Pääministeri Petteri Orpon hallitus ajaa työelämään heikennyksiä neuvottelematta. Vastalauseeksi JHL on järjestänyt syksyn mittaan poliittisia lakkoja eri puolilla maata. Joulukuun 14. päivä on toistaiseksi syyskauden mittavin lakkopäivä, sillä JHL sulkee muun muassa junaliikenteen ja voimalaitoksia.
Pakettiautoja, kuorma-autoja, työkoneita. Yhteensä parisenkymmentä ajoneuvoa ja nelisenkymmentä duunaria työvaatteissaan Riihimäen vanhalla torilla. Kirpeässä syyspäivässä ketään ei naurata.
Vakavahko tunnelmapala on Riihimäen kunnalliset JHL 260:n mielenilmauksesta 10. lokakuuta. Mielenilmaus on osa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n Painava syy -kampanjaa.
– Maan hallitus huonontaa meidän duunarien ja esimerkiksi yksinhuoltajien etuja. Erittäin huono juttu, mukana ollut puutarhuri–metsuri Juha Partanen sanoo.
Työnseisaus kesti vain vajaat puoli tuntia, mutta se näytti, että JHL:n jäsenet vastustavat tosissaan hallituksen työelämäheikennyksiä.
– Porukalla on sellainen meininki, että emme tähän alistu. Myös esihenkilöt ymmärsivät mielenilmauksen tarpeen, joten tukkanuottasilla ei ole oltu, pääluottamusmies Juha Kankus kertoo.
– Tarvittaessa olemme lakossa pitempään. Puutarhuri–metsuri Juha Partanen
Kovempiakaan työtaisteluita ei suljeta pois. Marraskuun alussa Riihimäen kunnallisten hallitus käsitteli jo tulevia työtaisteluja.
– Tarvittaessa olemme lakossa pitempään, Partanen toteaa.
Jos Riihimäen kunnalliset lakkoilisi päivän tai sitä kauemmin, kaupungin jäteastiat alkaisivat pursuilla puistoissa ja tiet jäisivät auraamatta lumesta.
Painava syy protestoida
Riihimäen työnseisaus oli yksi JHL:n ensimmäisistä Painava syy -mielenilmauksista tänä syksynä.
SAK:laiset liitot aloittivat Painava syy -kampanjoinnin syyskuun lopulla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelemien työelämän ja sosiaaliturvan heikennysten takia.
– Hallitus pyrkii toteuttamaan heikennyksiä kysymättä keneltäkään. Työntekijät eivät pysty vaikuttamaan työryhmissä edes pennin vertaa, JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala avaa.
– Hallitus pyrkii toteuttamaan heikennyksiä kysymättä keneltäkään. JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala
Maurialan mukaan kyse on siitä, saavatko työtaistelutoimet hallituksen vetäytymään edes joistain aikeistaan, jotta päästään neuvottelupöytään.
JHL:n jäsenyhdistykset ovat järjestäneet ahkerasti jo nyt kymmeniä mielenilmauksia ja lakkoja eri puolella Suomea Helsingistä Inariin.
– Upea juttu, Mauriala kiittää.
Lakko-oikeutta rajataan ensin
Ensimmäiseksi työntekijöiden oikeudet kapenevat rajaamalla lakko-oikeutta. Työrauhalainsäädännön muutokset ovat lausuntokierroksella. JHL:n lausuntoa valmistelee juristi Keijo Tarnanen.
– Hallitus pelaa ay-liikkeeltä lakkokeinoja pois, jotta voi myöhemmin ajaa työelämäheikennyksiä helpommin läpi.
Hallitus haluaa rajata poliittiset lakot, kuten Painava syy -lakot, päivän mittaisiksi.
– Oikeuteen kajoaminen on pitkälti periaatekysymys demokratian näkökulmasta, sillä Suomessa poliittiset lakot harvemmin kestävät yli päivän.
– Hallitus pelaa ay-liikkeeltä lakkokeinoja pois, jotta voi myöhemmin ajaa työelämäheikennyksiä helpommin läpi. JHL:n juristi Keijo Tarnanen
Vielä suurempi ongelma on Tarnasen mielestä myötätunto- eli tukilakkojen rajaaminen. Hallitus esittää, että jatkossa niistä tulisi ilmoittaa viikko etukäteen, mikä estäisi spontaanit tukilakot.
Päälle tulisi vielä myötätuntolakon suhteellisuusarviointi, jonka turvin suhteettomiksi katsotut tukilakot voidaan kieltää. Pelkona on, että tällä perusteella pyrittäisiin kieltämään esimerkiksi raidetavaraliikenteen ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen seisauttaminen.
– Nämä ovat meidän tehokkaimpia keinojamme. Toki työnantajaa tällaiset lakot kismittävät. Tukilakkojen turvin työntekijäjärjestöt ovat voineet osoittaa solidaarisuutta tukemalla aloja, joilta puuttuu vahva neuvotteluvoima, Tarnanen sanoo.
Tällaiset alat ovat usein naisvaltaisia. Esimerkiksi vuonna 2018 raidekuljetusten tukilakkoilmoitus oli tarpeen, jotta yliopistojen työehtosopimus saatiin maaliin Sivistystyönantajat Sivistan kanssa.
Lakkosakkoihin tuntuvia korotuksia
Lakkoilun hillitsemiksi hallitus esittää myös lakkosakkoon tuntuvia korjauksia. Nykyisin sakot ovat arviolta 1 000–3 000 euroa per lakko. Jatkossa minimiraja olisi 10 000 euroa.
Ylärajaa sakolle ei olisi. Epäselvää on, kuinka moninkertaisena sakko voisi langeta. Jos liittojen jäsenyhdistys, liitto itse ja vielä neuvottelujärjestö saavat kaikki omat kymppitonninsa, lasku kertautuu äkisti suureksi.
– Summa voi olla paljon suurempi, miltä se lakitestissä näyttää, Keijo Tarnanen sanoo.
Jos työtuomioistuin toteaa lakon laittomaksi ja lakkoa vielä jatketaan, lakkoilijat voivat saada 200 euron henkilökohtaisen sakon. Tämä voi hillitä lakkointoa. Laittomia lakkoja olisivat esimerkiksi spontaanit ulosmarssit yt-neuvottelujen yhteydessä.
– Samalla pitäisi korottaa sitä sakkoa, jonka työnantaja saa rikottuaan työehtosopimusta. Keijo Tarnanen
Tarnanen ihmettelee, miksei työnantajalta vaadita mitään muutoksia.
– Jos kerran hyvityssakkoa korotetaan, samalla pitäisi korottaa sitä sakkoa, jonka työnantaja saa rikottuaan työehtosopimusta.
Muutokset työrauhalainsäädäntöön etenevät eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun alussa. Lausuntokierroksen vaikutukset nähdään esityksessä viimeistään silloin. Eduskunta käsittelee uudistusta kevään kuluessa.
Taistelutahti kiihtyi syksyllä
Liittojen lakkotahti kiihtyi toisella Painava syy -kierroksella eri puolilla Suomea. JHL:n toimet pitenivät lyhyistä työnseisauksista, ulosmarsseista ja mielenilmauksista pääosin päivän mittaisiksi lakoiksi. Marraskuun alkupuolella alkanut lakkojakso kesti noin kuukauden.
Oulussa Keskuskeittiö Lööki ja Keskuspesula Cliini olivat lakossa 7. marraskuuta. Reippaasta lakkohengestä vastasi liuta ensikertalaisia lakkovahteja.
– Lähdin mukaan uteliain tunnelmin. Hyvä fiilis jäi, kun hyvällä asialla olimme. Jos hallitus ei peräänny, lähdemme uudestaan, Keskuspesulan pesulatyöntekijä Eini Kokkoniemi sanoo.
– Leikkauslista on hirvittävä, ei hivele työssä käyvää. Pesulatyöntekijä Anniina Luukkonen
Myös pesulatyöntekijä Anniina Luukkoselle lakko oli ensimmäinen.
– Leikkauslista on hirvittävä, ei hivele työssä käyvää. Nyt on tärkeää näyttää, että ihmisiä on laajasti tämän asian puolella.
Pesulan eläköityvä toimitusjohtaja Matti Johansson poikkesi paikalla leppoisissa tunnelmissa.
– Minusta on ok, että hallitus edistää haluamiaan asioita. On myös ok, että työntekijät puolustavat oikeuksiaan. Näin systeemi tällä hetkellä toimii.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies Tuija Rahkala kiittelee jäsenten suurta halua toimia yhteisen asian puolesta.
– Täällä ollaan täynnä toimintavirtaa.
Vientivetoinen työmarkkinamalli etenee
Toisen lakkokierroksen alkumetreillä on saatu lisää selkoa vientivetoisesta työmarkkinamallista. Mallissa hallitus haluaa, että vientialoille sovitut palkankorotukset määrittäisivät käytännössä palkankorotustason myös muille aloille.
Ay-liikkeessä mallia on kavahdettu laajasti, sillä sen ajatellaan rajoittavan sopimusvapautta ja jäykistävän palkkoja. Esimerkiksi palkkaohjelman saaminen matalapalkka-aloille olisi jatkossa erittäin hankalaa.
– Sopuun voi olla hyvin vaikea päästä ilman sovittelijan ehdotusta. JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch
Hallitus aikoo juntata vientivetoisen mallin lakiin siten, että valtakunnansovittelija ja sovittelulautakunta eivät voisi esittää yleistä linjaa korkeampaa palkankorotusta. Tämä ilmeni työministeri Arto Satosen (kok.) järjestämässä työmarkkinaseminaarissa 8. marraskuuta.
– Se uhkaa sovittelujärjestelmää. Näyttää kuitenkin siltä, että ilmeisesti lailla ei sentään kosketa sopimusvapauteen tässä vaiheessa. Eli edelleen saisi yrittää sopia korkeammista korotuksista. Sopuun tosin voi olla hyvin vaikea päästä ilman sovittelijan ehdotusta, JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch sanoo.
Seminaarin jälkeen hallitusohjelmakirjaus jatkoi suoraan lausuntokierrokselle, vaikka ay-liike olisi toivonut kolmikantaneuvotteluja. Kolmikanta tarkoittaa työntekijäjärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja hallituksen välisiä neuvotteluja, joissa lainsäädäntöä ja sopimuksia valmistellaan.
Työministeri kehotti työmarkkinajärjestöjä etsimään keskenään yhteistä näkemystä ”Suomen malliksi”. Jos tällainen löytyisi, voisi hallitus Satosen mukaan luopua ohjelmaan kirjatusta lakimuutoksesta. JHL on mukana neuvottelupöydässä.
Onko hallituksen malli pohjoismainen?
Hallitus on julkisuudessa esittänyt tuovansa Suomeen Pohjoismaisen työmarkkinamallin. Ay-liike on tästä eri mieltä.
Pohjoismaissa työelämän joustot ja turva on pyritty pitämään tasapainossa, vaikka mallit eroavat maittain. Kun joustoa on lisätty, se on perinteisesti kompensoitu turvaa vahvistamalla.
Suomen hallitus on tekemässä juuri päinvastoin. Se poimii eri Pohjoismaista yksittäisiä heikennyksiä ja koventaa niitä.
– Yhtään palkansaajan turvaa lisäävää elementtiä hallitusohjelmassa ei ole. Vesa Mauriala
– Yhtään palkansaajan turvaa lisäävää elementtiä hallitusohjelmassa ei ole, vaikka niitä olisi muissa Pohjoismaissa ollut tarjolla useita, Vesa Mauriala sanoo.
Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden tulkintaoikeus on yksi keskeisimmistä lakkoilua vähentävistä tekijöistä. Ristiriitatilanne tulkitaan työntekijän eduksi, kunnes tuomioistuin on ratkaissut riidan. Tämä voi lisätä työnantajan intressiä ratkaista riidat ennen oikeusteitä.
Lisäksi Ruotsissa on muun muassa tehokas sovittelujärjestelmä ja työntekijöillä Suomea laajempi edustus yritysten hallinnoissa.
Suomessa tulkintaetuoikeus on työnantajalla. Riidassa työnantajan näkemys pätee, kunnes tuomioistuin sen kumoaa. Toisaalta Suomessa työntekijää suojaavat työehtosopimusten yleissitovuus ja luottamusmiesjärjestelmä. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee vähimmäistasona noudattaa työehtosopimusta.
– Jos rakenteeseen kajotaan Suomessa ilman kompensaatiota työntekijöille, se itse asiassa irrottaa Suomen pohjoismaisesta mallista, Mauriala toteaa.
Eduskunta käsitellee työmarkkina-asioita tulevana keväänä. Työmarkkinauudistukset tulisivat voimaan vuosina 2024 ja 2025.
Jouston ja turvan tasapaino murtuu
Irtisanomisen ja työttömyysturvan tasapaino heiluu, koska hallitus haluaa yhtä aikaa helpottaa irtisanomista ja heikentää työttömyysturvaa.
Nykyisin työntekijän irtisanomiseen tulee olla asiallinen ja painava syy. Hallitusohjelmassa esitetään, että jatkossa perusteeksi riittäisi asiallinen syy.
– Muutoksen tulkinnasta tosin käytäisiin pitkiäkin oikeuskäsittelyjä ennen kuin sitä osataan soveltaa, Keijo Tarnanen arvioi.
Vesa Maurialan mukaan työttömyysturvan pitäisi nousta reippaasti, jos irtisanominen helpottuu. Näin ei kuitenkaan olisi käymässä. Päinvastoin, sillä hallitus on heikentämässä ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen tasoa.
Nyt korvausaste on lapsettomissa perheissä 60–71 prosenttia ja kahden lapsen perheissä 68–84 prosenttia. Leikkausten jälkeen se olisi 46–55 prosenttia.
– Hallituksen linja murtaa Suomessa jouston ja turvan tasapainon. Vesa Mauriala
Esimerkiksi Tanskassa irtisanominen on Suomea helpompaa, mutta korvausaste on korkeampi, 82 prosenttia. Tanska tarjoaa myös laajasti työvoimapalveluita ja mahdollisuuksia lisä- ja uudelleenkoulutukseen.
– Hallituksen linja murtaa Suomessa jouston ja turvan tasapainon ja samalla romuttaa luottamuksen työmarkkinoilla, Mauriala summaa.
Jotkut hallituksen esittämät työehtoheikennykset ovat sellaisia, että työehtosopimukset turvaavat työntekijöitä välittömiltä heikennyksiltä. Lakiheikennykset eivät siirry eri sopimuksiin neuvottelematta, ja laki on minimitaso, jota paremmin voi aina neuvotella.
Heikennykset ovat neuvotteluase työnantajalle
JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch huomauttaa, että lakiin kirjatut heikennykset ovat työnantajalle mahdollinen neuvotteluase, kun seuraavilla kierroksilla neuvotellaan työehtosopimuksista.
Sekä työntekijöillä että työnantajilla on aina omia neuvottelutavoitteita. Saadakseen omia tavoitteitaan läpi, on hyväksyttävä joitakin vastapuolen tavoitteita. Yleensä sopimukseen tulee parannuksia heikennyksiä enemmän.
– On hyvin tärkeää torpata lakimuutokset nyt, ettei näistä tarvitse vääntää tes-pöydissä. Kristian Karrasch
Ongelma hallituksen suunnittelemista heikennyksistä tulee, jos työnantajat ottavat niitä kärkitavoitteikseen. Niistä ne harvoin luopuvat – ainakaan halvalla.
– Jos esimerkiksi työnantaja ajaa vahvasti ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta, mitä meiltä jää saamatta vastineeksi, jos työnantaja luopuisikin tästä?
Karrasch on jo saanut vihiä, että osa työnantajista aikoo tuoda heikennykset suoraan neuvottelupöytään. Nähtäväksi jää, millä voimalla.
– On hyvin tärkeää torpata lakimuutokset nyt, ettei näistä tarvitse vääntää tes-pöydissä.
JHL aloitti työtaistelut syyskuussa hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastaan – katso video! Juttu jatkuu videon jälkeen
Työtaistelut jatkuvat
Tarve Painava syy -lakkoilulle ei ole kadonnut vielä joulukuussakaan, sillä maan hallitus ei ole aloittanut kolmikantaneuvotteluja.
Jo aiemmin syksyllä silloinen JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine lupasi julkisuudessa, että tarvittaessa Suomi laitetaan seis vaikka raiteet pysäyttämällä. Nyt ollaan siinä pisteessä.
Herätelläkseen hallitusta, JHL seisauttaa Suomen junaliikenteen miltei kokonaan ja katkaisee sähköntuotannon useissa voimalaitoksissa 14. joulukuuta.
Lisäksi muita lakkokohteita on kymmeniä Lapista pääkaupunkiseudulle. Lakko vaikuttaa muun muassa busseihin, koulujen ja päiväkotien ruokailuun, julkisten tilojen siivoukseen ja puhtaanapitoon sekä liikuntapalveluihin.
Jos hallitus ei ala kuulla työntekijäpuolen kantoja, tuskin ay-liikkeen työtaistelut tähän jäävät.
JHL:n rivit ovat vahvat, ja jäsenet ovat valmiit koviin toimiin niin Riihimäellä, Vantaalla, Joensuussa kuin Oulussa.
Lue lisää: ”Tarvittaessa laitetaan Suomi seis, voimme pysäyttää vaikka raiteet”
Juttua täydennetty 12.12.2023 uudella tiedolla JHL:n osallistumisesta neuvotteluihin työmarkkinamallista.