Kun pumppuasemanhoitaja John Evelin näytöllä näkyy punaista, jossain päin Närpiön viemäriverkostoa tarvitaan hänen apuaan. Hän viihtyy hyvin työssään, vaikka se herättääkin muissa välillä vahvoja reaktioita.
Yksitoista vuotta sitten John Evelin puhelin soi. Langan toisessa päässä oli kunnallisen vesihuoltoyhtiön silloinen toimitusjohtaja, joka tarjosi Evelille työtä pumppuasemanhoitajana.
– Vastasin myöntävästi. Se vaati kyllä hieman suostuttelua, sillä en tiennyt viemäröintijärjestelmistä juuri mitään, sanoo kone- ja metallityöntekijäksi opiskellut Eveli.
Evelin työhuone sijaitsee entisen puhdistuslaitoksen tiloissa Finbyssä, muutaman kilometrin päässä Närpiön keskustasta. Rakennusta käytetään nykyään lähinnä varasto- ja korjaustilana, mutta vielä muutama vuosi sitten sitä hallitsivat isot jätevesialtaat.
– Aloittaessani työt kaikki Närpiön jätevedet ohjattiin tänne. Ensin vedestä poistettiin isot hiukkaset, sitten siihen lisättiin alumiinisulfaattia ja muita kemikaaleja. Lopuksi vesi hapetettiin ja päästettiin Närpiön jokeen, Eveli sanoo.
Kerran vuodessa hänen työhönsä kuului viiden katiskan vieminen ylä- ja alajuoksulle sekä saaliin kirjaaminen.
– Viranomaiset halusivat tarkistaa, oliko joki sellaisessa kunnossa, että ahvenet ja hauet pystyivät elämään siinä, hän sanoo hymyillen.
Nykyään jäteveden käsittelyyn liittyvät ympäristösäännökset ovat tiukempia. Ainoastaan esipuhdistus tehdään Närpiössä ja varsinainen puhdistusprosessi tapahtuu Metsä Boardsin puhdistuslaitoksella Kaskisissa.
Harvoin kiireellisiä vikoja
Kun närpiöläinen käy suihkussa tai vetää vessan, likavesi valuu ensin muutaman kiinteistön yhteisen pienen pumppuaseman säiliöön. Säiliön tilavuus on 200–400 litraa ja kun se täyttyy, vesi jatkaa automaattisesti matkaa pääpumppuasemalle. Närpes Vattenin toiminta-alueella on yhteensä 50 pääpumppuasemaa ja 370 kilometriä viemäriputkea.
”Itsenäinen työ sopii minulle erinomaisesti.”
Vesihuoltolain mukaan kutakuinkin jokaisen vuoden 2014 jälkeen rakennetun kiinteistön pitää kuulua kunnalliseen viemäristöverkostoon. Kun Närpiön viemäristöverkostoa laajennettiin muutama vuosi sitten, moni kuntalainen kuitenkin protestoi ja halusi säilyttää oman pihansa likakaivon.
– Saimme paljon kielteistä palautetta, vaikka noudatimme vain viranomaisten lakeja ja määräyksiä, John Eveli sanoo.
Myös Teuvan jätevedet esipuhdistetaan Närpiön Piolahdessa.
Kaikki jätevesi päätyy Piolahden (Pjelax) esipuhdistuslaitokselle, aika lähelle Evelin lapsuudenkotia. Ulkoa rakennus näyttää vaatimattomalta, seinät on rapattu harmaaksi ja ovi maalattu siniseksi. Toisessa päädyssä on avoin katos jätevesiauton tyhjennystä varten. Sitä tarvitaan edelleen noin tuhannen viemäristöverkostoon kuulumattoman kiinteistön likakaivon tyhjentämiseen.
Jäteveden matka pieneltä pumppuasemalta Piolahteen kestää 12–24 tuntia ja se on harvoin mutkaton: johdot voivat tukkeutua, viemäriputket halkeilla ja pumput lakata toimimasta. Kun Evelin tietokoneen näytöllä olevalla kartalla näkyy punaista tai pääkonttorilta tulee puhelu, jossain tarvitaan hänen työpanostaan.
– Pääasemilta tulee pari vikailmoitusta viikossa. Aiemmin, kun viemäristöverkosto oli huonommassa kunnossa, minun täytyi joskus lähteä huuhtelemaan putkia tai korjaamaan pumppuja keskellä yötä. Nykyään jokaisella asemalla on kaksi pumppua, joten tilanne on harvoin akuutti.
Saaliina rättejä, tekohampaita ja kelloja
Evelin työ ei jätä muita kylmäksi. Ihmisillä on tapana ihmetellä, miten hän pärjää sekä likaisessa että pahanhajuisessa työympäristössä.
– Käsien likaaminen ei minua haittaa. Lisäksi täällä ei haise niin paljon kuin ihmiset näyttävät uskovan, hän sanoo ja avaa yhden Piolahden aseman sinisistä ovista.
Rakennuksen sisimmässä osassa on iso ruostumattomasta teräksestä valmistettu välppä. Se toimii eräänlaisena sihtinä, joka erottaa jäteveden isoista aineksista. Jäteveteen päätyy useimmiten erilaisia rättejä, mutta Eveli on löytänyt roskien seasta myös tekohampaita, rannekelloja, sormuksia ja leluja.
Kaikki Närpiön jätevesi päätyy Piolahden (Pjelax) esipuhdistuslaitokselle. Sieltä se pumpataan eteenpäin Metsä Boardsin puhdistuslaitokselle Kaskisissa.
Karkean seulonnan läpäisevä likavesi johdetaan muutaman metrin päässä oleviin suuriin altaisiin. John Eveli avaa raskaan teräsluukun ja osoittaa pimeää virtausta.
– Veden matka täältä Kaskisiin kestää noin vartin, hän huutaa yli veden pauhun.
Olosuhteiden ollessa otolliset altaista pumpataan noin 1 300 kuutiometriä vettä vuorokaudessa Kaskisten puhdistuslaitokselle. Sadekausien aikana määrä voi kaksinkertaistua, kun sadevesi pääsee putkiin ja sekoittuu viemäriveteen.
Ainoa työntekijä laatuaan
Närpes Vattenilla on kymmenkunta työntekijää. Suurin osa heistä on asentajia, jotka vetävät johtoja ja rakentavat pumppuasemia. Eveli on ainoa pumppuasemanhoitaja, eikä hänellä ole lupaa ryhtyä yksin isoihin toimenpiteisiin, kuten pumppuaseman huoltoon. Useimmiten hän työskentelee kuitenkin erittäin itsenäisesti.
– Tämä järjestely sopii minulle erinomaisesti. Joskus kuitenkin toivon, että minulla olisi joku, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia.
Joitakin vuosia sitten Nokialla puhkesi suuri kohu viemäriveden päädyttyä käyttövesijärjestelmään. John Eveli ei pidä mahdottomana, että vastaavaa voisi tapahtua myös Närpiössä. Hän kertoo, että asiaa on puitu moneen otteeseen keskustoimiston kahvitauolla.
– Samassa ojassa on usein sekä vesi- että viemärijohtoja. Jos joku sattuu kaivamaan vähän liian syvältä ja rikkoo molemmat, vesijohtoihin pääsee helposti jätevettä. Tähän saakka olemme onneksi välttyneet suuremmilta vahingoilta.