JHL mukana Ei myytävänä -kampanjassa:
Hankintalain uudistus etenee

JHL oli aktiivisesti mukana vammaisjärjestöjen Ei myytävänä -kampanjassa, jonka tavoitteena on rajata osa vammaispalveluista hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Kampanja onnistui, sillä kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 72 000 kansalaista. Aloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Viime syksynä jäsenlehti-Motiivin (7/2017) välissä postitettiin kansalaisaloitteen kannatuskortti, jonka saattoi halutessaan allekirjoittaa ja lähettää maksutta oikeusministeriöön. Aloite oli osa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja muiden vammaisjärjestöjen laajempaa Ei myytävänä -kampanjaa.

Kansalaisaloite keräsi kaikkiaan 72 059 allekirjoitusta.

Aika moni allekirjoitti, sillä määräaikaan mennessä siihen kertyi kaikkiaan 72 059 allekirjoitusta. Kun aloitteen allekirjoittaa yli 50 000 kansalaista, se etenee eduskunnan käsittelyyn.

Ei myytävänä -aloitteen käsittely alkoi lähetekeskustelulla 5. huhtikuuta, eli heti pääsiäisen jälkeen. Aloitteen valiokuntakäsittely käynnistyy todennäköisesti jo ensi viikolla, jonka jälkeen se tulee eduskunnan suureen saliin äänestystä ja mahdollista lainmuutosta varten.

Periaatteiden vastaista

ohjaaja ja autettava
Kuvassa Sofianlehdossa Helsingissä työskentelevä ohjaaja Tanja Nuutinen ja Sofianlehdon asukas Matti Toure.

Kansalaisaloitteen allekirjoittaneet vaativat, että vammaisten henkilöiden elämälle välttämättömät huolenpito-, hoiva- ja asumispalvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Parhaillaankin monessa kunnassa on käynnissä kilpailutus, jossa kaupataan vanhusten ja vammaisten hoitoa, tukea ja avustamista. Usein kilpailutuksen ehdot on laadittu niin, että hinta ratkaisee ja laadulle annetaan vain vähäinen painoarvo.

Vammaispalveluja kilpailutettaessa palvelutuottaja saattaa vaihtua lennosta, samoin tuttu asumisyksikkö ja henkilökunta. Kilpailuttamismenettelyssä vammaisilla ja heidän läheisillään ei ole oikeussuojakeinoja, mikä on länsimaisen demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden vastaista.

Hankintalaki on ristiriidassa YK:n vammaisia henkilöitä koskevan yleissopimuksen kanssa.

– Nykyinen hankintalaki antaa asianosallisuuden vain tilaajalle ja palveluntuottajalle, eikä palvelun käyttäjälle. Tämä on ristiriidassa Suomeakin sitovan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa, huomauttaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki.

Suomi ratifioi kyseisen yleissopimuksen jälkijoukoissa, vasta toissa vuonna.

Kate selkänahasta

Veikko Lehtonen
JHL:n sopimustoimitsija Veikko Lehtonen

Mukana kampanjassa oli JHL:n lisäksi muita sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammattiliittoja. Liitot ovat huolissaan paitsi vammaisten asemasta kilpailutuksessa myös vammais- ja hyvinvointipalveluissa työskentelevistä jäsenistään, sillä usein halvimman tarjouksen tehneen palveluntuottajan kate revitään henkilöstön selkänahasta.

”Paras ei ole halvin, mutta halvimman käyttäminen tulee kalliiksi.”

”Yksityisten palveluntuottajien joukkoon mahtuu erittäin vastuullisia ja hyviä yrityksiä, jotka huolehtivat asiakkaistaan ja työntekijöistään. Ongelmana on se, että nämä vastuulliset ja hyvät yritykset eivät pärjää kilpailussa, jossa merkittävin tekijä on hinta. Paras ei ole halvin, mutta halvimman käyttäminen tulee kalliiksi, kirjoitti JHL:n sopimustoimitsija Veikko Lehtonen hankintalakia koskevassa blogissaan viime lokakuussa.

Ei halpaa lystiä

Vammaisjärjestöt ja ammattiliitot painottavat, että nykyisellä kilpailuttamismenettelyllä saatetaan säästä hankintahinnassa mutta samalla aiheutetaan merkittäviä lisäkustannuksia erikoissairaanhoidolle ja sen myötä veronmaksajille. Esimerkistä käy monen kehitysvammaisen sairastama epilepsia, jonka kohtaustasapaino järkkyy erilaisista stressitekijöistä, esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuudesta. Kohtausten takia on kutsuttava usein ambulanssi ja ensiapuhenkilöstö paikalle, ja joissain tapauksissa potilas on vietävä sairaalaan – ei ihan halpaa lystiä kumpikaan.

Vammaispalveluiden kilpailuttaminen ei myöskään takaa sitä, että pienet yritykset tai kolmannen sektorin toimijat säilyisivät markkinoilla. Itse asiassa Suomen hoivamarkkinat ovat jo nyt poikkeuksellisen keskittyneet muutaman ison ketjun käsiin.