Joensuun iloinen tyhy: Saako olla jäätelötötterö
tai personal trainer?

Ensi syksynä Joensuun kaupunki kokeilee nelipäivästä työviikkoa. Työhyvinvointia parannetaan muutenkin tuoreella ja iloisella otteella, esimerkiksi työantajan tarjoamalla kasvohoidolla ja personal trainerin palveluilla.

JHL:läinen koulunkäynninohjaaja Anne Ketonen polkee otsa hiessä mutta suu hymyssä kuntopyörää joensuulaisessa kuntokeskuksessa. Menossa on elämäntaparemontti, johon kuuluu kolme viikoittaista kuntosalitreeniä sekä kehonhuolto- ja pilatesryhmiä ja ravintoluentoja.

Anne Ketonen polkee kuntopyörää
Koulunkäynninohjaaja Anne Ketosen viikkoon sisältyy muun muassa kuntopyöräilyä.

– Paikallisen Kuntoklubi Foreverin fysioterapeutti ja personal trainer Päivi Kyllönen testasi ensin lihaskuntoni ja laati sen mukaan ohjelman. Eikä lysti maksa mitään!

Kyse on Kevan ja kaupungin Joukkomme uusille urille, eli Juu-hankkeesta, jonka tavoitteena on tukea keskimääräistä enemmän sairastavia työntekijöitä lisäämään liikuntaa ja kiinnittämään huomiota ruokavalioonsa.

Mukana on 26 haastatteluin valittua kaupungin työntekijää, joilla on vuosittain noin15-20 sairauslomapäivää. He voivat käydä puolen vuoden ajan kuntosalilla ja eri liikuntaryhmissä sekä käyttää personal trainerin palveluja täysin maksutta.

– Yleensä huomio kiinnitetään niihin työntekijöihin, joiden toimintakyvyssä on jo huomattava alenema. Nyt selvitämme Kevan kanssa, onko varhaisesta tuesta hyötyä, perustelee kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen.

Anne Ketonen myöntää, että kynnys mennä kuntosalille oli ensimmäisillä kerroilla korkea, mutta sittemmin paikka on tullut tutuksi.

– Huomaan jo muutoksen itsessäni. Olo on kevyempi, ja virtaa on enemmän kuin ennen kuntosalikuuria, hän sanoo ja kiittelee työnantajaa positiivisesta kannustuksesta.

Liukumia ja luottamusta

kahvakuulaOma kunto-ohjaaja on vasta esimakua niistä työhyvinvointia tukevista toimista, joihin Joensuussa on ryhdytty. Karkeasti ottaen toimet voi jakaa kahtia, leipään ja sirkushuveihin.

– Ruisleipäosio tarkoittaa, että kaupunki pyrkii olemaan kaikin puolin vastuullinen työnantaja. Esimiehiä koulutetaan, henkilöstöasioista vietitään suoraan, määräaikaisuuksille pitää olla perusteet, työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet toimivat työyhteisösovittelijoina ja asiat pyritään hoitamaan yhdessä neuvotellen ennen kuin erimielisyydet ehtivät paisua, listaa Lempiäinen.

Joensuu on panostanut myös osatyökykyisten uudelleensijoitukseen. Niinpä liki kolmekymmentä pitkillä sairauslomilla ollutta on saanut uuden startin työelämään henkilökohtaisina avustajina. Työ on lähinnä asiointiapua, eikä kuormita fyysisesti.

Rukiseen purtavaan kuuluu etätyömahdollisuuksien ja työaikaliukumien lisääminen. Ne ovat tuoneet työyksiköihin joustoa, ja parantaneet henkilöstön työhyvinvointia ja -motivaatiota.

Myös sairauspoissaolojen määrä on saatu laskuun. Ei lisäämällä kontrollia, vaan luottamusta. Aiemmin työntekijä sai sairastaa viisi päivää esimiehen luvalla, tämän vuoden alusta lähtien yhdeksän.

Jonon ohi leikkaukseen

henkilöstöjohtaja Sari lempiäinen
Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen.

Joensuun kaupungin henkilöstöhallinto on avoin myös uusille ideoille ja kokeiluille. Ensi syksynä kaupungissa ryhdytään kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa.

– Työaika ei varsinaisesti lyhene, vaan työntekijä pidentää työaikaa parina kolmena päivänä viikossa ja pitää vaikka perjantain vapaata palkan pysyessä ennallaan, Sari Lempiäinen kertoo.

Tarkoitus on koota kokemuksia siitä, miten tiivistetty työaika sopii eri toimialoille ja työyksiköihin. Esimerkiksi päivähoidossa kolmen viikon listaan voi saada työaikaa tiivistämällä yhden arkivapaan.

Ihan uutta ja ennenkuulumatonta on se, että työnantaja kustantaa työntekijän leikkaushoidon yksityisellä lääkäriasemalla.

– Näin voidaan menetellä, jos henkilö joutuisi kärvistelemään kuukausia työkyvyttömänä julkisen puolen leikkausjonossa. Silloin lasketaan kylmän viileästi sairausloman kustannus ja verrataan sitä yksityiseltä ostetun operaation hintaan. Jos nopeutetun hoitoonpääsyn hinta on sama tai alempi kuin pitkän sairausloman kulut, tarjoamme työntekijälle tätä vaihtoehtoa, Lempiäinen kertoo.

Jonon ohi leikkaukseen päästäkseen ei tarvitse olla kaupunginjohtaja tai esimies, vaan menettely on sama henkilön ammattiin ja asemaan katsomatta.

Kaupunki yritti saada verottajalta selkeää linjausta siihen, mitä veroseuraamuksia työnantajan kustantamasta leikkauksesta voi työntekijälle olla.

– Saamamme tiedon mukaan verokohtelu ratkaistaan tapauskohtaisesti. Noin 2 000 euroa ylittävä leikkaus voidaan tulkita verotettavaksi tuloksi, jolloin siitä voi tulla veroseuraamus. Tämä on hyvä tiedostaa, kun miettii, ottaako työnantajan tarjouksen vastaan.

Ja sitten kasvohoitoon

Entä sitten ne sirkushuvit? Niitähän Pielisen rannalla riittää: Tarjolla on muun muassa työnantajan kustantamia lippuja rockfestareille, kesäteatteriin ja muihin tapahtumiin. Varsin suosittu on työyhteisöjen virkistyskäyttöä varten hankittu matkailuauto, jota voi vuokrata myös omiin menoihin.

Kesä otetaan perinteisesti vastaan työnantajan tarjoamalla jäätelötötteröllä. Esimerkiksi viime  viime kesänä jäätelönsyöjiä kertyi 2 700.

Myös henkilöstön 50- ja 60-vuotismuistamiset ja eläkkeellelähdöt Joensuu toteuttaa hauskalla tavalla. Hopeakellon tai muun tavaralahjan sijasta päivänsankari saa lahjakortin kasvohoitoon tai hierontaan. Palvelun tarjoaa kosmetologi ja hieroja, jotka kaupunki on palkannut osa-aikaiseen työsuhteeseen.

Kavohoidolla, hieronnalla tai vaikka viikonlopun kylpyläpaketilla palkitaan myös työyhteisön valopäät, jotka ovat tehneet jonkin työntekoa helpottavan kehittämisaloitteen.

Naperoille oma kesäleiri

Myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on Joensuussa mietitty. Niinpä kaupunki järjestää kuukauden mittaisen kesäleirin työntekijöiden eka- ja tokaluokkalaisille lapsille.

– Naperoita olisi kurja jättää alkukesäksi yksin kotiin, jos vanhempien lomakausi on vasta heinä- tai elokuussa. Siksi päätimme tarjota ohjattua toimintaa sekä lämpimän aterian välipaloineen työntekijöiden lapsille. Vanhemmille jää maksettavaa 30 euroa lasta kohden viikolta, kertoo Lempiäinen.

Anne Ketonen
Kuntosalitreenin jälkeen on janojuoma tarpeen.

Joensuun kadulla saattaa törmätä myös huipputyyppeihin. Nämä kaupungin työntekijät tunnistaa teepaidasta, jonka rintamuksessa lukee ’huipputyyppi’.

– Työkaverin tai muuten vaan hyvän tyypin voi ilmiantaa nimettömänä. Huomionosoitukset eivät maksa paljon, mutta saavat hyvälle mielelle, sanoo Sari Lempiäinen.

Isojen rahojen sijasta Joensuussa on otettu avuksi luovuus ja kekseliäisyys. Koko kaupungin tyhy-budjetti on nimittäin vain 42 euroa työntekijää kohden.

Katso video Joensuun tavasta panostaa työhyvinvointiin.

Joensuun kaupunki voitti STM:n ja Sitran työelämäpalkinnon 2017.