12.11.2020

Jäsenmaksu pienemmäksi, lisää järjestäjiä ja digitaidot kunniaan: Nämä 12 aloitetta JHL:n edustajisto käsitteli – katso kaikki aloitteet ja mitä niille kävi

JHL:n edustajisto käsitteli 12 aloitetta.

JHL:n edustajisto käsitteli pitkään ja hartaasti, pitäisikö liittoon palkata 18 uutta järjestäjää kolmeksi vuodeksi tehdyn aloitteen mukaan. Lisäksi se sai pähkäiltäväksi 11 muuta aloitetta, joissa ehdotettiin muun muassa ammattiala- ja opiskelijatoiminnan vahvistamista sekä massiivista mainoskampanjaa.

JHL:n edustajisto päätti syyskokouksessaan (11.–12.11.), mitä sille esitetyille 12 aloitteelle tehdään. Osa aloitteista herätti vilkasta keskustelua ja niistä päästiin myös äänestämään. Korona-ajalle tyypillisesti syyskokouskin vietiin läpi etäyhteyksien avulla. Paikalla JHL:n keskustoimistossa olivat vain puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä, kokouksen sihteereinä toimineet johdon ja hallinnon asiantuntijat sekä it-tuki.

Aloitteiden määrä oli tänä vuonna kohtuullinen, sillä vuosi sitten syyskokouksessa edustajiston päätettävänä oli kaikkiaan 29 aloitetta.

Aloitteiden lisäksi edustajisto käsitteli muun muassa tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin.

Lue lisää: Kahden päivän etäedustajisto äänesti ja nuiji päätöksiä JHL:n taloudesta, toiminnasta ja järjestäjistä

Näin aloitteet käsitellään

Aloitteen käsittely etenee seuraavasti:

1 JHL:n toimialue tai yksikkö, jolle aloitteen asia kuuluu, laatii vastausehdotuksen joko itse tai tarpeen vaatiessa liiton hallituksen kanssa.

2 JHL:n hallitus käsittelee vastausehdotuksen.

3 Vastausehdotus menee hallituksen esityksenä edustajistoon, joka tekee siihen muutoksia, jos kokouksessa sellaisia vaaditaan.

4 Kaikki sopimuksiin liittyvät aloitteet siirtyvät sopimustavoitevalmisteluun. Ne pyritään huomioimaan, kun liitto neuvottelee työehtosopimuksista.

Edustajisto käsitteli seuraavat aloitteet:

Edustajistolle ehdotettiin kokonaisjäsenmaksun alentamista 1,25 prosenttiin.

1 JHL:n kokonaisjäsenmaksuksi 1,25 prosenttia kahden vuoden ajan

Aloite: Aloite jäsenmaksun määräaikaisesta alentamisesta

Esitys: Esitämme, että liiton kokonaisjäsenmaksu alennetaan kokeiluluonteisesti kahdeksi vuodeksi lähelle muiden liittojen kokonaisjäsenmaksua, joka on 1,25 prosenttia.

Liittomme tavoitteena on ennen kaikkea järjestää sote-aloja. Puutteellisten resurssien ohella haasteena on se, että muilla liitoilla on huomattavasti edullisempi jäsenmaksu kuin meillä. Superin kokonaisjäsenmaksu on 1,2 prosenttia, Tehyn 1,1 prosenttia ja Pron 1,25 prosenttia. JHL:n vastaava luku on 1,38 prosenttia.

Laskemalla kokonaisjäsenmaksumme 1,25 prosenttiin saamme lisää kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. YTK:hon liittyi kevään ja kesän aikana yli 61 000 uutta jäsentä ja sen kokonaismäärä on yli 470 000 jäsentä.

Tekijät: Edustajiston jäsenet Päivi Rantanen, Tapio Ristamäki, Jarno Strengell

Vastaus: Jäsenmaksu pysyy ennallaan, mutta liitto panostaa jäsenhankintaan vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa todetuilla tavoilla. Toimet toteutetaan alentamatta liiton jäsenmaksua.

Liiton sääntöjen mukaan jäsenmaksu vahvistetaan edustajiston syyskokouksessa vuosittain. Kokonaisjäsenmaksu muodostuu liitolle ja työttömyyskassalle maksettavasta jäsenmaksuosuudesta. Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruus ei ole liiton edustajiston päätäntävallassa.

Vuonna 2020 liiton kokonaisjäsenmaksu on ollut 1,38 prosettia josta 1,05 prosenttia on ollut liiton ja 0,33 prosenttia työttömyyskassan osuus.

Verrattaessa STTK:n jäsenliittoihin JHL:n kokonaisjäsenmaksu on hiukan korkeampi, mutta SAK:laisessa vertailussa jäsenmaksu on varsin maltillinen. Osa STTK:laisten liittojen jäsenyhdistyksistä voi periä jäsenmaksuja liiton jäsenmaksun lisäksi.

Toteutuessaan esitys merkitsisi liiton tulopohjaan noin 4,3 miljoonan euron (-12,38 prosenttia) ylimääräistä jäsenmaksutuottojen alenemaa vuosille 2021 ja 2022. Esitys merkitsisi myös, että vuonna 2021 jäsenmaksujen ja liiton kulujen epäsuhta nousisi yli 12 miljoonaan euroon vuodessa.

2 Aluetoimistoihin 18 uutta järjestäjää kolmeksi vuodeksi

Aloite: Jokaiselle aluetoimistolle kaksi järjestäjää kolmeksi vuodeksi

Esitys: Esitämme, että lakkorahastosta käytetään vuosien 2021–2024 aikana kolme miljoonaa euroa järjestäjien palkkaamiseen. Tällä summalla palkataan jokaiseen yhdeksään aluetoimistoon kaksi henkilöä eli yhteensä 18 henkilöä kolmeksi vuodeksi.

Järjestäjät tekevät aluetoimistoista käsin liikkuvaa työpaikkojen järjestäytymistyötä, jäsenhankintaa ja JHL-yhdistysten toiminnan tukemista. Koronamääräysten johdosta järjestäjätyö voi olla myös etätyötä.

Nykyiset viisi järjestäjää tukevat työtehtäviensä ohessa uusien järjestäjien toimintaa. Järjestäjien palkkaaminen vapauttaa nykyisten aluetoimistotyöntekijöiden aikaa luottamushenkilöiden tukemiseen.

Tekijät: Edustajiston jäsenet Päivi Rantanen, Tapio Ristamäki, Jarno Strengell

Vastaus: Järjestämistyötä tehostetaan kahden seuraavan vuoden aikana palkkaamalla lisäresursseja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja jäsenten parissa tehtävään työhön.

Järjestäytymisen edistämiseen tulee tehdä kaikin voimin töitä, jotta liiton asema neuvottelupöydissä säilyy. Vuosina 2018–2019 järjestämistyötä teki yhdeksän järjestäjää ja vuosina 2020–2022 järjestäjiä on viisi. Lisäksi liiton järjestötoiminnan yksikön työntekijät tukevat ja ohjaavat järjestämistyötä.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa on tunnistettu erityisiä tarpeita maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden järjestämisessä. Maahanmuuttajataustaisia jäseniä on JHL:ssä nyt liki yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä jäseniä.

Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön järjestämistyö sujuu parhaiten silloin, kun järjestäjänä on maahanmuuttajataustainen henkilö. Toimintasuunnitelmassa esitetään, että liittoon palkataan maahanmuuttajataustainen henkilö vuosille 2021–22. Lisäksi esitetään, että liittoon palkataan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen kääntäjä, joka tukee projektia.

Nykyiset viisi järjestäjää jatkavat vuoden 2022 loppuun saakka ja liiton henkilöstö erityisesti aluetoimistoissa valmennetaan käyttämään järjestämismenetelmiä.

Päätöksestä äänestettiin. Hallituksen vastaus voitti äänin 69–31, yksi tyhjä.

Sanottua:Jos aloitetta ei hyväksytä, olemme muutaman vuoden päästä pulassa jäsenmäärän ja työpaikkojen järjestäytymisasteen kanssa.” Jarno Strengell, Mikkeli

”Jäsenhankinta on meille elämän ja kuoleman kysymys. Järjestäjät ovat tässä työssä tehokkaita.” Tapio Ristamäki, Parkano

”Paras ja toimivin jäsenhankkija on liittoon tyytyväinen toinen jäsen.” Matti Pesonen, hallituksen jäsen, Itä-Suomi

Yhdistysten digiloikka verkkokokouksiin -koulutus käynnistyi lokakuussa 2020, ja toinen jakso käynnistyy helmikuussa 2021.

3 Viisi miljoonaa euroa jäsenten digitaitojen kehittämiseen

Aloite: Digitaalisen osaamisen kehittämiseen panostaminen

Esitys: Pandemia-aika on osoittanut, että osa ihmisistä on ollut pakkodigiloikan aikana suojautumis- ja muuntautumiskykyisempiä kuin toiset.

Lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet pandemian takia. Lyhytkin aika työelämän ulkopuolella on vaara digisyrjäytymiselle.

JHL:n tulisi panostaa siihen, että jäsenistömme olisi suojautumis- ja muuntautumiskykyisiä ja tarjota kaikille mahdollisuus kehittää digitaitojaan verkkokursseilla sekä läsnäkoulutuksissa.

Korvamerkitään vuosille 2021–2022 ainakin viisi miljoona euroa, josta kaikki liiton jäsenet ja yhdistykset ovat oikeutettuja hakemaan tukea digitaitoja kehittäviin hankkeisiin.

Tekijä: Edustajiston jäsen Riikka Aalto, ICT-asiantuntija

Vastaus: JHL tajoaa Yhdistysten digiloikka verkkokokouksiin -koulutusta. Lisäksi JHL-opiston tulee koulutussuunnittelussaan kiinnittää huomiota digitaitojen opetukseen.

Koronakriisin johdosta yhdistysten kokoustoiminta vaikeutui keväällä 2020 merkittävästi. Kriisi osoitti yhdistysten puutteelliset verkkokokousvalmiudet sekä tarpeen laajamittaiselle koulutukselle.

JHL-yhdistysten säännöt mahdollistavat hallituksen verkkokokoukset sekä etäosallistumisen. Useimmat yhdistykset ovat kuitenkin hyödyntäneet verkkokokousmahdollisuutta heikosti.

Yhdistysten toimintakyvyn ja jäsenten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi JHL on käynnistänyt koulutusprojektin, jolla varmistetaan yhdistysten valmiudet verkkokokouksiin, etäosallistumiseen ja verkkotyöskentelyyn.

Yhdistysten digiloikka verkkokokouksiin -koulutus käynnistyi lokakuussa 2020 ja toinen jakso käynnistyy helmikuussa 2021. Keväällä järjestetään myös ruotsinkielistä koulutusta.

Projekti toteutetaan JHL:n, JHL-opiston ja TSL-opintokeskuksen yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat kaikki JHL-yhdistykset.

Koulutuksen osallistuville yhdistyksille maksetaan Office 365 / Teams -lisenssin ensimmäisen vuoden kulut. Lisäksi JHL selvittää yrityksiltä mahdollisia alennuksia laitehankinnoissa.

Kustannukset jaetaan kahdelle toimintakaudelle. Kummankin koulutuksen kustannusarvio on 18 930 e per toteutus / vuosi. Arvio ei sisällä JHL:n henkilöstön palkkakuluja.

Projektin rinnalla JHL-opistolle kehitetään verkkokokous- ja verkkotyöskentelytaitoja käsittelevä koulutuskokonaisuus vuodelle 2021 sekä teemakokonaisuus yhdistysten omille kursseille.

Sanottua: ”Digiloikkaan ei enää riitä, että jäsenet osaavat osallistua linkin kautta kokoukseen. — Näen joka päivä työssäni, miten paljon paremmin meidän pitäisi osata käyttää digilaitteita.” Riikka Aalto, Helsinki

Edustajistolle tehdyssä aloitteessa puhuttiin ammattialatoiminnan resurssien puolesta.

4 Lisää rahoitusta ammattialatoiminnalle

Aloite: Ammattialatoiminnan rahoituksen lisäämiseksi

Esitys: Ammattiliittomme tukee ammattialatoimintaa vuonna 2020 yhteensä 90 000 eurolla. Tuki on pieni ammattialatoiminnan kehittämiseksi.

Ammattialatoimintaa pidetään jäsenistössämme tärkeänä.

Esitämme, että ammattialatoimintaan ja sen kehittämiseen lisätään rahoitusta tuntuvasti vuoden 2021 talousarviossa. Ammattialatoimintaa tulee kehittää sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Ammattialatoiminnalla liitto toisi näkyvyyttä, ja toiminnalla olisi myös positiivinen vaikutus ja jäsenhankintaan. Kehittämiseen tarvitaan sekä rahoitusta että resursseja.

Tekijät: Edustajiston jäsenet Päivi Huhtala ja Päivi Rantanen

Vastaus: Ammattialatoimintaa kehitetään ja organisoidaan uudelleen. Esimerkiksi lastensuojelun ja vammaistyön alalla toteutetaan erityiset projektit

JHL:n ammattialatoimintaa uudistetaan parhaillaan hallituksen antaman tehtävän mukaisesti. Uudistamistyön tavoitteena on kehittää toimintaa ja organisoida ammattialatoiminta paremmin.

Ammattialatoiminnan rahoitusta esitetään lisättäväksi vuoden 2021 talousarviossa. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä ammattialatoiminnalle on budjetoitu yhteensä 134 00 euroa. Tämän lisäksi esitetään toteutettavaksi kolme erillistä ammattialahanketta, joihin on budjetoitu 77 000 euroa.

5 Alueelliset ammattialaverkostot takaisin

Aloite: Aloite alueellisten ammattialaverkostojen muodostamisesta

Esitys: Vuonna 2016 edustajisto päätti muuttaa alueellisten ammattialaverkostojen toiminnan itseohjautuvaksi. Monet alueelliset ammattialaverkostot ymmärsivät päätöksen vapauttavan aluetoimistojen resursseja muuhun käyttöön. Tämän takia suurin osa eri alueilla toimineista aktiivisistakin verkostoista lopetti toimintansa.

Varsinais-Suomen alueella toimii aktiivisesti monta eri ammattialaverkostoa ja jäsenet kokevat, että ne lisäävät jaksamista työelämässä.

Ammattiliittomme tukee kuutta valtakunnallista ammattialaverkostoa vuonna 2019 noin yhdeksälläkymmenellä tuhannella eurolla. Alueelliseen toimintaan ei varoja ole myönnetty.

Esitämme, että alueellisten ammattialaverkostojen toiminta aloitetaan uudelleen osana ammattialatoiminnan kokonaiskehittämistä. Rahallista avustusta tulee varata jo vuoden 2021 talousarvioon.

Tekijät: Edustajiston jäsen Päivi Huhtala ja hallituksen jäsen Janne Sjölund

Vastaus: Alueellista ammattialatoimintaa tehdään osana lähipalvelua.

Liitossa on tehty ammattialatoimintaa 2000-luvun alusta saakka. Vuonna 2018 valmistuivat valtakunnallisten ammatillisten verkostojen pelisäännöt.

Valtakunnalliset ammatilliset verkostot aloittivat uusilla kokoonpanoilla toimintansa vuoden 2019 alussa. Ne kokoavat alansa osaajat ammattialatoiminnan kehittämistyöhön, lisäävät tiedonkulkua, tukevat kokemusten vaihtamista ammattialojen erityiskysymyksissä. Valtakunnalliset ammattialaverkostot toimivat yhteistyössä ammattialatiimien kanssa.

Vuonna 2019 koko ammattialatoiminnalle varattiin rahaa 90 000 euroa. Tällä rahalla rakennettiin koko liiton ammattialatoimintaa.

Ammattialatoiminta on osa aluetoimiston lähipalvelua, ja alueet ovat budjetoineet alueelliselle ammattialatoiminnolle rahaa vuonna 2020 yhteensä 27 000 euroa. Aluetoimistot tukevat isoja moniammatillisia yhdistyksiä perustamaan ammattialajaostoja ja etsimään alakohtaisia luottamusmiehiä sekä ammattiryhmän yhdyshenkilöitä työpaikoille.

Alueellista ammattialatoimintaa tehdään osana lähipalvelua yhteistyössä yhdistysten kanssa. Alueelliset verkostot voivat toimia itsenäisesti yhdistysvetoisesti. Ammattialatoiminnassa kohdataan jäseniä ja aktiiveja myös digitaalisin välinein.

6 Bonuspisteiden vanhenemisaika poistettava

Aloite: Bonuspalkintojärjestelmästä poistettava bonuspisteiden hankinnan aikarajoitus

Esitys: JHL käyttää bonuspalkintojärjestelmää, jonka tarkoituksena on kannustaa jäseniä aktiiviseen jäsenhankintaan. Mikäli jäsenhankkija ei hanki uusia jäseniä kahteen vuoteen, hänen pistesaldonsa nollautuu.

Pienillä paikkakunnilla ja pienissä työpaikoissa uusia työntekijöitä ja uusia potentiaalisia jäseniä ei ole jatkuvasti. Tällöin jäsenhankkijoilla ei ole mahdollisuutta saada arvokkaampia bonuspalkintoja.

Porvoon JHL ry – Borgå JHL rf – esittää, että bonuspalkintojärjestelmän säännöistä poistetaan bonuspisteiden hankinnan aikarajoitus.

Tekijä: Porvoon JHL ry 150

Vastaus: Kahden vuoden aikaraja on kohtuullinen.

Liitto on uudistanut jäsenhankinnan kannustinjärjestelmänsä JHL-bonuspalkinnoiksi. Jokainen jäsen voi toimia jäsenhankkijana ja saada palkintoja. Liitto kustantaa kaikki JHL-bonuspalkinnot. Kerättyjen pisteiden voimassaoloaikaa on nostettu aiemman vuoden voimassa olon sijaan kahteen vuoteen.

Lokakuussa on otettu käyttöön jäsenyyden suosittelujärjestelmä, jonka ansiosta uusien jäsenten hankkiminen on entistä sujuvampaa.

Uudistettu kannustinjärjestelmä sekä jatkuva jäsenhankinnan työmuotojen kehittämistyö kannustavat jäsenhankintaan. Kahden vuoden aikaraja on kohtuullinen.

7 Yhdistyksille varoja jäsenhankkijoiden palkitsemiseen

Aloite: Paikallisyhdistyksille varoja jäsenhankkijoiden palkitsemiseen

Esitys: Paikallisyhdistyksissä tehdään vahvaa jäsenhankintaa. Useilla paikallisyhdistyksillä on oma palkitsemissysteeminsä.

Mielestämme paikallisille yhdistyksille pitäisi suunnata rahaa uusien jäsenten ja jäsenhankkijoiden palkitsemiseen. Lisäksi toivoisimme, että paikallisella tasolla lisättäisiin näkyvyyttä esimerkiksi urheilijoiden pelipaidoissa olevilla JHL-mainoksilla.

Yhdistyksille olisi hyvä suunnata kattavasti JHL-materiaalia jaettavaksi.

Tekijä: Raahen JHL ry 055

Vastaus: Koko organisaatio velvoitetaan aktiiviseen jäsenhankintaan. Jo olemassa olevat jäsenhankinnan tukimuodot ovat riittäviä, mutta ne on otettava täysimääräisesti käyttöön.

Tehokas jäsenhankinta on edellytys kaikelle toiminnalle. On erinomaista, että yhdistykset ovat vahvasti mukana aktiivisessa jäsenhankinnassa.

Liitto on uudistanut jäsenhankinnan kannustinjärjestelmänsä JHL-bonuspalkinnoiksi. Lokakuussa on otettu käyttöön myös jäsenyyden suosittelujärjestelmä.

Lisäksi liitto kouluttaa oppilaitosagentteja (entiseltä nimeltään koulutiedottajia), jotka tekevät jäsenhankintaa oppilaitoksissa. Liitto maksaa oppilaitosagenteille palkkion luentojen ja aulainfojen pitämisestä, korvaa matkakulut ja tarvittaessa myös menetetyt työansiot.

Paikallisen tason näkyvyys on tärkeää. Esimerkiksi urheilijoiden pelipaidat ovat harkittavissa, mikäli niiden kohdeyleisö on JHL:n järjestämisalojen kannalta oleellista.

Yhdistyksille on alkusyksystä 2020 avattu aineistopankki, josta voi ladata käyttöön JHL-materiaalia. Aineistoa saa vapaasti hyödyntää kaikessa yhdistystoiminnassa ja jäsenhankinnassa. Lisäksi aineistoa voi aina pyytää JHL:n aluetoimistosta.

Muuta JHL-materiaalia ja jakotavaraa yhdistykset voivat tilata JHL-shopin yhdistyspuolelta.

Sanottua: ”Yhdistyksemme on tehnyt jäsenhankintaa omien aktiivisten jäsentensä voimin. He innostuisivat tähän työhön eri tavalla, kun saisivat pientä korvausta kustannusten rinnalle.” Birgitta Huhtamäki, Raahe.

Edustajisto kävi kiivasta keskustelua siitä, miten paikallistasolle saataisiin nopeaa lakiasioiden tulkintaa.

8 Nopeaa lakiapua kentän toimijoille

Aloite: Lakipalveluiden nopea apu kentän erimielisyyksissä, jossa toimijat tarvitsevat lain tulkintaa ja tietoa erilaisista ennakkotapauksista.

Esitys: Neuvottelutilanteet ja erimielisyyksien käsittely on nopeutunut. Koemme, että JHL:n paikallisneuvottelijat jäävät alakynteen JHL:n kankeiden käytäntöjen takia.

Pääluottamusmiehet ja muut neuvottelevat toimijat tarvitsevat oikeusapua ja tulkintoja neuvotteluiden edetessä nopeasti. Muilla pääsopijajärjestöillä pääluottamusmiehet saavat konsultaatio-/ neuvotteluapuja oikeudelliselta puolelta nopeasti.

Esitämme, että liitto muokkaa palveluverkostoaan vastaamaan nykyhetkeä. Näin saamme liiton oikeudelliselta osastolta lakipalvelua ja -neuvontaa vaikeissa tilanteissa.

Tekijä: Helsingin yhteisöjärjestö JHL ry 911

Vastaus: Vahvistetaan pääluottamusmiesten ja aluetoimistojen osaamista. Selvitetään toimintamalleja kevään aikana.

Liiton edunvalvonta nojautuu edunvalvontaketju-ajatteluun. Sen mukaan asiat etenevät jäseneltä paikallisyhdistykseen ja luottamusmiehelle ja sieltä alue- ja keskustasolle. On perusteltua, että liitto jatkossakin tukeutuu edunvalvonnan ketjuun.

Keskustoimiston oikeudellisen toimialueen lakimiehet voivat antaa ohjeita ja arvioita paikallisiin neuvottelutilanteisiin vasta, kun heillä on ollut aikaa perehtyä kysymyksiin. Puutteellisiin faktatietoihin perustuvista vastauksista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Edustajisto toteaa, että edunvalvontaketjun vahvistamisessa on keskeistä sopimusten ja työlainsäädännön osaaminen eri tasoilla. Edustajisto pitää tärkeänä, että pääluottamusmiesten ja aluetoimistojen osaamista kehitetään muun koulutustarjonnan ohella.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa on useita toimia, joilla edunvalvontaketjun toimivuutta vahvistetaan.

Edustajisto edellyttää, että edunvalvonnan ja järjestötoiminnan linjalla selvitetään ripeästi toimintamalleja, joilla voidaan vastata kiireellisiin neuvontatarpeisiin. Tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan keväällä 2021 edustajiston sääntömääräisessä kevätkokouksessa.

Sanottua: ”Hoidamme kyllä edunvalvonnan tehtävistä 98 tai jopa 99 prosenttia kentällä, mutta tänä päivänä työnantajat ovat kuitenkin todella fiksuja ja osaavat käyttää lakitulkintaa hyvin eri tavalla kuin mihin me olemme tottuneet. Tarvitsisimme lakineuvontaa, ettemme menisi neuvotteluissa mihinkään pieneen miinaan.” Eija Paananen, Helsinki

”Toimin työsuojeluvaltuutettuna. Peli on koventunut luottamusmiespuolella. Neljä – viisi vuotta sitten ei ollut samalla tavalla konfliktitilanteita. Lakikirjasta ei löydy selvää vastausta.” Eini Kirsikka-Aho, Kuopio

”Tulemme vahvistamaan aluetoimistojen osaamista, jotta voimme auttaa mahdollisimman lähellä työpaikkoja. Panostamme koulutukseen ja lisäksi teemme ensi vuonna perusteellisen oppaan edunvalvonnan ketjuajattelusta.” Kristian Karrasch, edunvalvontajohtaja

JHL:n haalarimerkit halutaan laajempaan käyttöön myös ammattikorkeakoulumaailmassa.

9 Liittoon oppilaitosvastaava ja haalarimerkkejä AMK-opiskelijoille

Aloite: Oppilaitosvastaava opiskelijarekryyn ja haalarimerkkien hankkiminen AMK:n opiskelijoille sekä osallistuminen infopäiviin

Esitys: Ammattiliitto JHL:llä tulee olla palkattuna yksi oppilaitosvastaava, joka hoitaa kaikki koulut ja opiskelijajärjestöt.

Uusien jäsenien hankkiminen alkaa jo nuorista. AMK-opiskelijoilla on opiskelijahaalarit, joihin JHL:n pitäisi ostaa mainostilaa. JHL:n tulee näkyä AMK-infopäivissä ainakin lukukauden alussa. JHL:n tulee olla yhteydessä opiskelijayhdistyksiin.

Tekijä: Oulun yliopistolaiset JHL ry 734

Vastaus: Liiton oppilaitostyötä on uudistettu ja kehittämistä jatketaan edelleen. JHL:n näkyvyyttä lisätään jatkossa entisestään sekä toisen asteen että korkea-asteen oppilaitoksissa.

JHL on uudistanut oppilaitoksissa tapahtuvan toimintansa vuosina 2019–2020 Operaatio oppilaitokseksi. Oppilaitostyön keskeinen tavoite on kertoa nuorille, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua jo opiskeluaikana.

Oppilaitostyön valtakunnallisesta koordinoinnista vastaa vuoden 2020 alusta rekrytoitu järjestöasiantuntija. Sen lisäksi jokaiselle aluetoimistolle on nimetty yksi tai useampi alueellisesta ja paikallisesta oppilaitostyöstä vastaava työntekijä. Alueellisia oppilaitoskoordinaattoreita on yhteensä 13.

Oppilaitostyössä on mukana noin 100 liiton aktiivia – oppilaitosagenttia, jotka on koulutettu tehtäviinsä.

10 Mediahankkeeseen 2,7 miljoonaa

Aloite: Media- ja tiedotushanke ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta

Esitys: Ammattiyhdistysliikkeen vastustajat ja media haastavat ay-liikettä. Lisäksi liiton jäsenmäärä on mennyt jo monta vuotta alamäkeä. JHL:n kaksi konkreettista haastetta ovat tällä hetkellä kysymykset, miksi kuulua liittoon ja mitä vastiketta liitosta saa jäsenmaksulleen?

Haasteet selätetään, kun kerromme, mitä liitto tekee jäsenten eteen. Esitän, että liitto tekee kolmen vuoden media- ja tiedotushankkeen, jossa kirkastetaan ammattiyhdistyskäsitettä ja sitä, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua. Tähän hankkeeseen tulee panostaa 2,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Hankkeen tulisi olla liiton ulkopuolisen tahon toteuttama.

Tekijä: Edustajiston jäsen Timo Lautaniemi

Vastaus: JHL jatkaa tutkimusten mukaan tehokkaimmalla markkinointitavalla eli vertaissuosittelulla. Liiton tulee jatkossakin tarjota suosittelua tukevia järjestelmiä ja kiinnostavia sisältöjä. Tehokasta markkinointia on myös liiton tuottamien sisältöjen jakaminen eteenpäin.

Aloitteessa otetaan kantaa koko ay-liikettä koskevaan tilanteeseen: jäsenmääriin, näkyvyyteen ja ymmärrykseen liittojen asemasta ja toiminnasta. Haasteet ovat samat kaikissa liitoissa ja keskusjärjestöissä.

Tutkimusten mukaan ylivoimaisesti tehokkainta markkinointia on vertaissuosittelu. Vaikka laittaisimme useita miljoonia mainoskampanjaan, emme saa siitä samaa tehoa.

JHL on tarttunut aloitteessa mainittuun haasteeseen. Olemme uudistaneet jäsenhankinnan kannustinjärjestelmän, ottaneet käyttöön uuden jäsenyyden suosittelujärjestelmän ja muokanneet entisistä koulutiedottajista oppilaitosagentteja. Viikoilla 44–45 järjestimme jäsenhankinnan tehoviikot. Tehoviikot on kirjattu myös vuoden 2021 toimintasuunnitelmaan. Kaikessa on tavoitteena, että ihminen kertoo ihmiselle jäsenyyden hyödyistä ja ammattiliittoon kuulumisen tärkeydestä.

Tehokas, valtakunnallinen markkinointi vaatisi huomattavasti enemmän euroja kuin aloitteessa ehdotetaan. Maksetulla mainonnalla ei voida saavuttaa samoja tuloksia kuin mitä työkaverin suosittelu tuo.

Päätöksestä äänestettiin. Hallituksen vastaus voitti aloitteen esityksen äänin 63–44, yksi tyhjä.

Sanottua: ”Olemme kilpailutilanteessa. Meidän pitäisi miettiä, miten meidän kokonaispakettimme JHL:ssä on kilpailukykyinen.” Timo Lautaniemi, Vantaa

”YTK haastaa koko järjestäytyneen ammattiyhdistyskentän. Sen voimakas kampanja pyrkii heikentämään ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluasemaa. Meidän pitää keskittyä toiminnan ja sisällön kirkastamiseen niin itsellemme kuin niille ihmisille, joita rekrytoimme.” Sirpa Martins, Äänekoski

11 JHL:n pääomarakenne ja sijoitusstrategia esiteltävä edustajistolle

Aloite: Ammattiliiton pääomarakenteen ja sijoitusstrategian esittely edustajistolle

Esitys: Esitämme, että ammattiliitomme pääomarakenne ja sijoitusstrategiat esitellään edustajistolle toimintakertomuksen, tilien ja taseiden esittelyn yhteydessä.

On hyvä, että liitollamme on varoja. Olisi kuitenkin hyvä, että niiden kehittymisestä ja sijoittamisesta on kerrottu myös edustajiston jäsenistölle kevätkokouksen yhteydessä. Samalla on hyvä korostaa, mikä merkitys vararahastolla on esimerkiksi laajojen työtaistelutoimien aikana.

Tekijä: Oulun yliopistolaiset JHL ry 734

Vastaus: Talousjohtaja esittelee edustajiston tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä myös liiton hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman sekä liiton sijoitusvarallisuuden hajautuksen omaisuuslajien välillä

Liiton edunvalvontakyvyn ja uskottavuuden takia on tärkeää, että liitolla on riittävästi varallisuutta esimerkiksi työtaistelutoimien varalta. Siksi on hyödyllistä, että myös edustajisto on tietoinen liiton varallisuuden tilasta ja hoidosta, vaikka päätösvalta niistä on liiton hallituksella.

12 Yhdistysten sääntöihin etäkokousmahdollisuus

Aloite: Yhdistysten sääntöjä on päivitettävä takaamaan mahdollisuus etäosallistua kokouksiin

Yhdistyksen säännöt kohdassa 13§ 5. kerrotaan, että yhdistyksen hallituksen kokoukset voidaan järjestää myös etäyhteydellä, jos kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat. Tämä tarkoittaa, että jos yksikin hallituksen jäsen ei suostu, etämahdollisuutta ei ole.

Esitämme, että sääntöä muutetaan vastaamaan tämän päivän tilannetta ja mahdollisuuksia. Sääntöjen pitäisi mahdollistaa osallistuminen yhdistyksen toimintaan myös etäyhteyksin ja niin sanotulla hybridimallilla, jossa osa hallituksen jäsenistä voi osallistua kokoukseen etänä ja osa olla paikanpäällä.

Tekijä: Pirkanmaan erityisalojen yhdistys JHL ry 820

Vastaus: Huomioidaan seuraavalla kerralla, kun sääntöjä uudistetaan

Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan. Säännöissä on mainittu kaikkien jäsenten suostumisesta, sillä ennen digiloikkaa ei yhdistyksillä ollut kunnon valmiuksia pitää kokouksia etäyhteyden välityksellä. Etäyhteys ei saa estää yhdenkään jäsenen oikeutta osallistua kokoukseen.

Sääntömuutoksen käsittelyn kannalta asia tullaan huomioimaan seuraavalla kerralla, kun sääntöjä uudistetaan. Syysedustajiston tehtävänä on hyväksyä Patentti- ja rekisteri-hallituksen ennakkotarkastamat säännöt. Tästä syystä kyseinen sääntömuutosesitys ei mennyt muutoskäsittelyyn.