Tieto on valtaa. Sen JHL:läiset eduskunnan tietopalvelun työntekijät Antti Rautava ja Martti Tanskanen näkevät työssään. He välittävät ja analysoivat eduskunnassa tietoa vallan kammareihin ja politiikan tarpeisiin. Vaihtoehtoisten faktojen aikana heidän vastuunsa korostuu, mutta lopulta päättäjä itse ratkaisee, kuinka hän tietoa käyttää.
Eduskunta on paikka, jossa paistatellaan mielellään estradilla. Eduskunnan sisäisen tietopalvelun päällikkö Antti Rautava ja tutkija Martti Tanskanen eivät kuitenkaan viihdy parrasvaloissa.
– Tavoitteemme on olla mahdollisimman näkymättömiä, Rautava toteaa.
Vaikka työn tekijä jää varjoon, työn jälki vilahtelee uutisissa ja kansanedustajien puheissa.
– Kukaan muu kuin tiedon tuottaja itse ei välttämättä edes huomaa, mistä kansanedustajan saama informaatio on peräisin, Tanskanen huomauttaa.
Eduskunnan käytävät ja muut vallan salongit ovat tuttuja Martti Tanskaselle (vas.) ja Antti Rautavalle.
Eduskunnan sisäinen tietopalvelu tekee selvityksiä, analyyseja ja tiedonhakuja eduskunta-asiakkaille. Kysymykset voivat koskea mitä tahansa, kunhan se liittyy kansanedustajan tai muun asiakkaan eduskuntatyöhön. Tietopalvelu koostaa myös uutiskatsauksia päivittäin.
Tietopalvelun asiakkaina ovat kansanedustajat, heidän avustajansa, eduskuntaryhmät sekä virkamiehet. Palvelu on 1,4 miljoonan euron satsaus kansanvallalle, sillä muuten tieto olisi valtaa vain hallituspuolueen edustajille.
– Tavoitteemme on olla mahdollisimman näkymättömiä.
Pitkä kokemus auttaa
Rautavalla ja Tanskasella on pitkät työurat eduskunnan tietopalvelussa. Tanskanen on valtiotieteiden maisteri ja edennyt 36 eduskuntavuoden aikana satunnaisesta apulaisesta tutkijaksi. Rautava on oikeustieteiden kandidaatti, ja työuraa eduskunnassa on takana 22 vuotta.
Martti Tanskanen ammentaa yhä tietoa myös perinteisistä paperilähteistä.
Rautava oivalsi jo nuorena, että työpaikkana eduskunta on erilainen ja kiinnostava valtiosääntöoikeudesta ja politiikan seuraamisesta innostuneelle juristille.
Työ tietopalvelussa on imaissut Tanskasen mukaansa niin, että alin eläkeikä ehti mennä ohi vuosi sitten. Hän kehuu tietopalvelun ilmapiiriä.
– Tiimin yhteistyö toimii. Keskustelemme toimeksiannoista ja luemme toistemme muistioita, ettei niihin jää epäjohdonmukaisuuksia.
Eduskunnan tietopalvelussa käsitellään vuosittain noin 1 300 toimeksiantoa.
Eduskunnan tietopalvelussa käsitellään vuosittain noin 1 300 toimeksiantoa. Rautavan mukaan pitkä työkokemus auttaa ymmärtämään, mitä toimeksiannolla haetaan.
– Sitä ymmärtää, millaista työtä kansanedustaja, hänen avustajansa ja heidän ryhmänsä tekevät. Esimerkiksi jos kansanedustaja sanoo, että hän pitää puheen siellä ja silloin, hahmottuu nopeasti, minkä verran ja millaista materiaalia hänelle toimitetaan.
Hakukone vähensi rutiineja
Kaiken tietävä hakukone Google on mullistanut tietopalvelua ja vähentänyt toimeksiantojen vuotuista määrää 5 500:sta 1 300:een.
Muiden maiden parlamenttien kanssa toimeksiantoja on noin 300. Toimeksiannot on jaoteltu vaativuuden mukaan. Pikatoimeksiannot hoituvat samana päivänä, mutta isot, kuten laskelmat, voivat viedä viikkoja.
Martti Tanskasen ja Antti Rautavan työ on kiinnostavaa muun muassa siksi, että tietoyhteiskunta elää yhtä historiansa voimakkaimmista murroskausista.
– Google poisti meiltä suuren osan rutiinitöistä.
– Aikaisemmin tämä oli tiedonhakua painetusta materiaalista, mutta Google poisti meiltä suuren osan rutiinitöistä. Sen jälkeen on ollut entistä laajempia analyysejä ja selvityksiä. Verovaroin palkattuja asiantuntijoita kannattaa käyttää vaativaan työhön eikä perustiedonhakuun, Rautava sanoo.
Tieto on vakava asia. Siitä eduskunnan tietopalvelua muistuttaa Simpsonit-sarjasta tuttu pohatta Montgomery Burns.
Tanskasen erityisalueena ovat olleet 1980-luvulta saakka Euroopan unioni ja kansainväliset asiat.
– EU-asioissa mullistus tapahtui nopeasti. Paperiaineisto oli hankalaa, mutta nyt asiat ovat julkisia ja löytyvät helposti netistä, Tanskanen sanoo.
Rautavan mukaan toimeksiannot voivat koskea kaikkea maan ja taivaan väliltä, eikä tietopalvelun oma asiantuntemus riitä kaikkeen. Siksi palvelu käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Vuonna 2011 sisäiseen tietopalveluun perustettiin taloudelliset laskelmat -palvelu, jossa neljä ekonomistia tekee taloudellisia simulaatiolaskelmia. Heidän käytössään on myös 800 000 suomalaisen tietoja sisältävä tietokanta. Laskettavana voi olla esimerkiksi opposition varjobudjettiesitysten vaikutukset julkisiin tuloihin, menoihin ja kansalaisten elämään.
– Me emme halua mennä politiikan puolelle. Luottamuksen voi menettää vain kerran.
Rautava näkee laskentapalvelut hyväksi kehitykseksi, koska niiden avulla saadaan koottua pitkältä ajalta faktaa.
– Palvelu muuttaa myös poliittisen keskustelun luonnetta, koska opposition ei tarvitse vetää tietoja hihasta, hän sanoo.
Luottamusta ja läpinäkyvyyttä
Toimeksiantojen vastauksissa tutkijat analysoivat ja tulkitsevat tietoa. Eikö silloin tule kiusausta tehdä politiikkaa tarjoamalla tarkoitushakuista tulkintaa?
Varapuhemies @TuulaHaatainen Puhemiesten blogissa: Demokratian kannalta tietopohjainen ja eettinen tiedonvälitys on tärkeää. https://t.co/FRwleyaIIX pic.twitter.com/O8JkHcwazf
— SuomenEduskunta (@SuomenEduskunta) November 23, 2018
– Me emme halua mennä politiikan puolelle. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Asiakkaalle on tärkeää prosessin läpinäkyvyys: se, mistä lähteistä tieto on ja mikä on tutkijan panos lopputuotteessa, Rautava toteaa.
Hän korostaa, että tiedon luotettavuuden ja läpinäkyvyyden turvaamiseksi käytössä on laatujärjestelmä ja vakiintuneet toimintatavat. Esimerkiksi tietopalvelun laskelmien täytyy olla vertailukelpoisia valtionvarainministeriön eli VM:n tekemien laskelmien kanssa.
– Meillä on VM:n kanssa yhteisesti sovitut periaatteet siitä, miten budjetin vaikutuksia lasketaan.
Tietopalvelun tietokoneelta avautuu näkymä siihen 200 ihmisen kirjoon, joka olisi ilman tietopalvelua hukassa.
– Joskus on tuntunut siltä, että minulta lähtenyttä tulosta ei käytetä, jos tieto ei sovi poliitikon agendaan.
Tanskanen huomauttaa, että poliitikot tekevät politiikkaa ja päättävät, mitä faktoja he haluavat käyttää ja painottaa.
– Joskus on tuntunut siltä, että minulta lähtenyttä tulosta ei käytetä, jos tieto ei sovikaan poliitikon agendaan.
Rautavan mukaan tiedon täydellistä vääristelyä tai väärinkäyttöä ei voi tapahtua, koska poliittiset kilpailijat ja media huomaisivat sen.
Ei vaihtoehtoisia faktoja
Antti Rautavan työstä iso osa on kehittämistä, koska ala on murroksessa.
– Poliittisessa järjestelmässä on menossa tavallista isompi murros, hän sanoo.
Tällä hän viittaa populistipuolueiden syntyyn, brexitiin, Trumpiin, Euroopan turvallisuustilanteeseen ja ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Yhtenä esimerkkinä monien joukossa: uutislehti The Washington Post julkaisi elokuussa laskelman, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esittää vaihtoehtoisia totuuksia – joista suuri osa on suoranaisia valheita – useita kertoja päivässä.
Analysis:President Trump has made 4,229 false or misleading claims in 558 days https://t.co/khIEvhbdNu
— The Washington Post (@washingtonpost) August 1, 2018
Rautava on havainnut, että tiedotusvälineissä puhutaan paljon yhteiskunnan puhetapojen muutoksesta.
– Rinnalla kulkee puhe tiedosta, vaihtoehtoisista faktoista ja tiedon merkityksestä politiikan teossa. Ainakin ulkomailla on virtauksia, joiden mukaan sillä ei ole väliä, mitkä faktat ovat. Me kuitenkin uskomme, että faktoilla on edelleen merkitystä. Eli siihen voi luottaa, että emme tarjoile faktasettiä, jossa lukee: ”valitse tästä!”
Tietopalvelun tehtävä on pitää poliitikot informoituina, mutta pitäytyä itse visusti politiikan ulkopuolella.
– Asiakkaita pitäisi tavata enemmän. Kyllä me yritämme, mutta osa asiakkaista vaihtuu neljän vuoden välein.
Big data pitäisi ottaa haltuun
Toinen alan murros on tekninen.
– Puhutaan big datasta ja avoimesta datasta, jota on paljon tarjolla. Se pitäisi ottaa haltuun.
Rautava pohtii, mitä sisäisen tietopalvelun pitää tulevaisuudessa tarjota. Yksi merkittävä palvelu voisi olla vielä useampien ja tarkempien analyysien teko.
– Heikkoutemme on, että olemme liian kaukana asiakkaista. Heitä pitäisi tavata enemmän ja säännöllisemmin. Kyllä me yritämme, mutta osa asiakkaista vaihtuu neljän vuoden välein.
Niinpä. Hallituksessa vaikuttaneet edustajat saattavat löytää itsensä vaalien jälkeen oppositiosta ja päinvastoin.