Kansanedustajat JHL:n seminaarissa: Oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu
– niin oikealla kuin vasemmalla

Oman osaamisen jatkuva päivittäminen, uusiin tehtäviin kouluttautuminen sekä elinikäinen oppiminen ovat teemoja, joihin ei voi olla törmäämättä, kun puhutaan työelämän nykytilasta. Aiheet kirvoittivat vilkasta keskustelua myös JHL:n koulutuspoliittisessa Aikuiskoulutus kantaa -seminaarissa.

JHL-opiston rehtori Anne Karjalainen esitteli kutsuseminaarin alkuun liiton keskeisiä koulutuspolitiikan kivijalkoja. Hän nosti esiin muun muassa koulutuksen merkityksen muutosturvan tarjoajana. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsi JHL:n uudet työllistymistä tukevat koulutukset, jotka täyttävät aktiivimallin ehdot.

– Olemme saaneet aiheesta paljon palautetta ja julkisuutta ihan valtakunnan ykkösmedioissakin.

Muutosturvan parantamisen lisäksi liitto pitää tärkeänä tuoda näkyväksi jatkuvan oppimisen haasteita. Tasapuolisuutta ja -arvoisuutta sekä työn ja koulutuksen yhteensovittamista tulee tässä yhteydessä korostaa.

Karjalainen mainitsi aiemmista onnistuneista koulutuksen kehittämiskäytännöistä valtakunnallisen Noste-ohjelman. Ohjelmalla tähdättiin vuosina 2003–2009 aikuisten osaamistason nostamiseen.

Keskeneräinen #amisreformi

Seminaarin paneeliosuudessa pääsivät ääneen kansanedustajat Li Andersson (vas.), Pilvi Torsti (sd.), Raija Vahasalo (kok.) ja keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi.

Vasemmalta Li Andersson (vas.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Pilvi Torsti (sd.) ja Raija Vahasalo (kok.).

Panelistit esittivät ajatuksiaan muun muassa ammatillisen koulutuksen reformista. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että uudistuksen läpivienti on vielä kesken. Torsti ja Andersson totesivat kuitenkin, että monet lakiuudistuksen sorvaamisen aikaan esitetyistä uhkakuvista ovat toteutuneet.

– Nyt ollaan puuttumassa juuri niihin kohtiin, joihin demarit halusivat jo alun perin muutoksia, Torsti sanoo.

– Enemmän tukea tarvitsevat, sekä aikuisopiskelijat, ovat jääneet vähän tuuliajolle, Andersson jatkaa.

Peltokorven mielestä on tässä vaiheessa vielä vaikeaa sanoa, onko reformi onnistunut. Hänen mielestään lähiopetusta tulee ainakin vahvistaa jatkossa.

– Amisreformin tavoitteet olivat oikein hyviä, mutta kuten sanottu, kaikkia tarvittavia uudistuksia ei vielä ole viety loppuun. Jos opiskelija makaa perjantait sohvalla, niin eihän se ole mikään reformi, Vahasalo puolestaan summaa.

Oppisopimus on hyvä sopimus

Panelistit keskustelivat myös työn ja opiskelun yhteensovittamisesta ja siitä, miten opiskelu työn ohessa tehtäisiin helpommaksi.

Vahasalo miettii, että kaikkien osapuolten on otettava pallo haltuun, jotta siinä onnistuttaisiin.  Niin työnantajien,työntekijöiden kuin päättäjien. Hän suosittaa vahvistamaan jo olemassa olevia keinoja kouluttautumisen helpottamiseksi. Yhtenä sellaisena hän mainitsee oppisopimuskäytännön.

Hän toivoo, että myös työnantajat havahtuvat kouluttautumisen merkitykseen.

– Koulutus on investointi työnantajille, ei kuluerä, Vahasalo sanoo.

Andersson näkee isoimpina esteinä työn ja opintojen yhdistämisessä sekä rahan että myös ajan puutteen. Hän muistuttaa, että koulutus on paras vakuutus työttömyyttä vastaan.

– Pitäisi tarjota työajan lyhentämismahdollisuutta. Vaatii tosi isoa motivaatiota, että pystyy opiskelemaan kokoaikatyön ohessa.

Vasemmistoliiton esittämää opintoseteli-mallia Andersson pitäisi hyvänä keinona parantaa suomalaisten osaamista.

Vahasalon tavoin myös Andersson liputtaa vahvasti oppisopimuskoulutuksen puolesta.

– Raskaiden tutkintokokonaisuuksien sijaan olisi syytä luoda malli, joka tarjoaa osasia tai pienempiä moduuleja, joista poimia itselleen hyödyllisimmät, Torsti ehdottaa.

Hän jatkaa, että osaamisen vahvistaminen on edellytys sille, että Suomi säilyy koulutuksen mallimaana jatkossakin.

Panelistit pitivät JHL:n koulutuspoliittisia näkemyksiä tavoiteltavina. Myönteisen koulutusasenteen luomista peruskoulutasolta lähtien pidettiin tärkeänä.