Kaupungin valtaapitävät kuuntelivat JHL:läisten työntekijöiden huolia. Huulilla olivat muun muassa keittiöiden epätoivoinen tilanne ja liikennelaitoksen yksityistäminen.
Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilausraitiovaunu kylpee kirkkaassa kevätauringossa. Vihreillä tuoleilla istuu kaupunginvaltuutettuja neljästä puolueesta.
Kaapin päällä istuva saattaa vieraantua tavallisen kansan ajesta. Nyt JHL:n Helsingin yhteisjärjestö on päättänyt tehdä asialle jotain ja kutsunut kaikki Helsingin kaupunginvaltuutetut tutustumaan kaupunkilaisten työntekijöiden arkeen.
– Ajateltiin, että saadaan teidät paremmin mukaan vaalien alla.
Kutsuun on tarttunut 14 valtuuttettua neljästä puolueesta. Heidän joukossaan on myös kaksi apulaispormestaria, Nasima Razmyar (sd.) ja Sanna Vesikansa (vihr.).
Tuula Jurmu (vas.), Eveliina Heinäluoma ja Stefan Loman juttelevat historiallisessa raitiovaunussa. Vuonna 1967 valmistunut ratikka 150 kuljetti vuosikymmeniä tavallista kansaa pitkin Ludwigshafenin kaupunkia Saksassa.
Suurin osa on ehdolla eduskuntavaaleissa.
– Ajateltiin, että saadaan teidät paremmin mukaan, jos tempaus järjestetään vaalien alla, Etelä-Suomen aluetoimiston aluetoimitsija Tuula Jurmu sanoo Eveliina Heinäluomalle (sd.).
Molempia naurattaa.
Arki esiin hauskasti
Saksalainen 1960-luvulla rakennettu ratikka nytkähtää Rautatientorilta kohti Pitkääsiltaa. Se jakoi aikanaan pääkaupungin kahden yhteiskuntaluokan alueeseen, työväestön Kallioon ja porvariston keskustaan.
– Haluamme tuoda kaupungin päättäjille arjen työtä esille uudella tavalla ja hauskastikin, sanoo Helsingin yhteisjärjestö JHL:n puheenjohtaja Stefan Loman.
– Miten kaupungista tulisi parempi työpaikka ja palveluiden tuottaja? Ehkä siitä herää ajatuksia, hän toivoo.
Apulaispormestarit Nasima Razmyar (sd.) ja Sanna Vesikansa (vihr.). Taustalla JHL:läinen Anita Vihervaara sekä tempauksen juontaja Olli Keskinen.
Ratikkamatkaa on puuhattu syksystä asti. Loman toteaa, että JHL:n kaupungin palveluita on tekemässä suuri joukko JHL:n jäseniä. Nyt he voivat kertoa päättäjille suoraan, mitä voisi kehittää – ja mitä työntekijöille ylipäätään kuuluu.
Kuulumisia saadaankin heti. Kaisaniemen kohdalla mikrofoniin tarttuu Kati Harju, Helsingin yhteisjärjestö JHL:n Palvelukeskus Helsingin varapääluottamusmies.
Hän pyytää päättäjiä avaamaan heille jaetut eväspussit. Niiden sisällä on yksi vastaus koko maailman poliitikkoja työllistävään kysymykseen: kuinka huolehtia siitä, ettei ilmastonmuutos tee maailmasta mahdotonta paikkaa elää?
Myös Helsinki lupaa virallisessa kaupunkistrategiassaan ottaa harteilleen ”modernia ilmastovastuuta”. Palvelukeskus Helsingin tarjoamat eväät ovat vegaaniset ja luomua. Jopa muoviselta näyttävä haarukka on oikeasti tehty maissitärkkelyksestä.
– Vau, ihastelee Mai Kivelä (vas.).
Kohta matkaan! Helsingin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö JHL:n puheenjohtaja Niina Pahtela, Helsingin yhteisjärjestö JHL:n Helen Oy:n pääluottamusmies Rainer Åhlberg ja Helsingin yhteisjärjestö JHL:n sosiaali- ja terveystoimen pääluottamusmies Jaana Syrjänen.
Oppisopimuksella ulkomailta tulleet mukaan
Helsingin strategian mukaan kaupungin keskeisin tehtävä on turvata kestävä kasvu. Tämä tarkoittaa ”panostuksia koulutukseen, väestöryhmien välisen eriytymisen hillitsemistä ja laadukasta opetusta ja varhaiskasvatusta”.
Palvelukeskus Helsinki tarvitsee kipeästi lisää ammattitaitoista väkeä keittiöihinsä, sanoo Harju. Käyttöön on otettu esimerkiksi oppisopimuskoulutus. Yksi sen tavoite on kiinnittää ulkomailta muuttaneet suomalaisiin työyhteisöihin.
Liikelaitoksia on yhtiöitetty viime vuosina ahkerasti. Veronika Honkasalo (vas.) sanoo, että kaupunginvaltuustoon voisi tulla enemmänkin tietoa yhtiöittämisen vaikutuksista.
Vasemmalta oikealle: Dan Koivulaakso (vas.), Anna Vuorjoki (vas.), Kati Juva (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Thomas Wallgren (sd.).
– Haluatteko lapsille luotettavaa ja varmaa ruokaa? Se jää teidän päätettäväksenne.
Helsingin yhteisjärjestö JHL:n Palvelukeskus Helsingin pääluottamusmies Eija Paananen kertoo, että yhtiöittäminen on lisännyt tehokkuutta. Haittoja on kuitenkin paljon: mitoituksia on kiristetty ja osaavia työntekijöitä on yhä vaikeampi löytää.
Lisäksi työyhteisöt ovat hajonneet: yhdessä toimipaikassa puuhaa monta eri toimijaa.
– Olemme joka vuosi saavuttaneet tuottavuustavoitteet, jotka te olette meille asettaneet. Koulujen keittiöihin tarvitaan nyt lisää käsipareja, Paananen vihjaa kaupunginvaltuutetuille.
– Millaista ruokapalveluverkkoa Helsinkiin lähdetään kehittämään ja paljonko siihen investoidaan? Haluatteko lapsille luotettavaa ja varmaa ruokaa? Se jää teidän päätettäväksenne.
Sdp:n Pilvi Torsti kannustaa JHL:ää pitämään epäkohdista kovempaa ääntä.
– Silloin meidän on helppo tarttua näihin asioihin varsinkin vaalien alla.
Peremmälle! Jaana Syrjänen ohjaa Sdp:n kaupunginvaltuutetut Ilkka Taipaleen ja Pilvi Torstin paikoilleen.
Mistä hoitajia lapsille?
Pääluottamusmies Anita Vihervaara saa raitiovaunun täydeltä aplodeja, kun hän kertoo työskennelleensä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla vuodesta 1970.
– Perhepäivähoitajia on enää vähän ja kaupunki on täynnä pieniä lapsia, hän toteaa.
Helsingin varhaiskasvatus JHL:n pääluottamusmies Anita Vihervaara ja Sdp:n kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoma.
– Työntekijää on runneltu palkkarakennekehityksessä pahasti.
Kaupungin asukasmäärä nousee rakettimaisesti: vuoteen 2025 Helsingin seudun väestön ennustetaan kasvavan puoleentoista miljoonaan.
Se tarkoittaa, että myös hoidettavia lapsia on koko ajan enemmän. Nyt hoitajien määrä suhteessa hoidettaviin sen kuin pienenee – ja palkat laahaavat kehityksen perässä.
Edessä Sdp:n Pentti Arajärvi ja Ilkka Taipale, seuraavalla penkillä Sdp:n Pilvi Torsti ja Thomas Wallgren. Heidän takanaan vasemmalta oikealle Vasemmistoliiton Mai Kivelä, Anna Vuorjoki ja Veronika Honkasalo.
– Työntekijää on runneltu palkkarakennekehityksessä pahasti. Lastenhoitajien työtä aliarvioidaan täysin, Vihervaara toteaa.
Lisäksi samoissa tiloissa voi olla usean työnantajan henkilökuntaa hoitamassa samoja lapsia. Se ei ole lasten turvallisuuden kannalta ihanteellinen tilanne.
– Tehkää yhdessä aloite älkääkä lähtekö kilpailemaan!
Kaupunkistrategia alleviivaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tärkeyttä, kun väestön eriytymistä torjutaan.
– Silti esimerkiksi vakituisten koulunkäyntiavustajien tarve on paljon isompi, toteaa Helsingin yhteisjärjestö JHL:n perusopetuksen pääluottamusmies Arja Horn.
– Tehkää yhdessä aloite älkääkä lähtekö kilpailemaan! hän kehottaa.
– Hienot liivit, mutta miksi meidän pitää pukea nämä päälle?
Säännöt ovat sääntöjä
Raitiovaunu parkkeeraa Vallilan varikolle. Täällä huolletaan ja korjataan ratikoita. Joukkoon liittyy kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara.
– Ihan hienot liivit, mutta miksi meidän pitää pukea nämä päällemme? hän kysyy.
Säännöt ovat sääntöjä – 14 valtuutettua sonnustautuu huomioliiveihin. Helsingin raidetyöntekijät JHL:n pääluottamusmies Ari Hartonen jakaa valtuutetut kahteen ryhmään.
Helsinkiläispoliitikot vaikuttavat olevan aidosti tohkeissaan, että pääsevät tutustumaan ikoniseen varikkoon sisältä päin.
Varikolle mars! JHL:läinen Ari Hartonen pyytää päättäjiä raitiovaunusta Vallilan varikkohalliin.
Uusimmille ratikkavaunuille tila on jo liian pieni. Varikko poistuukin pian käytöstä ja tilalle on ehdotettu muun muassa food hallia eli ravintolahallia.
Apulaispormestari Nasima Razmyar ja Ari Hartonen pohtivat, että paikka voisi myös olla luonteva liikennemuseo.
Apulaispormestari Nasima Razmyar sonnustautui huomioliiviin.
Myös liikennelaitoksen nykytilanne koettelee työntekijöitä. Niin kutsuttuja operatiivisia kuluja on määrä leikata tuntuvasti, ja tammikuussa asetettu työryhmä selvittää Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n yhtiöittämistä.
– Monelta mestarilta on tullut tietoa, että ulkopuolinen on tehnyt jostain työstä halvan tarjouksen ja homma on tilattu sieltä. Mutta kyllä me itsekin pystymme tekemään edullisesti, Hartonen toteaa.
Varikolta löytyy sata vuotta vanha vaunu. Kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti (sd.) ottaa kuvan kaupunginvaltuutettu Kati Juvasta (vihr.) ja apulaispormestari Sanna Vesikansasta (vihr.).
Varikolta päättäjät noukkii maakaasulla käyvä bussi. Alun perin tarkoitus oli kulkea sähköbussilla, mutta niitä on annettu yhtiön ajettaviksi vain kolme kappaletta, kertoo bussikuski Tommi Salovaara, Helsingin Bussiliikenne Oy:n henkilökunta JHL:n hallituksen jäsen.
– Meillä on suuri huoli, että mistä työntekijöitä ammennetaan hoitoalalle.
Lue lisää: Kuljettajat jaksamisen äärirajoilla
Helsingin yhteisjärjestö JHL:n sosiaali- ja terveystoimen pääluottamusmies Jaana Syrjänen tarttuu mikrofoniin ja puhuu kotihoidon arjesta.
Sehän oli mielenkiintoista, tuumivat Veronika Honkasalo (vas.), Mai Kivelä (vas.), Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Paavo Arhinmäki (vas.)
Soten kaatuminen on aiheuttanut tilanteen, jossa tuleva suunta on entistäkin epäselvempi.
– Meillä kaikilla on suuri huoli, että mistä työntekijöitä ammennetaan hoitoalalle, Syrjänen toteaa.
– Kesäsijaisia ei ole saatavilla. Olemme muutaman kerran esittäneet ehdotuksen rekrytointilisästä: työntekijöitä voisi houkutella muualta. Mutta tosiasia on, ettei työtilanne ole parempi muuallakaan Suomessa.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö JHL:n puheenjohtaja Niina Pahtela toteaa, että kotihoidon työvoimapula on jo niin krooninen ongelma, että se teettää lukuisia lisäongelmia.
Hän pyytää poliitikkoja tarttumaan jälleen eväisiinsä ja nauttimaan niistä bussimatkan ajan.
– Kotihoitajatkin syövät eväänsä matkalla asiakkaan luota toiselle. Te saatte sentään syödessänne istua, joten onnea vain!
JHL:n Helsingin yhteisjärjestön tempaus järjestettiin perjantaina 22. maaliskuuta. Kaupunginvaltuutetuista mukana olivat Kokoomuksesta Sirpa Asko-Seljavaara, Sdp:stä Pentti Arajärvi, Eveliina Heinäluoma, Nasima Razmyar, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti ja Thomas Wallgren, Vasemmistoliitosta Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Dan Koivulaakso ja Anna Vuorjoki sekä Vihreästä liitosta Kati Juva ja Sanna Vesikansa.
Juttua muokattu 26. maaliskuuta kello 9.30: täsmennetty valtuutettujen määrä.
Juttua muokattu 27. maaliskuuta kello 12.49: täsmennetty Eija Paanasen kommentteja. Lisäksi korjattu nimi: ratikkamatkan alussa puhui Kati Harju, ei Eija Paananen.