Koronakevät vähensi fyysisiä kontakteja ja lisäsi kotihoidon etäkäyntejä Helsingissä. Ikäihmiset ovat saaneet totutella tabletin näytössä puhuvaan hoitajaan ja digitaalisiin turvalaitteisiin.
Hyvää huomenta Eino! Etähoitaja Tarja täällä soittelee. Mitenkäs sinä nukuit? Näin JHL:läinen lähihoitaja Tarja Hietaniemi aloittaa puhelut aamuvuoron ensimmäisinä tunteina. Joskus hän saa huhuilla tovin, ennen kuin asiakas ilmestyy ruutuun. Hietaniemi on ottanut asiakkaaseen videoyhteyden, eikä vastapuolen tarvitse kuin asettua tabletin ääreen.
Jos ei asiakasta tavoiteta, hoitaja soittaa kotihoitoon tai turvapuhelinpartiolle, mikäli asiakkaalla on tällainen palvelu käytössään.
– Saattaa olla, että asiakas huutelee kaatuneensa, eikä jostain syystä ole tehnyt hälytystä rannekkeellaan, Hietaniemi kertoo.
– Asiakas voi sanoa, että kaikki on hyvin ja kotihoito on käynyt, vaikka ei olekaan.
Järjestelmä tuottaa etähoitajille listan palvelupyynnöistä. Niitä on eniten aamuisin ja iltaisin, sillä monen on otettava lääkkeensä. Hoitajat soittavat Parkinson-potilaille ja diabeetikoille ensin. Lääkkeisiin liittyviä pyyntöjä on kolmenlaisia: muistutus, tarkistus ja valvottu lääkkeenotto. Valvotussa lääkkeenotossa asiakas näyttää, mistä lääkkeensä ottaa ja laittaa ne suuhunsa hoitajan nähden. Jos tämä ei onnistu, etähoitaja ilmoittaa siitä kotihoitoon.
– Parkinson-potilailla voi olla lääkitystä kahden tunnin välein. Eihän kotihoito voi käydä paikalla niin usein.
Kotihoidolle apua lääkeasioissa
Hietaniemi työskentelee Palvelukeskus Helsinki -liikelaitoksen puhelin- ja hyvinvointipalveluiden hoivapalveluissa. Yksikkö tuottaa etähoitoa osana Helsingin kaupungin kotihoitoa.
Asiakkaina on pääsääntöisesti vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia. Kotihoito laatii asiakkaalle hoitosuunnitelman, josta etähoidon tehtävät ilmenevät. Ne voivat olla lääkevalvontaa, ruokailusta muistuttamista tai tuolijumppaa.
Etähoito tarjoaa myös ryhmäruokailua ja -jumppaa. Hoitaja kutsuu asiakkaat videoneuvotteluun, jossa he voivat keskustella toistensa kanssa samalla, kun ruokailevat tai jumppaavat. Yhteen ryhmään mahtuu noin kahdeksan asiakasta.
Uusinta uutta on lääkeautomaatti, joka tiettyyn kellonaikaan pyytää asiakasta ottamaan lääkepussinsa. Jos asiakas ei ota pussia, automaatti imaisee sen sisäänsä ja tekee hälytyksen etähoitoon. Lisäksi etähoito tekee kauppatilauksia ja avustaa kotihoitoa lääkehoidossa, kun kotikäynnillä on henkilö, jolta puuttuu lääkelupa.
– Lääkelupaa vailla oleva hoitaja näyttää videoyhteydellä lääkkeet ja antaa ne sitten valvotusti. Etälääkehoitoa on ollut jo jonkin aikaa, ja se on lisääntymässä.
Koronakevät lisäsi etähoitoa
Kun Hietaniemi aloitti etähoidossa 2015, hän oli vuorossaan toisinaan yksin. Viime keväänä etähoito saavutti tuhannen asiakkaan rajapyykin. Etäkäyntejä tehdään noin tuhat päivässä, ja vuorossa pitäisi olla noin 17 hoitajaa. Kaikki ovat lähi- tai sairaanhoitajia.
– Silloin etsimme iltaisin asiakkaita, kun he olivat menneet konsertteihin tai minne lie.
Hietaniemi kertoo, että asiakaskunta on muuttunut siitä, kun hän aloitti etähoidossa. Nyt asiakkaat ovat huonommassa kunnossa.
– Silloin etsimme iltaisin asiakkaita, kun he olivat menneet konsertteihin tai minne lie. Nyt moni ei välttämättä pääse kotoaan mihinkään.
Koronakevät kasvatti etäkäyntien määrää 20 prosenttia. Kasvun uskotaan jäävän pysyväksi.
– Eniten etäkäynnit lisääntyivät sellaisilla asiakkailla, jotka jo olivat etähoidon asiakkaita, sanoo palvelupäällikkö Taina Nevalainen.
Hänen mukaansa hoivapalveluyksikkö pystyy järjestämään uudelle asiakkaalle etähoitoa viikossa. Asentaja vie laitteen asiakkaan kotiin. Etähoito toivoo omaisen tai ainakin kotihoitajan olevan silloin paikalla. Tässä tilanteessa etähoitaja avaa ensimmäisen yhteyden ja sopii etähoitoajat.
Lue lisää: Koulusta kotihoitoon: Työ kotihoidossa sai Jelena Murdasovan ennakkoluulot karisemaan
Asiakkaan ei tarvitse odottaa
Etäkäyntien tiheys vaihtelee paljon. Hoitajat soittavat joillekin asiakkaille harvemmin kuin kerran viikossa, toisille monta kertaa päivässä. Yhden täyden vuoron aikana hoitaja ehtii tehdä 40–80 etäkäyntiä. Hietaniemi sanoo, että yksi puhelu kestää normaalisti noin viisi minuuttia, yksilölliset jumpat 15–20 minuuttia.
– Jotkut asiakkaat tyytyvät siihen, että kysymme vointia ja lääkkeiden ottoa, eivätkä halua puhua sen enempää. Kunnioitamme sitä. Toiset taas haluavat keskustella enemmän. Tämä on korostunut korona-aikana.
– Kyllä asiakkaat vain tykkäävät olla siinä ihan nenätysten.
Asiakkaille etäkäyntien hyvät puolet ovat ne, ettei heidän tarvitse odotella kotihoitajan tulemista, etäkäynnit ovat edullisempia kuin kotihoidon käynnit ja hoitaja keskittyy pelkästään asiakkaaseen.
– Olemme intensiivisesti asiakkaan kanssa, ihan vain häntä varten. Kyllä asiakkaat vain tykkäävät olla siinä ihan nenätysten, Hietaniemi huomauttaa.
Soitot luovat myös turvaa. Eräs huonosti nukkuva, kivuista kärsivä asiakas kertoi lohduttautuvansa aamuyöstä sillä, että pian etähoitaja soittaa. Asiakas voi halutessaan soittaa etähoitajille joko tabletilla tai puhelimella.
Haittapuolena on, että joitakin asiakkaita joutuu tavoittelemaan monta kertaa.
Turvapuhelinpartiolla vakioasiakkaita
Etähoidon vuoroja tekee myös sairaanhoitaja Alexander Salikhov, joka työskentelee pääasiallisesti turvapuhelinpäivystyksessä. Hänen mielestään asuntoihin voisi asentaa toisen, laajakulmaisen kamera, jolla saisi yleiskuvan.
– Asiakas voi sanoa, että kaikki on hyvin ja kotihoito on käynyt, vaikka ei olekaan.
– He eivät tiedä, missä koti on, mikä koti on tai mistä me tulemme.
Ensihoitoon erikoistunut Salikhov joutuu turvapuhelinpartiossa paikkaamaan kotihoidon riittämättömyyttä ja palveluasumispaikkojen puutetta. Asiakkailla voi olla turvaranneke, ovihälytys tai gps-kello.
Asiakkaita on tuhansia, mutta suurin osa käynneistä suuntautuu vakioasiakkaiden, usein ovi- tai gps-asiakkaiden luokse. GPS-asiakkaiden hälytyksiä tulee 1–2 per vuoro. Asiakkaat löytyvät yleensä rappukäytävästä alusvaatteissa ilman avainta.
– He eivät tiedä, missä koti on, mikä koti on tai mistä me tulemme.
Salikhovin mukaan joukossa on myös asiakkaita, jotka eivät ole ymmärtäneet turvapuhelimen luonnetta.
– He soittavat meidät vaihtamaan vaippaa tai asentoa. Kun sanon, että joudut odottamaan, sama asiakas soittaa hetken päästä uudelleen ja valittaa hengitysvaikeuksia ja rintakipua.
Turvapuhelinpäivystys joutuu priorisoimaan käynnit. Edelle menevät gps-asiakkaat, hiljaiset hälytykset, eli kun asiakas hälyttää mutta ei vastaa päivystäjälle, sekä kipuasiakkaat. Kivuton asiakas voi joutua odottamaan lattialla useamman tunnin.
Salikhovin mielestä osa vakioasiakkaista pitäisi hoitaa jossain muualla kuin kotona. Kolme vuotta sitten hän työskenteli palvelukeskuksessa. Siellä asui vanhuksia, jotka olivat paljon paremmassa kunnossa.
– Kaikille olisi helpompaa, jos nämä vakioasiakkaat olisivat oikeassa paikassa. Se vähentäisi meidän käyntiemme määrää ja kotihoidon taakkaa.