Miten käy huoltosuhteen, Timo Kietäväinen?

Huoltosuhteen heikkeneminen uhkaa kuntien palveluja ja pahimmassa tapauksessa jopa kuntien olemassaoloa. Tätä mieltä on Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Miten käy huoltosuhteen, julkisen sektorin työeläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen?

Timo Kietäväinen
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt merkittävästi. Vuonna 2013 sataa työssä käyvää kohden oli 137 huollettavaa, vuotta myöhemmin 141 ja vuonna 2015 peräti 143. Huoltosuhteeseen vaikuttavat työllisyyden kehityksen ja taloudellisten suhdanteiden lisäksi syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike. Tilanne näyttää huonolta.

Mitkä muut tekijät vaikuttavat huoltosuhteeseen?

– Viime vuonna meillä syntyi ennätysvähän lapsia, eli kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Väestö kasvaa vain muuttoliikkeen ansiosta. Samanaikaisesti työmarkkinoita vaivaa kohtaanto-ongelma ja vaikeasti työllistyvien osuus kasvaa. Se merkitsee kylmää kyytiä tilanteessa, jossa väestömme ikääntyy voimakkaasti.

Joudutaanko palveluja leikkaamaan maksajapuolen pienentyessä?

– Jos palvelut pystytään järjestämään nykyistä tuottavammin, leikkaustarve vähenee. Sote-uudistus on merkittävässä asemassa, eli kyetäänkö vähemmillä resursseilla tuottamaan kansalaisten tarvitsemat palvelut uusin tavoin. Keskeisten palvelujen turvaamiseksi joudutaan tinkimään vähemmän tärkeistä palveluista. Mitä nopeammin valinta tehdään, sen vähemmillä vaurioilla selvitään.

Kuinka kuntien käy?

– Sote helpottaa kuntien asemaa, kun ikääntyvän väestön palvelutarpeesta huolehtiminen siirtyy maakunnille.

– Toisaalta huoltosuhteen heikkeneminen on kunnillekin huono asia. Raskas huoltosuhde heikentää alueiden elinvoimaisuutta, kun yksityisellekin sektorille on vaikea saada osaavaa työvoimaa.

Voiko huoltosuhdetta vahvistaa?

– Kunnat voivat pitää huolta pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työllistämisestä. Pitää olla erittäin huolissaan, jos kuntien työllistämiskeinot heikkenevät maakuntauudistuksen myötä. Tarvitaan vahvaa paikallista otetta, eli viranomaisten yhteistyötä, jossa elinkeinoelämä ja kolmas sektori ovat mukana.

Lisääntyykö kuntien eriarvoisuus?

– Jos kunnan huoltosuhde on heikossa jamassa, se uhkaa jopa kunnan olemassaoloa.

Miten käy eläkkeiden?

– Ikääntymisestä johtuvaan huoltosuhteen heikkenemiseen on varauduttu rahastoimalla. Ensi vuonna kuntapuolella maksetaan ulos enemmän eläkkeitä kuin sisään virtaa rahaa. Jos työllisyys heikkenee, se lisää kuormaa.

Mikä on pahin uhkakuva?

– Isoilla maantieteellisillä alueilla ei enää pystytä pyörittämään palveluja, mikä johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen. Se on heikkenevien näkymien tie. Sitä meidän pitäisi pysyä torjumaan kaikin keinoin. Pitää pystyä lisäämään työllisyyttä, hoitamaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa, nostamaan syntyvyyttä, lisäämään järkevässä määrin työperäistä maahanmuuttoa ja kotouttamaan Suomessa asuvaa ulkomaalaista väestöä.