innostuu muutoksesta, joka pienentää palkkaa, heikentää työehtoja ja pahimmillaan vie työttömyyskortistoon.

Miten se voisi olla parempi vaihtoehto, että ammattiliitot eivät ole tässä mukana?

– Anna Malinen

Työntekijöiden pitää päästä mukaan, kun työpaikat suunnittelevat ilmastotoimiaan. Isona ammattiliittona JHL voi auttaa jäseniään myös ilmastokriisiin varautumisessa.

– Miten se voisi olla parempi vaihtoehto, että ammattiliitot eivät ole tässä mukana? Jos emme toimi nopeasti, häviäjiä olemme me kaikki. Työntekijän kannalta pahimpia vaihtoehtoja on, että työt katoavat eikä esimerkiksi uudelleenkoulutusta ole tarjolla.