Joustava työvuorosuunnittelu vähentää sairastelua

Pöllö jaksaa vartioida valppaana 
öisin, koska se on yöeläin. Ihminen 
taas on päiväeläin, jolle vuorotyö ja erityisesti yötyö aiheuttavat 
terveysriskejä ja sopeutumisvaikeuksia. Riskejä voi vähentää 
hyvällä vuorosuunnittelulla ja terveillä elämäntavoilla.

Suomalaisista noin 25 prosenttia tekee vuorotyötä. Tyypilliset JHL:läiset vuorotyöpaikat ovat terveys- ja sosiaalialalla sekä niiden tukipalveluissa, vesi- ja energialaitoksissa, hätäkeskuksissa, pelastus-
laitoksissa ja joukkoliikenteessä.

Vuorotyössä työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksi- ja kolmivuorotyö. Kolmivuorotyöhön liittyy yleensä yötyötä, joka kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti päivätyötä enemmän. Tutkija, 
FT, Kati Karhula Työterveyslaitokselta tietää, miksi yötyöhön on vaikea sopeutua.

– Ihminen on biologisesti päiväaktiivinen laji, ja siksi monilla on vaikeuksia sopeutua epäsäännölliseen vuorokausirytmiin.

Yksilöllistä mutta yhteisöllistä

Vuorotyö lisää riskiä sairastua useisiin kroonisiin sairauksiin. Erityisesti yötyö lisää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelinten ja stressiperäisiin sairauksiin.

– Jopa rintasyöpä on vuorotyöläisillä muita yleisempää. Harva varmaan ajattelee ammatinvalintansa yhteydessä, tuleeko minulle työni vuoksi kenties rintasyöpä. Riski siihen kasvaa, kun on tehnyt 20–30 vuotta vuorotyötä ja paljon yötyötä, Karhula sanoo.

Vuorotyö lisää sairauspoissaoloja, mutta hyvät elämäntavat ja hyvä työvuoroergonomia vähentävät riskejä.

– Työvuoroergonomian tarkoitus on järjestää työajoista mahdollisimman turvalliset, terveelliset ja työhyvinvointia edistävät.

Yksilölliset erot sopeutumisessa yö- ja vuorotyöhön ovat suuria. Joustavia nukkujia vuorotyö ei juuri hetkauta, mutta osalla unirytmi voi kadota. Kuormitukseen vaikuttavat myös elämäntilanne ja työmatka-aika. Lisäksi vuorotyö rajoittaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja harrastuksia.

Laitoshuoltajat tauolla
Yhteisöllinen vuorosuunnittelu on käytössä erityisesti terveydenhuollossa. Siellä sen on Työterveyslaitoksen mukaan todettu vähentävän sairauspoissaoloja.

Karhula kannustaa työpaikkoja yhteisölliseen työvuoro-suunnitteluun. Samalla, kun otetaan huomioon työpaikan toiminnalliset tarpeet, kuten henkilöstön pätevyydet, huomioidaan työntekijän yksilölliset tarpeet paremmin. Työntekijä voi aidosti vaikuttaa työvuorosuunnitteluun ja hänen toiveitaan kuunnellaan.

– Esimerkiksi aamuvirkut voivat suunnitella enemmän aamuvuoroja ja iltavirkut päinvastoin. Monille on tärkeää, että vuorotyöntekijä voi osallistua säännölliseen harrastukseen. Jos työntekijä haluaisi harrastaa tiistaisin ilta-aikaan, voidaan sopia, että hän tekee muun kuin iltavuoron tiistaisin.

Karhula korostaa, että myös yksinhuoltajan joustotarpeisiin voidaan vastata paremmin.

– Pienikin jousto, jopa puoli tuntia suuntaan tai toiseen, voi olla jollekin todella tärkeä.

Karhulan mukaan yhteisöllisen vuorosuunnittelun apuna on ollut jo muutaman vuoden ajan sähköinen Titania-ohjelma, joka on käytössä valtaosassa kunta-alaa. Se valvoo automaattisesti, että lepoajat ja vuorot on suunniteltu lain ja työehtosopimusten mukaisesti.

Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia on selvitetty muun muassa sairaanhoitopiireissä. Haastattelutietojen perusteella kokemukset siitä ovat hyviä.

– Työhyvinvointiarvot ovat korkeita, työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu ja unen laatu paranee. Lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

Karhulan mukaan myös terveet ja säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä hyvinvoinnin edistäjiä kaikille, mutta erityisesti vuorotyöläisille.  Liikunnan, ravinnon ja levon merkitystä ei siis  pidä vähätellä.

Ei lisää jaksotyötä

Vuorotyöntekijöiden määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt, mutta eri aloilla on tapahtunut muutoksia. Teollisuudessa vuorotyö on vähentynyt automatisoinnin vuoksi, mutta vastaavasti palvelualoilla paiskitaan hommia yhä enemmän vuoroissa.

– Moni ei ehkä ole kaupan alalle tullessaan ajatellut, että joutuu tekemään joskus yötyötä. Heille muutos voi olla suuri, Karhula sanoo.

Tämä kehityssuunta lisää myös muiden palveluiden tarvetta muulloin kuin päiväsaikaan.

– Joillain aloilla ympärivuorokautinen työ on välttämätöntä, mutta kaikkien palvelujen ei tarvitsisi olla tarjolla aina. Lopulta kysyntä ratkaisee, kannattaako kampaamoja pitää auki iltayhdeksään asti tai kauppoja vuorokauden ympäri.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus uudistaa parhaillaan työaikalainsäädäntöä. Ehdotuksessa halutaan laajentaa 
jaksotyön käyttöä. Karhula ei tälle lämpene.

– Palautuminen ja unen turvaaminen on tärkeää jatkossakin. Jaksotyötä ei pitäisi laajentaa nykyistä enempää.