3.3.2020

Kalle Havumäki ei antanut kiusaajien voittaa – nyt hän on suosittu rap-artisti

Nauravaiset silmät, vakuuttava kädenpuristus ja päälle harmaan päivän kirkastava hymy: Moi, mä olen Kalle.

Kalle Havumäki, 28, esittelee itsensä ihan tavalliseksi työssä käyväksi, omillaan asuvaksi nuoreksi mieheksi.

– Lisäksi olen räppäri MC KOO. Radiotoimittaja, mediapersoona ja julkisuuden henkilö, Havumäki jatkaa.

– Keikoilla kun Kuuma mimmi ja Kolamies alkaa soida, niin jengi on heti täysillä mukana, MC KOO kertoo suosituimmista rap-biiseistään.

Hän kuvailee, että Kalle Havumäki ja MC KOO eivät ole sama henkilö. Rap-esiintyjänä hän on viihdyttäjä ja yleisön villitsijä, Kallena puolestaan – no, ihan iisi poika. Yhteisiä luonteenpiirteitä näistä kahdesta on kuitenkin helppo huomata. Positiivisuutta, huumorintajua ja sanavalmiutta löytyy roppakaupalla molemmista.

Saman vahvistaa Havumäen äiti.

– Kalle on epäsuomalaisen avoin ja aina valmis ottamaan kontaktia, Marjukka Havumäki kertoo.

Onnellisten tähtien alla 

Williamsin oireyhtymä on kromosomivirheen aiheuttama geneettinen häiriö, joka löytyi 1960-luvulla. Kallella se todettiin puolitoistavuotiaana. 

– Oli helpotus, kun diagnoosi selvisi. Äidinvaistoni kertoi jo melko varhain, että jokin isompi nimittäjä pojan oireille on oltava. Sydämestä kuului sivuääniä, kropasta puuttui tiettyä jämäkkyyttä, silmät karsastivat, Marjukka Havumäki kertoo Kallen alkutaipaleesta.

Hänen mielessään ei koskaan ole käynyt, että elämä olisi parempaa tai helpompaa ilman Kallen kehitysvammaa. Ajatuskin siitä on absurdi. Eihän voi tietää, mitä muita vaikeuksia olisi eteen tullut, ennakoiminen ja ennustaminen kun on tunnetusti mahdotonta.

– Olen saanut niin valtavasti tällä meidän yhteisellä taipaleella. Vaikka olen ulospäin suuntautunut ihminen itsekin, on Kalle antanut minulle lisää avoimuutta ja rohkeutta ihan kaikessa, äiti toteaa vilpittömästi.

Hän on kiitollinen, että pojan matka kohti aikuisuutta ja itsenäisyyttä on kulkenut onnellisten tähtien alla. Kalle ei ole vaikeasti vammainen ja selviytyy arjen askareista pitkälti omatoimisesti.

Hän on asunut nyt nelisen vuotta omillaan Helsingin Kalasatamassa Kipparintalossa, joka tarjoaa tuettua asumista kehitysvammaisille. 

Marjukka Havumäki oli yhtenä liikkeelle panevana voimana, kun Kipparintaloa aikanaan alettiin suunnitella.

– Tämä oli vuosia pitkä, ja välillä todella voimia vienyt, vanhemmista kimmonut projekti. Pitkin matkaa jouduttiin esimerkiksi taistelemaan laitosmaista ajattelua vastaan.

Talo valmistui kesällä 2015, ja syksyllä Kipparintaloon muutti 14 lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaista.

Havumäki kuvailee, että kehitysvammaiselle isot muutokset ovat vaikeita.

– Rakentamisessa lähdettiinkin elinkaariajattelusta. Toiveissa on, että Kalle asuisi nyt aikuisikänsä siellä ja voisi myös vanheta saman katon alla. Monet tutut ihmiset ympärillä.

Perhe on Kalle Havumäelle kaikki kaikessa. Äidille eli Marjukka Havumäelle hän soittaa joka päivä ja kertoo työkuulumiset. ”Kunnioitan äitiäni yli kaiken. Ja koska olen isoveli, niin se on mulle myös tärkeä juttu”, Kalle sanoo.

Marjukka Havumäki on luottavainen, että Kalle pärjää hienosti yksin asuessaan. Poika on oppinut niin pyykkäämään kuin siivoamaan. Ruoanlaitosta sujuu etenkin aamupalan valmistus.

– Kyllä tuettu asuminen on Kallen juttu, se tuo perusturvan.

Kallen polun varrelle on osunut lukuisia loistotyyppejä, jotka ovat osanneet oikealla tavalla kannustaa ja tukea. He ovat olleet paikalla myös hankalampina hetkinä. Niitäkin on eteen tullut.

Unelmat lentoon

Kalle Havumäelle muusikon ura oli unelma-ammatti jo lapsuudessa.

– Olin ehkä 13-vuotias, kun rap-musiikki kolahti kovaa. Ensin en kauheasti tiennyt, mistä oli kyse, Kalle sanoo.

Resonaari-erityismusiikkikoulussa opettaja näki edessään ilmiselvän rap-muusikon, löytyi sopiva biitti ja musiikkityyli. Kehitysvammaisista koostuneessa Resisposse rap-yhtyeessä MC KOO oli mukana vuoteen 2010.

– Koska olin silloin alussa paljon pienempi, esiinnyin nimellä Pikku-Koo. Kun kasvoin, tuli minusta MC KOO, Kalle kertoo loogisen selityksen nimenmuutokselle.

Kappaleet syntyvät yhteistyössä Kallen pitkäaikaisen ohjaajan Onni Pohjanpalon kanssa. Kuuntelijat äänestivät ensimmäisen singlen Kuuman mimmin sijalle 30 sadan parhaan suomalaisen rap-biisin joukossa YleX:n listalla.

Kuuma mimmi on omistettu kaikille söpöille kauniille naisille.

Kalle Havumäki istahtaa tutun lähetyspöydän taakse kertomaan työstään. Rap-uran lisäksi hän tekee erilaisia media-alan töitä Lyhty ry:n ylläpitämässä työpajassa.

Aiemmin Radio Valon nimeä kantanut KiviMedia on ollut Kallen työpaikkana vuodesta 2014. Työpajalaiset käyvät juttukeikoilla, ja Alppilan studiotiloista tärähtävät eetteriin myös KiviRadion suorat radiolähetykset perjantaisin.

KiviMedian Liisa Maria Hänninen, Victor Lehtinen ja Aaro Loukiainen valokuvasivat ja äänittivät eilen Sipoonkorven…

Julkaissut KiviMedia Keskiviikkona 26. helmikuuta 2020

Esiintymiset eivät Kallea jännitä. Ikinä. Hän menee yhtä rennolla asenteella niin keikkalavalle kuin haastattelemaan kuuluisuuksia. 

Marjukka Havumäki kertoo kallemaisen esimerkin, miten kannattaa lähestyä henkilöä, jolta haluaa vaikkapa haastattelun.

– Kipparintalon avajaisissa Kalle meni Sauli Niinistön luokse ja sanoi, että minä olen toimittaja. Ja jatkoi, että minä voisin tulla joskus sinua haastattelemaan.

Presidentti suostui oitis ja totesi, että haastattelu tehdään varmaan sitten Mäntyniemessä.

– Sauli oli tosi ystävällinen ja avoin, Kalle kertoo havaintonsa presidentistä, jota hän sittemmin haastatteli. Ja tietenkin Mäntyniemessä.

Kiusaaminen on syvältä!

Oli hilkulla, että Kallen julkiset esiintymiset ja koko rap-ura olisivat päättyneet kymmenen vuotta sitten. Nettikiusaaminen ylitti kaikki rajat. Poika kärsi, ja äidin sydämeen sattui.

– Se oli niin rankkaa, että Kalle ilmoitti lopettavansa musiikin tekemisen kokonaan.

Onneksi Kallen ympärillä oli ihmisiä, joiden avulla hän pääsi pahimman yli. Ura jatkuu nousukiidossa.

– Ärsyttää ihmiset, jotka on vammaisia kohtaan inhottavia ja ilkeitä.

Jälkikäteen äiti on miettinyt, että ilkeät kommentit varmasti parkitsivat Kallen nahkaa ja vahvistivat luonnetta.

Kalle pohtii yleistynyttä nettikiusaamista ja miten sitä vähentäisi. Ilme vakavoituu ja äänikin kohoaa hieman.

– Ihan järkyttävää, kun ei osata mennä toisen asemaan ollenkaan. Ei ajatella miltä muista tuntuu. Se on kyllä syvältä!

Kalle jatkaa:

– Odotan eniten tulevaisuudelta, että ihmiset hyväksyisivät kehitysvammaiset sellaisina kuin he ovat. Ärsyttää ihmiset, jotka on vammaisia kohtaan inhottavia ja ilkeitä, ne ei ymmärrä mitään. Monet kommentoivat vammaisuutta aika negatiivisesti.

Kalle ottaa painokkaasti kantaa kiusaamiseen ylipäätään.

– Suomessa pitäisi kyllä poliittisten ihmisten puuttua asiaan. Tuntuu, että he ajattelevat vain itseään. Liikaa kohdistetaan kiusaamista kehitysvammaisiin ja niihin, jotka ovat vaikka pyörätuolissa.

Vahvuuksien kautta voittoon

Kallella on selkeä mielipide siitä, millainen on hyvä kehitysvammaisten ohjaaja.

Hän kuvailee, että läheisimmät ohjaajat Kivi-Mediasta, Onni ja Joshua, ovat rauhallisia ja saavat aikaan hyvän fiiliksen. He tietävät rap-musiikista, joten heidän kanssaan voi käydä mielenkiintoisia keskusteluja. Ja sehän sopii Kallelle.

Ohjaaja saa Kallen mukaan olla myös sopivassa määrin tiukka. Turha nipottaminen ei silti ole mistään kotoisin, huumorintajulla pötkitään paljon pidemmälle.

– Jos on joku juttu, mistä pitää tulla sanomaan, niin okei, ymmärrän. Osaan kyllä pistää vastaan, jos joku alkaa huutaa ihan ilman syytä. Silloin voin sanoa: ei käy.

Ohjaajilta kaivataan huumoria ja rajojen asettamista.

Marjukka Havumäki kiittelee, että Kallen ohjaajat ovat aina osanneet huomioida Kallen vahvuudet ja taidot. Muunkinlaisia kokemuksia hänen korviinsa on kantautunut.

– Täällä KiviMediassa monet ohjaajat ovat suunnilleen Kallen ikäisiä, ja heillä osuvat yksiin niin näkemykset kuin intressit. He puhuvat samaa
kieltä.

Jokaisella kehitysvammaisella on omat vahvuutensa. Kunkin yksilöllisten vahvuuksien huomioiminen ja syventäminen auttaa myös niissä asioissa, joissa ei ehkä ole niin hyvä. Äidin mukaan juuri tällainen ohjaus ja tukeminen ovat kasvattaneet Kallen itsevarmuutta hurjasti.

Marjukka Havumäki miettii, että ohjaajiin pätevät monet samat vaatimukset kuin lasten vanhempiin: ei pidä mennä aina helpoimman kautta.

– Tarvitaan myös tiukkoja rajoja. Tietyissä asioissa pitää pystyä sopivasti vaatimaan ja haastamaan.

Oikeaa työtä ja palkkaa, kiitos

Suomessa on noin 30 000 työiässä olevaa kehitysvammaista, joista vain 500–600 on työsuhteisessa palkkatyössä. Halua ja kykyä olisi paljon useammalla.

– Pitkä tie on vielä edessä, että kehitysvammaisia palkataan rohkeammin, Marjukka Havumäki sanoo.

Siis sellaiseen oikeaan työhön, josta saisi kunnon palkan. Kallen työviikot ovat viisipäiväisiä, mutta hän saa siitä alle 200 euroa kuukaudessa. Kyse on niin sanotusta työosuusrahasta, jota maksetaan avotyötoimintaan osallistuville.

– Kalle tekee mielekästä ja hänelle parhaiten sopivaa työtä, jossa hän saa toteuttaa itseään ja vahvuuksiaan. Mutta kyllähän avotyöstä saatava raha on tosi pieni, äiti ynnää.

– Vielä on pitkä tie siihen, että vammaisia palkataan työhön, josta saa kunnon palkkaa.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että Suomi pitää kuitenkin hyvää huolta vammaisista. Havumäen perhe on matkustellut yhdessä ympäri maailmaa, ja he ovat kiinnittäneet huomion vammaisten kohteluun kohdemaissa. Suomi pärjää vertailussa oikein hyvin.

Paitsi kehitysvammaiset, myös heidän vanhempansa ovat toisinaan eriarvoisessa asemassa.

– Tiedän, että kaikki eivät jaksa samalla tavalla iskeä nyrkkiä pöytään, vaikka joskus tarvetta olisi.

Äiti puuskahtaa, että vammaisille kuuluvien palvelujen saamiseen ei tulisi vaikuttaa se, kuinka hyvin vanhemmat ovat perillä asioista tai miten painokkaasti he osaavat vaatia oikeuksiaan. On perheitä, joiden voimavarat ovat niin lopussa, että ei yksinkertaisesti jakseta taistella ja ottaa asioista selvää.

MC KOO on kesällä pitelemätön

Kesä antaa vielä hetken odottaa itseään. Luodaan silti pieni katsaus saapuvaan suveen.

– On tulossa kaikkien aikojen keikkakesä. Siis tosi kiireinen, Kalle Havumäki aka MC KOO paljastaa.

MC KOO on tähän mennessä buukattu jo Ruisrockiin, Ilosaarirockiin ja Työväen Musiikkitapahtumaan. Ei mitään pieniä areenoja.

Nyt viimeistään siis nimi mieleen: ensi kesän jälkeen se on kaikkien huulilla, saattepa nähdä.

Havumäki pitää vammaisten oikeuksien esillä olemista tärkeänä. Hän lähtikin JHL:n ja Kehitysvammaliiton Värikäs vammaistyö -kampanjan keulakuvaksi. Vuoden 2020 ajan kestävällä kampanjalla nostamaan vammaisalan tunnettavuutta sekä houkuttelemaan alalle uusia opiskelijoita ja ammattilaisia.